- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
359-360

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karhunheinä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

359

Karhut—Karibit

360

rella 011 valaan pyyntiasema ja muutamia
retkikuntien rakentamia taloja. TV. S-m.

Karhut (Ursida), isoja petonisäkkäitä, joilla
on raskas, kömpelö ruumiinmuoto,
pitkäkarvainen turkki, lyhyet korvat, pienet silmät ja
lyhyt häntä. Nystermähampa&t ovat isot,
raateluhammas pieni, kolme ensimäistä välihammnsta
tavallisesti pienet ja usein varisevia. K. ovat
täydellisiä kanta-astujoita. Jalat ovat
viisivar-paiset, vahvakyntiset, jalkapohjat leveät.
Melkein kaikki lajit elävät suureksi osaksi
kasvi-aineista tai ovat kaikkiruokaisia. Useimmat ovat
taitavia kiipijöitä. Ne asuvat sangen erilaisissa
ilmanaloissa ja ovat levinneet koko Eurooppaan.
\asiaan, Ameriikkaan sekä Atlas-vuoristoon
Afrikassa. — Ruskea maakarhu (Ursus areios)
on Euroopan kookkain petoeläin. Sillä on leveä
ja kupera otsa, tylppä kuono, pitkä ja
tuuhea turkki, jonka väri tav. on tummanruskea,
mutta vaihtelee melkein mustasta
vaaleanruskeaan saakka. Jalkapohjat ovat kaljut. Se
kassaa 2 m pitkäksi, on hartiain kohdalla 1-1,s m
korkea ja voi painaa 150-250 kg. Se on ollut
levinneenä koko Euroopassa, mutta tavataan nyt
enää vain paikoitellen Keski-Euroopan
vuoristoissa (Balkanilla, Siebenbiirgenissä, Alpeilla ja
Pyreneillä), Norjassa ja Ruotsin pohjoisosissa,
Suomessa. Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa.
Suomessa on karhuja tapettu viimeisten vuosien
kuluessa Oulun, Kuopion ja Viipurin lääneissä,
useimmat Venäjän rajalla.

K. viihtyy parhaiten kolkoissa metsissä, joissa
se elää marjoista ja juurista, hyönteisistä,
sienistä ja etanoista y. m. ollen kaikkiruokainen.
Päästyään lihanmakuun se voi käydä
vaaralliseksi isoimmillekin kotieläimille. Sen aistit ovat
tarkat, erittäin sillä on tarkka kuulo. Se
makaa talviunta. Vetäydyttyään talveksi risuista
ja kuusenoksista rakentamaansa pesään
naaraskarhu synnyttää 6 kuukauden tiineysajan
jälkeen joulu-, tammi- tai helmikuussa 2-3, usein
vain yhden, harvoin 4 rotankokoista poikasta.
— Ruskean k:n ja pleistoseeniajalla
sukupuuttoon kuolleen ison luolakarhun (Ursus
spelæus) läheinen sukulainen on
Luoteis-Amerii-kassa Rocky Mountains-vuorilla tavattava
harmaa karhu (Ursus ferox). suuri ja voimakas
peto, joka kasvaa 2.i-2,s m pitkäksi. B a r i b r. 1 i
I. A m e r i i k a n musta k. (Ursus americunns)
on eräs pienempi Pohjois-Ameriikassa levinnyt
laji. Se on hyvänsävyinen ja näppärä kiipijä.

Jääkarhu (Ursus 1. Thalassarctos
mariii-vius), polij. napaseutujen suurin maapetoeliin,

Ruskea maakarhu.

Jääkarhu.

eroaa maakarhuista siinä, että sillä on verraten
pitkäveteinen vartalo, kapea hoikkakuonoinen pää
ja pitkä kaula sekä erittäin leveät käpälät,
joiden anturat ovat karvaiset. Sen pitkäkarvainen
turkki on kesiin talven valkea, hiukan keltaiseen
vivahtava. Ruumiin pituus on 2,s m. Jääkarhu
ui ja sukeltaa taitavasti, elää kaloilla, uvlkeillä
y. m. merieläimillä, mutta kesällä myös
ruohoilla ja jäkälillä miten milloinkin sattuu.
Vainun hyvin merenkulkijain ruokavarastot, joita
käy tyhjentämässä, mutta välttää viisaasti sille
viritetyt loukut ja paulat. Ihmisen kimppuun
se käy vain ärsytettynä tai kovimman nälän
pakottamana. Ei vaivu talviuneen. Atlantin
puolella jääkarhu tavataan yleisimmin Frans
Josefin maalla, Huippuvuorilla, Grönlannissa ja
Ameriikan itäosissa Baffinin- ja Iludsonin-lahtien
seutuvilla sekä Labradorissa.

Hyvin mieltäkiinnittävä laji k:jen joukossa
on myös huulikarhu (3 lelttrsus labiat:ts),
joka elää Etu-Intiassa
ja Ceylonissa. Sillä on
kärsämäisesti
pirenty-nyt kuono,
erinomaisen liikkuvaiset ja
ve-nyväiset huulet,
pitkälle ulottuva kieli,
pitkät ja käyrät kj
n-net. Se on
metsäasu-kas, joka parhaasta
päästä elää
kasvi-aineista ja
hyönteisistä. Etenkin se on
ahne hunajalle, jonka
ryöstämiseksi
mehiläisten ja ampiaisten
pesistä se nousee
korkeim-piinkin puihin.
Ruumiin pituus on 1.8 m,"
lyhyt häntä siihen luet-’
tuna, ja korkeus hartiain kohdalla 85 cm.

K. If. Ij.

Karia ks. Kaari a.

Karian-meri ks. Kaaria n-m eri.

Karibit 1. k a r a i b i t, intiaanikansa, joka
luultav. on alkuisin Keski-Brasiliasta ja
Ameriikan löydön aikaan asui laajalle levinneenä
Etelä-Ameriikan pohjoisosissa ja Pienillä Antilleilla.
Tämä sotainen, useaan heimoon jakautunut
val-loittajakansa teki ankaraa vastarintaa
eurooppalaisille. Nykyään asuu saarikaribeja ainoastaan
St. Vincentillä, Dominicalla ja Trinidadilla. Seka-

Huulikarhu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0200.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free