- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
357-358

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karhunheinä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

357

Karli un heinä—Karhusaari

Konepaja.

taitteet), sotatarpeet, rautatievaunut ja
höyrv-meet. Korvaamaan yhä kallistuvaa
höyryvoimaa perustettiin 1906 sähkökeskuslaitos
länsipuolelle Korkeakosken putousta; tästä on
aikaisemmin otettu puuhiomoon n. 2,300 hevosv.
Jäljelläolevat 750 hevosv. siirretään 3 turbiinilla
6,000 voltin sähkövirtana valaistus- ja
voimatarpeisiin. Toista K. osakeyhtiön omistamaa
koskea. Koivukoskea, ei vielä ollenkaan ole otettu
käytäntöön. — Paitsi edellämainittuja laitoksia
on K :ssa 1 a s t u v i 11 a t e h d a s, mylly sekä
pari pajaa. —

Liikennettä välittää vesitse yhtiön S höyry
purtta ja 60 proomua. Maaliikennettä varten ra

Karhulan kartano. Päärakennus.

kennettiin K:n rautatie (myönnytys 1897,
yleiselle liikenteelle avattu 1900) Kymin asemalle
Kotkan-Kouvolan radalla. Sen pituus on 5,4 km,
sivuraiteita 3,7 km, raideleveys 0.7ss m. V. 1908
oli rautatiellä 2 veturia, 2 henkilö- ja 30
tavaravaunua; liikenne tuotti ratakm :ltä 5,994 mk,
vastaavat menot olivat 5,203 mk. —

Päinvastoin kuin muiden sahaliikkeitten
maatiloilla on maanviljelykseen kapteeni Ruthin
toimesta pantu paljon huolta; mallitiloja ovat vars.
K. itse. Leitimo Viipurin pitäjässä ja Sarikko
Laukaassa. —

K:n tehdaslaitoksissa on työssä n. 1.000
henkeä (1910). Ile asuvat enimmäkseen yhtiön
huoneistoissa (asuinrakennuksia K:ssa on n. 70).
Työmiehiä varten on sairaskassa, lääkäri,
sairaala, apteekki, kouluja, joissa 7 opettajaa ja
4-500 oppilasta y. m. E. E. K.

Karhunheinä ks. T o f i e 1 d i a.
Karhun kiertäminen ks. Metsästys.
Karhunkynsi ks. A k a n 11 i.

Karhunpalvelus on hyvin yleinen
Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian kansoilla. Karhua on
pidetty ihmisen kaltaisena olentona. Sitä ei ole
ainoasti eläessä peljiitty, niin ettei ole uskallettu
sen varsinaista nimeäkään mainita — sen mielis
telynimistä huomattakoon kotiko ja m ö n n
i-käiuen (= menninkäinen), joiden alkumerkitys
on „vainaja", — vaan sen kaaduttua oli sille pidet
tiivä peijaat niinkuin kuolleelle ihmiselle.
Karhun-peijaisissa ovat suomalaiset laulaneet varsinaisia
runoja. Näitä runoja on kansansuusta
muistiinpantu sekä Itä-Suomessa että Venäjän-Karjalassa.
Suomenpuoliset runot ovat yksinkertaisempia ja
nähtävästi alkuperäisempiä, vienanpuoliset ovat
kehittyneitä etupäässä häiirunojen vaikutuksesta.
Näissä jälkimäisissä Tukulmin (Tukholman), Vi
ron, Saksan ja Suolasalmen (Juutinrauman) sekä
pyssyn mainitseminen viittaa runojen
saapumiseen Suomesta päin verrattain myöhäisellä ajalla.
Suomalaisten karhurunojen vuorolaulu lähentelee
näytelmän tapaista esitystä. Varsinaisia
näytelmiä ovat karhunpeijäisissään esittäneet
suomensukuiset vogulit. [Hj. Appelgrenin ja A. Kan
niston kirjoitukset Valvojassa 1885 ja 1907.1

K. K.

Karhunpeijäiset ks. Karhunpalvelus.

Karhunputki ks. Angelica.

Karhunsammal (Polytrielium commune), var
sinkin korpisoissa kasvava latvapesäkkeinen
lehtisammal, jonka itiöpesäkettä karvainen huntu
peittää. Sitä käytetään karkeiden jalkamattojen
valmistamiseen. J. A. W.

Karhunvartija (Bootes), tähtikuvio
pohjoisella taivaanpallopuoliskolla, Otavan ja
Herkules-tähtikuvion välillä. Tähdistä mainittakoon a
(Arcturus), joka on Siriuksen jälkeen kirkkain
meillä näkyvistä kiintotälidistä, sekä eriväriset
kaksoistähtiparit e ja 5. II. R.

Karhurunot ks. Karhunpalvelus.

Karhusaaret (ven. iledvezji ustrova),
luvultaan 6 (suurin ICrestovyi), n. 1,100 km2, Pohj.
jäämeressä Siperian rannikolla Kolyman suussa,
ovat muodostuneet purkautuneista aineksista;
omituisuuksia mahtavat, rapautumisen
välityksellä syntyneet kivipylväät (saarella
Tsetyreh-stolbovyi). Puukasvullisuus puuttuu: muutamilla
saarista on hiiriä ja villiporoja. Ranuoille
kasaantuu suunnattomat määrät ajopuita.
Asumattomat; jälkiä varhaisemmasta asutuksesta
tavattu. Saaret löydetty 1700-luvulla; tutkitut
useampaan kertaan. (E. E. K.)

Karhusaari (Beeren Eiland), sijaitsee Pohj.
jäämeressä 225 km Huippuvuorten eteläpuolella:
173 km2; asumaton. Pohjoisosa on
tasanko-maata n. 40 m yi. merenp.; vuorilaji
kivihiilen-pitoista hiekkakiveä. Useita pieniä järviä, m. m.
kalarikas Ellan, kirkas ja syvä tunturijärvi.
Eteläosa on 200-400 m korke^. vuoret
kalkkikiveä ja liuskeita. Saaren itäpuolella sijaitsee
pengervuori Mount Misery, jonka korkein huippu
on 536 m. Rannikot ovat jyrkät.
Atlantin-(GoIf)-virran vaikutuksesta ilmanala on verrattain
leuto. Keskilämpö n. —5°, kesäk.-elok. ovat
lämpimimmät, keskimäärin n. -f- 3°. Jäätiköitä ei
ole, mutta uurteet kallioissa todistavat K :n ennen
olleen jään peitossa. Kasvi- ja eläinkunta ovat
yleensä köyhät, ainoastaan lintumaailma on
ti-kas. — K:n löysi Barents 1596. A. E.
Nordenskiöld tutki sitä 1868, toiset myöhemmin. Saa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0199.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free