Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 377-378 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Maisema Sortavalan tienoilta

asiantila aiheuttaa kansallisen vaaran ja synnyttää
taloudellista haittaa. V. 1907 oli Karjalan
kannaksella vierasmaalaisten omistuksessa 514 tilaa
eli 37,2742 manttaalia; niistä oli Uudellakirkolla
249 tilaa l. 13,115 mantt., Kivennavalla 112 t. l. 7,754
mantt., Muolaassa 49 t. l. 3,5598 mantt. ja
Kuolemajärvellä 42 t. l. 2,2865 mantt. —
Viljelyskasvit ovat Karjalassa samat kuin muualla Suomessa.
Tattaria viljellään jonkun verran
Pohjois-Karjalan kaskimailla. Herneen viljelys on leviämässä,
vaatetuskasvien, pellavan ja hampun (liinan),
taas vähenemässä. Kasvitarhan hoito on alulla.
Kaalia viljellään kaikkialla Viipurin läänissä,
lukuunottamatta Korpiselän ja Suojärven pitäjiä,
joissa sipuli on yleisin. Jaakkiman ja Sortavalan
seuduilta on kotoisin eräs yleinen kaalilaji, n. s.
Otsoisten kaali. — Pohjois-Karjalassa on
karjatalous jo entisinä aikoina ollut tärkeä
maatalouden haara; 1868 mainitaan Joensuusta lähetetyn
voita ainakin 1 milj. markan arvosta. Sen sijaan
on muussa osassa Karjalaa, lukuunottamatta
Viipurin länsipuolella olevia seutuja, karjanhoito
ollut vähäisempi (Salmissa ja Suojärvellä se on
vielä aivan alkuperäisellä kannalla). Viime
aikoina on kuitenkin kaikkialla ryhdytty
innokkaasti harrastamaan karjanhoitoa ja siinä
suhteessa on varsinkin 1898 perustetun Itä-Suomen
karjanjalostusyhdistyksen toiminta Itä-Suomen
maatiaiskarjan hyväksi mainittava. Maa- ja
karjatalouden kohottamisessa on osuustoiminnalla
tärkeä sija. V. 1906 oli Pohjois-Karjalassa 23
osuusmeijeriä, 13 osuuskassaa, 3
turvepehkuosuuskuntaa, 15 puimakoneosuuskuntaa ja 1
maaseutuosuuskauppa. V. 1907 oli Viipurin läänissä 14
osuusmeijeriä, 87 osuuskassaa, 83 osuuskauppaa
ja 48 muuta osuuskuntaa. Rautatietilaston
mukaan lähetettiin 1908 Karjalan radan asemilta
(Joensuu-Antrea) 2,042,000 kg voita. Karjalan
hevonen on vanhastaan tunnettu; venäläisissä
keskiaikaisissa aikakirjoissa puhutaan
„tamma-Karjalasta”, jolla tarkoitetaan joitakin seutuja
Karjalan kannaksella. Nykyään harjoitetaan
hevoskasvatusta varsinkin Laatokan länsipuolella
olevissa pitäjissä ja Jänisjärven pohjoispuolella
(Soanlahti, Korpiselkä). Rantaseutujen asukkaat
ja saaristolaiset (Lavansaari, Seiskari)
harjoittavat kalastusta, mikä toisin paikoin on
pääelinkeinona. Suomenlahdella pyydetään haileja,
Laatokalla siikaa, kuhaa ja nieriäistä. Kalat
myydään yleensä Pietariin. Muutamia
vuosikymmeniä sitten oli metsästys harvaan asutuissa,
riistarikkaissa rajapitäjissä tuottava elinkeino,
jota harjoittivat m. m. Korpiselän Tolvajärven
Vornaset ja Suistamon Šemeikat. Merenkulkua
harjoitetaan Suomenlahden ja Laatokan
rantapitäjissä. Koivistolla, joka jo pakanuuden aikana
on ollut tärkeä kauppapaikka, oli 1907 yhteensä
191 alusta, joiden kantavuus oli 13,924,95 rek.
tonnia ja arvo 1,673,970 mk., sam. v. ansaittiin
rahdinkuljetuksella 623,590 mk. Laatokan
huomattavimmat merenkulkijat ovat salmilaiset.
Kotiteollisuus on toisin paikoin tärkeä elinkeino.
Kotiteollisuudestaan on kuuluisin Valkjärven
pitäjä, jossa harjoitetaan ajokalujen valmistusta;
valmistettujen tuotteiden arvo 1906 oli 339,270
mk. Muitten pitäjäin kotiteollisuudesta
mainittakoon saviastiain valmistus Muolaan Kyyrölässä,
puuastiat Säkkijärvellä, nahkaruoskat ja
vempeleet Kurkijoella, huopakengät Parikkalassa,
venheet Sortavalassa ja kärryt Liperissä.
Rahdinajo on aikoinaan ollut yleinen kautta Karjalan,
mutta kulkuneuvojen parantuessa se on suuresti
vähentynyt. Vielä nytkin harjoittavat sitä
Karjalan kannaksen pienviljelijät. Muolaan ja
Valkjärven pitäjäläiset käyvät lumppuja keräämässä
paperitehtaihin l. n. s. rätinajossa. Erikoisuutena
mainittakoon, että muutamissa Karjalan joissa,
Syskyän, Sumerian ja Ihalan, harjoitetaan
helmen pyyntiä. Maatalouden ja sen
sivuelinkeinojen kohottamiseksi työskentelee Karjalassa
nykyään neljä maanviljelysseuraa Pohjois-Karjalan
(per. 1887), Itä-Karjalan (1894), Viipurin läänin
(1850) ja Läntisen Viipurin läänin
maanviljelysseura (1895), mihin viimeksimainittuun
Karjalasta kuuluvat Virolahden ja Miehikkälän
pitäjät. Vanhin maanviljelyskoulu oli Tohmajärven
Jouhkolassa 1857-67, sitä seuraavat Kurkijoen
(1874), Liperin Simananniemen (1886), missä jo
aikaisemmin (1869) oli avattu karjakko- ja
meijerikoulu, Virolahden Harjun (18S9),
Elisenvaaran (1897), Nurmeksen Haapapuron (1897) ja
Soanlahden (1898) koulut. Viime aikoina on
perustettu useita maamies- ja karjakkokouluja.
Puutarhakouluja on Viipurin Myllysaaressa ja
Kiihtelysvaaran Niittylahdella, kasvitarhakoulu
Antrean Järvenlinnassa ja emäntäkoulu
Sortavalan pitäjässä. Salmin kihlakunnassa toimii
kolme kiertävää maanviljelyskoulua ja
Ilomantsin pitäjässä yksi. Kunnallisrahastoja, jotka ovat
syntyneet siten, että lahjoitusmaiden
metsänmyynnin ylijäämästä osa on erotettu yhteisiä
edistystarkoituksia varten, on Itä-Karjalassa
neljä: Korpiselän, Soanlahden, Korpiselän
Ägläjärven ja Suojärven rahastot (viimeksimainittu
miljoonan markan suuruinen).

Karjalan vanhimmat teolliset laitokset ovat
olleet rautatehtaita: Tervajoen tehdas Viipurin
pitäjässä, Raivolan tehdas Kivennavalla,
Peippolan Uudellakirkolla, Pyhän Annan l.
Karatsalmen Suojärvellä, Pitkänrannan Impilahdella,
Pankakosken Pielisjärvellä, Möhkön Ilomantsissa
ja Värtsilän (per. 1850). Rautatehtaiden
rinnalle syntyi sahoja. Pohjois-Karjalassa toimi
molemmilla aloilla liike-elämän alkajina, ensin
N. L. Arppe (ks. t.) ja sitten A. J. Mustonen
(k. 1877). Myöhemmin ovat sahat ja puuhiomot
syrjäyttäneet rautateollisuuden. V. 1908 oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>