Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kardemumma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
355
Karesuanto Karhula
356
on riippuva, sattuu määrätyn ajan kuluessa,
välittömästi vakuutuksen päättämisestä lukien,
ei vakuuttajan tarvitse maksaa vakuutussummaa
tai on vain osa vakuutussummasta suoritettava
taikka kannetut vakuutusmaksut
takaisinmaksettavat. Aikaa, jonka tulee kulua, ennenkuin
koko vakuutussumma suoritetaan, nimitetään
karenssiajaksi. Karenssiaika on
tavallinen henkivakuutuksessa ilman
lääkärintutkimusta (ks. Henkivakuutus) ja
kansanvakuutuksessa (ks. Kansanvakuutus).
Määräykset karenssiajasta ovat erittäin moninaiset.
Tavallisin on määräys, että vakuutetun
kuollessa ensimäisenä vakuutusvuotena
vakuutusyhtiö suorittaa vakuutusmaksut takaisin,
vakuutetun kuollessa toisen vakuutusvuoden aikana
puolet vakuutussummasta ja kolmannesta v:sta
alkaen koko vakuutussumman. Muista
vakuutussumma-asteikoista k:n kuluessa mainittakoon:
’/.. ’/« ’/» 1; ’/.., ’/... 1; ’/»■ ’/». 1. Suomalaiset
henkivakuutusyhtiöt käyttävät asteikkoja:
vakuutusmaksu, ’[,. 1; vakuutusmaksu, "/,1, paitsi
kun on kysymyksessä tapaturmainen kuolema,
jolloin vakuutussumma heti suoritetaan
kokonaisena. 11. H.
Karesuanto, ruots. Karesuando (viriili.) 1.
Enontekis, pitäjä Ruotsissa Norrbottenin
läänissä. Suomen rajalla. K:n kirkonkylä sijaitsee
Könkämiienon oik. rannalla. (E. E. K.)
Karettikilpikonna ks. Kilpikonnat.
Kärf, vuoriteollisuuskylä Preussin Sleesiassa;
n. 5,000 as. (1905).
Karfologia (kreik. karplios = heinä, korsi, ja
legein = poimia), vaistomainen liike sairaan
käsissä ja sormissa, jotka näyttävät tahtovan
poimia pieniä esineitä ilmasta. Tämä oire
huomataan usein hyvin voimattomiksi käyneissä
ihmisissä, tajuttomuuden tilassa ja esiintyy usein
lähestyvän kuolemanhetken edellä.
Kärfunkkeli /-«’-/ (saks., < lat. carbu’ncuhts),
vanhalla ajalla punainen jalo granaatti,
keskiajalla sadunomainen punainen kivi, joka muka
kykeni tekemään ihmisen näkymättömäksi.
P. E.
Karhealehtiset ks. Borraginacese.
Karhi ks. Äes.
Karhiainen ks. Ohdakkeet.
Karhijärvi, järvi Lavian pitäjässä, n. 30 km
Porin kaupungista itäkoilliseen; pinta-ala n. 2S
km’, suurin pituus 14 km, leveys vaihtelee 1-7
km:iin; pituussuunta jotenkin lännestä itään.
Järven itäpäässä Lavian kirkonkylä. L. II-nen.
Karhu 1. ks. Karhut. — 2. Tähtit., ks.
Otava.
Karhu järvi, Suuri K. (Great Bear
Lake), järvi Luoteis-Kanadassa 65-67* pohj. lev.,
ja 117-123° länt. pit. (Greenw.); 119 m yi.
me-renp., p.-ala 29,000 km’. Järvi muodostaa viisi
suurta lahtea (Keith, Smith, Dease, Mac Tavish
ja Mac Vicas); laskee Karhujoen (Bear
River) kautta Mackenzie’hin. L. Il-nen.
Karhukenkuru ks. K e n k u r u t.
Karhula, omistaja v:sta 1902 K.
osakeyhtiö, osakepääoma v:sta 1908 6 milj. mk
(enimmät osakkeet omistaa kapteeni William
Ruth), Suomen suurimpia ja monipuolisimpia
teollisuusyrityksiä. Teollisuuslaitokset sijaitsevat
Kymin pitäjässä, vasemmanpuolisen Kymijoen
suuhaaran (Korkeakoskenhaaran) itäpuolella, lä-
Karhula
hellä merta tai aivan rannalla, n. 4 km
Kotkasta. Tänne erinomaiselle liikepaikalle, Suomen
paraimman lauttausväylän suulle oli 1874
perustettu 2-raaminen höyrysaha, joka,
samoinkuin K:n maatila, 1S81 oston kautta joutui
kapteeni W. Ruthin käsiin. Omasta ja
ympäristön lukuisista sahoista halvalla saatavat
jätteet sekä alhaiset tuontirahdit antoivat kapteeni
Ruthille aiheen sahansa yhteyteen perustaa p u
u-hiomon 1887 ja lasitehtaan 1888.
Edellinen sijaitsee Korkeakosken putouksen partaalla
3 km muista laitoksista. Vähän aikaa
perustamisen jälkeen se paloi; uuden valmistuskyky on
kohonnut moninkertaiseksi: n. 7,500 tonnia
parasta pahvia, koneet (m. m. kolme
kartonkikonetta) mitä uudenaikaisimmat. Tiilestä raken
netussa, 100 m pitkässä lasitehtaassa on kaksi
upokeuunia, toinen ikkuna-, toinen kristalli-,
talous- y. m. s. lasimassan sulatusta varten, sekä
kaksi vannauunia; vars. kristallilasin valmistus
on suuresti lisääntynyt, niin että suurin osa
nyk. Suomessa myydystä kristallilasista on K:ssa
valmistettua. Vanhan höyrysahan lisäksi (käy
nyk. puolella voimalla, valmistus kimpiä y. m.
pienempää puutavaraa) rakennettiin
Sunilan-lahden rannalle toinen, uudenaikaisilla koneilla
varustettu 5-raaminen höyrysaha. Sahojen
valmistus on yhteensä n. 12,000 standerttia v:ssa.
Alkuaan omien tehtaitten korjauksia varten
perustettu konepaja on nyk. Suomen
suurimpia: siihen kuuluu mallipuusepänpaja, valimo ja
pajahuoneisto; paja-ahjoja on 14,
metallisorvin-koneita 40, rautahöyläkoneita 4, porakoneita 16,
jyrsiukoneita 3, kuulanvalamiskoneita 2,
kuulan-muodostuskoneita 2 (1908); muita koneita ja
laitoksia mainitsematta. Valmistuksen arvo 1908
720,000 mk; erikoisalana ovat saha-,
puuhiomoja selluloosakoneet (viimeksimainituista
varsinkin mainittavat K:n patentinsaaneet lajittelu-
Puuhiomo ja voima-aseina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
