- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
363-364

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karies ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

sopimattomaksi, jonka vuoksi luostari 1445 siirrettiin sille
lahjaksi annetulle Ailosten tilalle Raision
pitäjään. Entinen nimi, joka ei uudelle paikalle,
mereen pistävälle niemekkeelle, enää sopinut, jäi
luostarille edelleenkin ja on meidän päiviimme
saakka säilynyt Naantalin kaupungin nimessä.

A. Es.

Karisma (kreik. kharisma), U:ssa T:ssa
P. Hengen armolahjoista käytetty nimitys.
Näihin kuuluvat esim. opetuksen, palvelemisen
(diakonian), hallitsemisen, profetoimisen ja
kielillä-puhumisen lahjat. 1 Kor. 12-14 Paavali opettaa,
että armolahjat ovat annetut seurakunnan
yhteiseksi rakennukseksi, ja että niiden arvo riippuu
siitä, missä määrin tämä tarkoitus saavutetaan.
Erityisesti Paavali varoittaa kielillä-puhumisen
yksipuolisesta harrastamisesta, koska siitä ei ole
seurakunnalle rakennusta. Kun ihmisen
luonnolliset kyvyt ja taipumukset tulevat Jumalan
Hengen elähyttämiksi ja pyhittämiksi,
esiintyvät ne Hengen vaikuttamina armolahjoina.
Nykyaikana antavat karismoille erinomaisen arvon
irvingiläiset (ks. t.). [Gunkel,
„Wirkungen des heil. Geistes nach der populären
Anschauung der apost. Zeit” (1909).] E. K-a.

Karistaja, laitos, minkä avulla havupuiden
siemeniä karistetaan kävyistä. Meillä käytetään
männyn ja kuusen käpyjen tilapäisinä
karistimina tavallisesti riihiä. Kävyt asetetaan
seulapohjaisiin laatikkoihin, jotka nostetaan
tavallisesti riihen orsien tasalle. Riihtä lämmitetään
niin. että kävyt tulevat n. 35-50° C, joskus
suurempaankin lämpötilaan, jolloin niiden suomut
aukeavat ja siemenet varisevat lattialle.
Varsinaisia k:jia on kaksi eri järjestelmää: 1)
sellaisia, joissa karistaminen tapahtuu
seulapohjaisissa laatikoissa ja 2) sellaisia, joissa kävyt
karistetaan seulalaitaisissa sylintereissä. Käpyjä
on tuontuostakin ravistettava, jotta siemenet,
jotka suuressa kuumuudessa pitemmän ajan
oltuaan menettävät itäväisyytensä, pääsevät
putoamaan viileämmälle lattialle tahi lattiassa
oleviin kuurniin, mistä ne kootaan. Meikäläiset
pysyväiset k:t, joita on ainakin neljä, ovat
rakennetut laatikkojärjestelmän mukaan.

A. B. H-r.

Karistetauti, neulasten, lehtien, kukkien,
hedelmänalkujen ja silmujen ennenaikainen
irtautuminen kasvista. Syynä ilmiöön voi olla liian
alhainen (pakkaskariste) tahi liian korkea
(lämpökariste) lämpö, kuivuus (kuivuuskariste),
liiallinen vedenrunsaus (vesikariste), liian
voimakas (valokariste) tahi heikko (varjokariste) valo,
niukka ravinto (nälkäkariste) ja loisien, kuten
sienien esiintyminen (sienikariste) y. m.
vahingolliset vaikuttimet. J. I. L.

Karistus, siementen irroittaminen kävyistä.
Kun tyydytään pienempiin siemenmääriin,
karistetaan käpyjä eräänlaisissa seulalla varustetuissa
kannellisissa laatikoissa, n. s. karistuslaatikoissa,
jotka asetetaan auringonpaisteeseen ja joissa
kävyt näin syntyneessä lämmössä vähitellen
avautuvat varistaen siemenensä laatikon pohjalle.
Karistaminen suoritetaan myös huoneenlämmössä
kuivattamalla käpyjä kattoon ripustetuissa
pusseissa, auringonpaisteeseen levitetyillä purjeilla
y. m. Suurempia määriä karistetaan riihessä
tahi karistajissa (ks. t.). —
Karistuskustannukset nousevat männynsiemenille n. 0,4-1 mk:aan,
kuusensiemenille n. 0,30-0,60 mk:aan 1 kg:lta.
Männynsiemeniä saadaan yhdestä hl:sta käpyjä
0,4-0,65, poikkeustapauksissa 0,7 kg:
kuusensiemeniä samasta käpymäärästä 0.5-1 kg puhdasta,
siivetöntä siementä. A. B. H-r.

Karitsanvilla on nuoresta lampaasta
ensimäisessä puolivuotis-leikkauksessa saatu villa. Sen
syyt ovat juuresta paksumpia ja päättyvät
teräväkärkiseen huippuun. Se on pehmeämpää,
mutta myös heikompaa ja epätasaisempaa kuin
tiiysikasvuisen lampaan villa. E. J. S.

Kariääri (ransk. carrière, < carrus = kärrit),
oik. hevosen nopein juoksu, nelistys; kohoaminen
virka-asteissa tai yleensä elämässä.
Kariäristi, kariäärin tavoittelija, onnenonkija.

Karja (myös Karjaa, ruots. Karis). 1.
Kunta, Uudenmaan l., Raaseporin kihlak.,
Karja-Mustio-Karjalohja-Sammatin nimismiesp.;
kirkolle Karjan rautatienasemalta 5 km.
Pinta-ala 184,8 km2; manttaalimäärä 69,4167;
maatilojen lukumäärä 146, talonsavuja 145, torpansavuja
123 ja muita savuja 493. K:n kunnalla ynnä
Mustion tehdasseurakuunalla oli 1901 4,865 ha
viljeltyä maata. (Muut tilastolliset numerot
koskevat yksinomaan K:aa.) 4,007 as. (1909), joista
7 % suomenkielisiä (1900). 570 hevosta, 2,152
nautaa (1908). — Kansakouluja: 6 ruotsink.,
1 yksit. suomenk. (1911). Yksityinen lääkäri
Karjan asemalla, jossa myöskin apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Karjan kalja- ja
virvoitusjuomatehdas. — Kunnan alueella
Fagervikin asema Helsingin-Turun radalla, Svartån
asema Hyvinkään-Hangon radalla ja Karjan
asema molempien ratojen yhteisellä osalla. —
Historiallisia muistoja: Grabbackan
herraskartano (ks. t.) 3 km kirkolta. — 2. Seurakunta,
keisarill., Porvoon hiippak., Raaseporin länt.
rovastik.; vanha keskiaikainen emäseurakunta
(luultavasti 1200-luvulta); seurakuntaan kuuluu
Snappertunan kappeli ja Mustion (Svartån)
tehdasseurakunta. [J. E. Wefvar, „Fornlemningar
i Raseborgs vestra härad”, sivv. 14-36 (Suomen
muinaism.-yhd. aikak. IV).] — 3.
Rautatienasema (II l.) Helsingin-Turun radan ja
Hangon radan haarautumiskohdassa, 87 km
Helsinkiin, 113 km Turkuun ja 50 km Hankoon.

L. H-nen.

Karja. Käsite „karja” on suomen kielessä,
kuten sitä vastaava käsite useissa muissa
kielissä, jonkunverran häilyvä, johtuen
varmaankin siitä, että maataloutta käsittelevä tiede
nuorena tieteenä ei ole vielä ennättänyt
vakaannuttaa varmoja käsitteitä. Karjalla käsitetään
välistä kaikkia tuottavia kotieläimiä, siis
kaikkia muita paitsi koiraa ja kissaa.
Useimmiten luetaan kuitenkin hevonenkin varsinaisena
veto-eläimenä pois, jolloin karjaan luetaan ne
kotieläimet, joista saadaan eläimellisiä
hyödykkeitä tai tuotteita, kuten maitoa, lihaa,
vuotia, villoja, munia j. n. e., siis lehmät, lampaat,
vuohet, siat ja siipikarja (kanat, hanhet), ja
sanotaan näitä maanviljelystaloudellisessa
kirjallisuudessa silloin myöskin hyötykarjaksi
(saks. Nutzvieh). Jokapäiväisessä kielenkäytössä
„karja” kuitenkin tarkoittaa jotenkin yleisesti
samaa kuin ruotsin kielen mukaan muodostettu
nautakarja sana (ruots. nötboskap; saks.
Rindvieh) eli siis lehmänsukuun kuuluvia
kotieläimiä. Maissa, joissa karjaa pidetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0202.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free