- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
361-362

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karies ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

361

rotua karibeista ja neekereistä ovat mustat
ka-ribit (morenos) Keski-Ameriikassa.
Etelä-Amerii-kan tärkeimmät karibi-lieimot ovat: bakairi
Xin-gun ja Paraguayn vedenjakajan tienoilla, ja
ma-kushi alisen Amazon-virran pohjoispuolella.
Ennen ihmissyöjinä peljätyt karibit ovat nykyään
enimmäkseen arkoja metsästäjiiheimoja. He
harjoittavat myös maanviljelystä ja kalastusta sekä
jonkunverran käsiteollisuutta (venerakennusta.
savenvalamista. verkonkudontaa), vrt.
Intiaa-uit. E. T.

Karies (lat. caries), luumiitä (ks. t.), myöskin
hammasmätä (ks. Hampaan taudit).

Karihaara ks. K e m i y h t i ö.

Kariitti ks. K h a r i i 11 i.

Karijoki (ruots. Bötom). 1. Kunta.
Vaasan 1., Ilmajoen kihlak., Isojoki-Karijoen
nimis-miesp.; kirkolle Kristiinankaupungista 23 km
ja rakenteilla olevan. Seinäjoen-Kristiinan-Kas
kisten rautatien lähimmältä, Myrkyn, asemalta
13 km. Pinta-ala 157,< km3, josta viljeltyä maata
3.390 ha (1901). Manttaalimäärä 13"/w;
maatilojen lukumäärä 178; talonsavuja 177,
torpan-savuja 94 ja muita savuja 185 (1907). 2.800 as.
(1909), joista ruotsinkielisiä 1,?% (1900); 509
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 301 ja teollisuutta 101 (1901). 315
hevosta, 994 nautaa (1908). — Kansakouluja 2
(1911). Säästöpankki. -— Teollisuuslaitoksia:
Mannilan saha, Toivolan ja Kläppikosken sahat
sekä myllyt, Tuimalan mylly, Ylikylän ja
Alakylän meijerit. — Luonnonnähtävyyksiä:
Iso-Kakkurin vuori (130 m yi. merenp. ja 80 m yi.
ympäristöään) ja Pyhävuori. — 2.
Seura-k u n t a, konsistorillinen, Turun arkkihiippak.,
Vaasan alarovastik.: perustettu
saarnahuonekun-naksi Lapväärtiin 1811. tuli kappeliksi 1835 ja
omaksi kirkkoherrakunnaksi M/u 1802. Kirkko,
puusta, rak. 1808-12: korj. 1904. L. U nen.

Karikal [kä-J, ransk. alusmaa Etu-Intiassa,
Koromandel-rannalla. Kaverin suistomaassa. Alue
135 km*, 17,350 as. (1907). Riisiä. — Alueella
on samanniminen kaupunki, 8,167 as. (1901).

E. T.

Karikatyristi (ks. Karikatyyri),
irvi-tai pilakuvien piirtäjä.

Karikatyyri (ransk. caricature, it. caricatura,
< kesk. lat. carricare = liiaksi kuormata,
liioitella, < lat. carrus = kuormarattaat), irvi- tai
pilakuva, kuvaus tai esitys, josta sen esine
täydelleen tunnetaan, mutta joka liioittelee erityisiä
piirteitä tai tunnusmerkkejä. Kuvaamataiteessa
k. jotenkin vastaa burleskia satiiria (ks. t.)
runoudessa. Komediassa, kuten yleensä runollisessa
satiirissa, k:n käyttäminen on vähemmässä tai
suuremmassa määrin välttämätön. Jo antiikkiset
kansat käyttivät k:iä. Vanhemmista
karikatyris-teistä kuvaamataiteen alalla ovat mainittavia
it. Leonardo da Vinci, jolta m. m. on säilynyt
useita karikeerattuja päitä, ja Annibale Carraeci,
ransk. Callot ja engl. Hogarth. Poliittista k:iä
viljeltiin ensin Englannissa ja Ranskassa, mistä
se on levinnyt kaikkiin sivistysmaihin, ja sitä
käyttävät meidän aikanamme valtiolliset
puolueet tehokkaana aseena keskinäisissä
taisteluissaan. Kuuluisin engl. k:ejä julkaiseva
pila-lehti on 1840 perustettu „Punch" (ks. t.), minkä
etevin karikatyristi oli Sir John Tenniel, joka
siinä työskenteli 50 vuotta. Ranskassa olivat suu-

362

ren vallankumouksen ja
heinäkuunvallankumouk-sen aikana k:t hyvin yleisiä. Helmikuun vallan
kumouksen jälkeen (1848) astui etualalle
persoonallinen k., jota ankara sensuuri siilien asti oli
rajoittanut. Ensimäiset saksalaiset
karikatyyri-kuvat olivat ulkomaalaisten kuvien kopioita.
Vasta Wienin kongressin aikana k:jen
piirtäminen tuli yleisemmäksi Saksassa. Varsinkin
Napoleon I oli sen esineenä. Kuluneen
vuosisadan 30-luvulla vilkastui siellä poliittinen k.
Saksan nykyisistä pila- ja irvikuvia
julkaisevista lehdistä ovat huomattavimpia
„Kladdera-datsch", „Fliegende Blätter", „Jugend" ja vars.
„Simplicissimus". Viimemainitun parhaat
kari-katyristit ovat Th. Heine, E. Thöny, B. Paul
y. m. Uudenaikuisista ransk. k:n piirtäjistä
ovat saavuttaneet kuuluisuutta etenkin Forain
ja Caran d’Aehe. Sangen huomattava k:n
piirtäjä on ruotsalainen Albert Engström (ks. t.).
[Champfleury, ,.Histoire gönérale de la
caricature" (1805-80, 5 nid.); Th. Wright, „History
of caricature and grotesque" (1875); Bayard,
„La caricature et les caricaturistes" (1901): Fuchs
u. Kramer, ,,Die K. der europäischen Volker
voin Altertum bis zur Neuzeit" (1901-04, 3 nid.).]

j. n-i.

Karikeerata (ks. Karikatyyri), piirtää
jostakin irvi- tai pilakuva, liioitellen t.
nurinkurisesti kuvata jotakin.

Karikkeet. Metsiika rikkeillä (metsäpehkulla,
saks. Waldstreu) tarkoitetaan puista ja muista
metsäkasveista karisseita lehtiä, neulasia, urpuja,
norkkoja y. m.; usein luetaan metsä-k:iksi
myöskin jäkälät ja sammalet. K:iden korjuu (saks.
Streunutzung), jota aikaisemmin on
Keski-Euroo-passa yleisesti harjoitettu lannoituksen
hankkimiseksi pellolle, laihduttaa luonnollisestikin
metsämaata tuntuvasti. Kysymys karikkeiden
korjuun vaikutuksesta metsämaahan ja kruunun
metsien vapauttamisesta karike-servituuteista on
synnyttänyt laajan kirjallisuuden. A. C.

Karimetso ks. Merimetsot.

Karinainen (ruots. K a r i n a i s). 1. K u n t a.
Turun ja Porin 1., Maskun kihlak.,
Marttila-Tarvasjoki-Koski-Karinaisten nimismiesp.;
kirkolle Kyrön rautatien asemalta 4 km. Turun
kaupungista 48 km. Pinta-ala 83 km2;
manttaalimäärä 15’/i; talonsavuja 50. torpansavuja 78.
muita savuja 219 (1907). 1.527 as. (1909); 199
hevosta, 690 nautaa (1908). — Kansakouluja
(1911) 2 (3 opett.). Kunnanlääkäri yhteinen
Marttilan. Kosken ja Tarvasjoen kuntien kanssa;
säästöpankki yhteinen samojen kuntien kanssa.
— Teollisuuslaitoksia: Kyrön höyrysaha, Kyrön
höyry-huonekalutehdas. Kyrön lastuvillatehdas,
Karinaisten saha-osuuskunta, Karinaisten
osuusmeijeri, Savelan tiilitehdas ja saha, ja Nokan
mylly. — 2. Seurakunta, konsist., Turun
arkkihiippak., Perniön rovastiko; kuulunut
Marttilaan rukoushuonekuntana jo ainakin 1657,
muodostettu kappeliksi 1901. Kirkko puinen, rak.
1835, korj. 1874. L. H-nen.

Karinkylä. Karinkylän talon maalle Maskun
pitäjässä ryhdyttiin 1438 rakentamaan Suomen
ensimäistä birgittalaisluostaria. Paikka,
harjanteiden ympäröimä laakso, jonka mukaan sille
annettiin nimeksi Vallis gratiæ (= armon laakso),
ruots. Nädendal, huomattiin ennenpitkää
kuitenkin epäterveelliseksi ja muutenkin sopimatto-

Karies—Karinkylä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0201.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free