- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
365-366

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjaan pitäjä ... - Karjala

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pääasiallisesti maidon saannin takia, kuten
Tanskassa, Suomessa j. n. e., puhutaan erittäin
lypsykarjasta (tansk. mælkekvæg, ruots.
mjölkboskap) ja lypsykarjanhoidosta.

Virallisen tilaston mukaan oli Suomessa esim.
v. 1906 hyötykarjaa seuraavat määrät:
sonneja 72,055
täysi-ikäisiä lehmiä 1,103,201
nuorta karjaa 301,269
lampaita 912,467
vuohia 5,674
sikoja 218,923


(samaan aikaan oli täyskasvuisia hevosia 285,695
ja varsoja 39,947). Siipikarjasta ei toistaiseksi
ole luotettavaa tilastoa olemassa. Tilastollisia
vertailuja ja laskelmia varten käytetään
käsitettä „nautayksikkö” ja tämä on = 1
täysi-ikäinen lehmä tai sonni, 1/2 hevosta, 2 varsaa,
2 kpl. nuorta karjaa (hiehoja, vasikoita), 8
lammasta ja 3 sikaa. Jos tämän mukaan
kotieläimet, hevoset mukaan lukien, muutetaan
nauta-yksiköiksi, oli Suomessa 1906 yhteensä 2,104,997
nautayksikköä. Raha-arvossa tämä vastaa, jos
arvioidaan varsin alhaisesti, kuten virallisessa
tilastossa tehdään, nautayksikkö 100 markan
arvoiseksi, tasaluvuissa 210 miljoonaa markkaa.

Jos yksistään nautakarja otetaan lukuun, niin
voidaan sen määrän vaihteluihin nähden
merkitä, että se vv. 1865-85-1905 oli seuraava
(virall. tilaston mukaan)
Sonneja Lehmiä Nuorta karjaa
1865 64,960 670,897 218,464
1882 76,065 814,531 272,505
1905 73,548 1,097,198 309,946


sekä laskien 1,000 asukasta kohti:
Sonneja Lehmiä Nuorta karjaa
1865 35 364 119
1885 34 369 123
1905 25 379 107


Ruotsissa oli 1902 1,000 asukasta kohti
lehmiä 341, Tanskassa samoihin aikoihin noin 400,
keskimäärän koko Euroopassa ollessa 138.

Tilattoman väestön alakomitean 1901
kokooman tilaston mukaan oli Suomen
maalaiskunnissa 100 hehtaaria kohti viljeltyä maata (sekä
pellot että luonnonniityt mukaan lukien) 10
hevosta, 39 lehmää, 34 lammasta ja 7 sikaa.
V. 1902 oli Ruotsissa samoin 100 ha kohti
viljeltyä maata 35 lehmää, Tanskassa 38,
Euroopan keskimäärän ollessa 14.

Askenmainitun alakomitean tilaston mukaan
oli Suomen maalaiskunnissa erikokoisilla
viljelmillä (taloilla) seuraavat määrät hevosia ja
karjaa 100 ha kohti viljeltyä maata:
Viljelmän suuruus ha
100 ha kohti viljeltyä maata oli 3—alle 10 10—alle 25 25—alle 100, 100 ha tai enemmän
Hevosia kpl 7 11 7 5
Lehmiä „ 55 37 26 24
Lampaita „ 57 39 22 6
Sikoja „ 11 7 4 3


Tästä yhdistelmästä, josta pienin
viljelmäryhmä, alle 3 ha viljeltyä maata, on jätetty pois,
osoittaa saman tosiseikan, mikä on muuallakin
havaittu, että pienemmillä viljelmillä voidaan
yleensä pitää suhteellisesti suurempi määrä
kotieläimiä. [Karl Enckell, „Maatilan hoito-oppi”;
Hannes Gebhard, „Yhteiskuntatilastollinen
kartasto Suomen maalaiskunnissa v. 1901”;
„Sveriges jordbruk vid 1900 talets början”.] U. B.

Karjaan pitäjä ks. Karja.

Karja-aura, veturin edessä oleva laite, jonka
tarkoituksena on raivata pois radalle joutuneet
esteet.

Karjakauppa on Suomessa vielä verrattain
vähän kehittynyt. Enimmäkseen se tapahtuu
välittäjien (useimmiten teurastajien) kautta.
Maassa toimivat karjanjalostusyhdistykset ovat
viime aikoina ryhtyneet järjestämään k:aa,
toimeenpannen siitoseläinten huutokauppoja ja
välittäen muutoinkin siitoseläimiä tarvitsijoille.

Virallisen tilaston mukaan on karjaa
(kotieläimiä) viety elävinä ulkomaille seuraavat
määrät:
1906 1909
kpl Raha-arvo mk. kpl Raha-arvo mk.
Nautakarjaa (lehmiä y. m.) 21,664 1,165.000 17569 1,022,000
Hevosia 1,630 704,000 2,443 1,052,000
Sikoja ja porsaita 12,703 114,000 9,916 86,000
Lampaita ja vuohia 1,260 13,000 378 4,000


Karjan vienti Suomesta on siis verrattain
pieni. Raha-arvossa menee melkein 2/3 tästä
Venäjälle, loput pääasiallisesti Ruotsiin.
Karjantuonti ulkomailta on kuitenkin vielä pienempi.
Niinpä tuotiin virallisen tilaston mukaan 1909
nautaeläimiä (lehmiä) 75 kpl., raha-arvo 24,000
mk., ja hevosia 386 kpl., raha-arvo 223,000 mk.
— vrt. Eläinmarkkinat. U. B.

Karjakko ks. Lypsykarjanhoito.

Karjakonsulentti ks.
Karjanhoitokonsulentti.

Karjakymmenykset ks. Kymmenykset.

Karjakärpänen ks. Hevoskärpänen.

Karjala ks. Sanomalehdistö.

Karjala. 1. Kunta, Turun ja Porin l.,
Mynämäen kihlak.,
Mynämäki-Karjala-Mietoinen-Lemu-Askaisten nimismiesp.; kirkolta Turun
kaupunkiin 48 km. Pinta-ala 72 km2, josta viljeltyä
maata 1,530 ha (1911). Manttaalimäärä 17 11/16.
Talonsavuja 60, torpansavuja 37 ja muita savuja
173 (1907); 1,081 as. (1909), miltei kaikki
suomenkielisiä; 238 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 104 (1901). 175
hevosta, 610 nautaa. — 1 kansakoulu (1910). —
Teollisuuslaitoksia: Jokelan ja Salmisen höyrysahat,
höyläyslaitoksineen, Karjalan, Suojoen ja
Kalelan myllyt: turvepehkutehdas. — Lautanpään
lastauspaikalle 28 km kirkolta.
— 2. Seurakunta, Turun arkkihiippak., Mynämäen
rovastik., kuulunut Mynämäkeen
saarnahuonekuntana jo 1600-luvun lopulla, muodostettiin
kappeliksi 1797, johon 1860 yhdistettiin myöskin
Vehmalaisten kappeli; määrätty
erotettavaksi eri kirkkoherrakunnaksi K. Sen. päät.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0203.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free