- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
379-380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjala

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

379

Karjala

368

hiomoita. paperi- ja selluloosatehtaita
Karjalassa 14.

Saimaan ja Pielisen kanava sekii Karjalan rata
välittävät liikettä. Rajapitäjät ovat
kulkuneuvoihinkin nähden takapajulla. Kylien välillä
on n. s. kapulasiltoja, ja purilailla tai
hevosen selässä kuljettaa rajakarjalainen tavaransa
metsäkyläänsä. Vanhoista kauppateistä on
mainittavin se, mikä kulki Käkisalmesta Laatokan
pohjoisrannalle ja siitä maitse Pyhäjärvelle, mistä
tultiin Orivedelle. Pielisjoelle ja Pielisjärvelle ja
Pohjanlahteen. Pielisjärveltä haarautui toinen
tie, joka kulki Lieksan jokea pitkin Repolaan ja
sieltä edelleen Kiimasjärven, Jyskyjärven ja
Paanajärven kautta Vienan Kemiin. V. 1833
N. L. Arppe rakennutti Kiteen Puhoksessa
maamme ensimäisen höyrylaivan Ilmarisen ia
Puhoksen kannaksen poikki maamme ensimäisen
rautatien, jossa hevoset olivat vetäjinä.

Kansanopetuksesta pitävät huolta
kansakoulut. V. 1905-06 kävi kouluikäisiä, 9-12
vuotisia lapsia kansakouluissa seuraavat määrät:
Ranuan kihlakunnassa 83 %, Kurkijoen k. 55 %,
Sortavalan k. 55 %, Salmin k. 48 %, Jääsken k.
47 %, Äyräpään k. 43 %, Liperin k. 40 %,
Käkisalmen k. 38 %, Ilomantsin k. 38 % ja
Pielisjärven k. 32 %. Vähimmin kävi lapsia
kansakouluissa Kuolemajärvellä (15%), Uukuniemellä
(26%), Ilomantsissa (22%) ja Juuassa (16%).
Kansanopistoja on Uudellakirkolla (per. 1894),
Virolahdella (1S95), Räisälässä (1908),
Impilahdella (1906), Puhoksessa (1907) ja
Kiihtelysvaaran Niittylahdella (1895). Karjalan
kaupungeissa. Viipurissa. Käkisalmessa, Sortavalassa
ja Joensuussa on erilaisia oppi- ja
ammattikouluja. Maaseudulla toimii yhteiskouluja
Terijoella. Säkkijärvellä, Imatralla, Parikkalassa,
Värtsilässä ja Nurmeksessa.
Maaseutuharrastus-ten vireyttä osoittavat muutamaiu kuntain
(Jaakkiman, Parikkalan ja Säkkijärven) pienet
sanomalehdet. Uskonnollisista liikkeistä on
mainittava, että Sortavalan ja Impilaliden pitäjissä
tuntuu vielä Henrik Renqvistin vaikutus ja että
Suojärvellä ja Ilomantsissa on viime aikoihin
asti ollut joitakin starovertseja 1.
vanhavierolii-sia. Kansansivistyksen kohotessa on myös
kansallistunto varttunut; nuoriso- ja raittiusseurain
aatteelliset pyrinnöt ovat vaikuttaneet
kansallista valveutumista. Rajapitäjien edistyspyrinnöt
alkavat 1880-luvun alussa, jolloin Sortavalan
seminaari perustetaan; 1887 avataan
kiertokoulu-seminaari. Rajaseudun hyväksi toimineista
henkilöistä on ensi sijassa mainittava O. A. Ilainari
ja Antti Kaksonen. Salmin kihlakunnassa on
kansallistunto heikko. Väestö on siellä
henkisesti myöhästynyt, vanhempi ja keski-ikiiinen
sukupolvi ei yleensä osaa lukea eikä kirjoittaa,
ja siitä on johtunut, että se on
kreikkalaiskatolisen papiston johdettavissa. Venäläisiä kouluja
oli Salmin kihlakunnassa v. 1911 alussa 25.

Kansatieteellisessä suhteessa tapaa
Karjalassa vanhaa ja uutta rinnakkain.
Vanhojen rakennusten vierelle kohoo Salmissa
uudenaikaisia taloja, mutta Suojärvellä rakennetaan
vielä ihmisasunnot ja eläinten suojat saman
katon alle. Samoissa pitäjissä käytetään rukin
ohella värttinää. Maanviljelystyökaluista on
risu-hara yleinen niillä seuduin, missä kaskiviljelystä
harjoitetaan. Aikoinaan Etelä-Karjalassa ylei-

Nykyajan karjalaisia.

set kansallispuvut ovat joutuneet pois
käytännöstä, ja unohduksiin ovat myös jääneet vanhat
ompelukoristeet. Karjalaisista ruuaksista ovat
mainittavimmat piiraat. Laatokan
pohjoisrannalla tapaa vielä jonkun vanhan aluksen, n. s.
galjotan: Karjalan kielimurteista ks. Suomen
murteet.

Karjalainen on kasvultaan lyhyempi kuin
hämäläinen ja ruumiinrakenteeltaan hoikempi.
Tukan väri on yleensä tumma, kasvojen ilme
vilkas. Topeliuksen „Maamme kirjassa" antama ku
vaus karjalaisista pitää määrätyissä rajoissa
paikkansa. Karjalaisen luonteen miellyttävimpiä
puolia ovat avomielisyys ja ystävällisyys, sen
suurimpia vikoja epäluotettavuus ja kestävyyden
puute. Karjala on runon maa, sen parhaimmat
laulajat Kalevalan laulajia. Tunnetuimmat ru
nolaulajat ovat olleet Kesälahden Juliana
Kainulainen, Ilomantsin Sissoset ja Mateli Kuivalatar,
Suistamon Ontrei Sotikainen ja Semeikan ukot

Nykyajan karjalaisia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0210.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free