- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
389-390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjanhoito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

389

Karjanhoito—Karjansiitos

savuja 101 ja muita savuja 219 (1907). 2,147 as.
(1909), joista 10,j % ruotsinkielisiä (1900); 451
ruokakuntaa, joista inaanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 277 (1901). 293 hevosta, 1,214 nautaa
11908). — Kansakouluja 3 (1911). Säästöpankki.

— Teollisuuslaitoksia: 2 sahaa, 3 myllyä ja 1
meijeri. — Seutu erittäin luonnonihanaa;
huomattavia paikkoja m. m. Karkalinniemi. —
Kartanoita: Mailan ratsutila ja Karkalin kartano.

— 2. Seurakunta, kousistorillinen, Porvoon
hiippak., Raaseporin länt. rovastik.; Karjan ja
Lohjan emäseurakuntien osista muodostettu
kirkkokunta n. 1531; erotettiin 1641 omaksi
kirkkoherrakunnaksi. Kirkko, rakennettu
harmaasta kivestä, valmistui 1860. [J. E. Wefvar,
..Fornlemningar i Raseborgs härad", sivv. 34-46
(Suomen muinaism.-yhd. aikak. IV); »Luettelo
Suomen muinaislinnoista", siv. 74-75 (Suomen
muinaism.-yhd. aikak. XII).] L. II-nen.

Karjanhoito ks. Lypsykarjanhoito.

Karjanhoitokonsulentti, korkeamman am
mattisivistyksen saanut neuvoja karjatalouden
alalla. V. 1911 oli Suomessa 22
karjanhoitokon-sulenttia, nimittäin 1 valtion palveluksessa keko
maata varten (eläinsiitoksen ja karjanhoidon
konsulentti), kullakin laajempialaisella 4:llä
karjaujalostusyhdistvksellä on konsulentti, joka
samalla on yhdistyksen sihteeri ja
kantakirjan-pitäjä, ja 17 maanviljelysseuralla (kaikkiaan 22
m.-v.-seuraa) on kullakin k. U. B.

Karjanhoitokoulu ks. M a a t a 1 o u s o p e t u s.

Karjanjalostus, karjan järjestelmällinen pa
remmaksi kehittäminen. Nojautuen
perinnöllisyyteen, s. o. siihen, että erinäiset
ominaisuudet, kuten ruumiin koko, muodot, väri,
viih-tyväisyys, kestävyys, tuottavaisuus (karjassa
kyky käyttää rehut hyvin tuotteiksi, runsas- ja
rasvamaitoisuus) menevät perintönä polvesta
polveen, harjoitetaan tarkkaa ja huolellista
siitokseen käytettävien yksilöiden valintaa. lv:ssa
noudatetaan tarkoituksenmukaista hoitoa ja
ruokintaa. Tärkeinä apukeinoina k:ssa ovat
kantakirjat, jalostus- ja
tarkastus-yhdistykset, tuotantokilpailut ja
siitoseläinten näyttelyt. Hyvin johdetun,
jatkuvan k:n avulla muodostuu vähitellen esim.
paikallisista vähemmän kehittyneistä eläinsuvuista
ja -kannoista rotu, joka pysyväisinä omistaa
juuri ne ulkonaiset ja sisäiset ominaisuudet,
mitkä siinä on haluttu kehittää. K:ssa voittaa
nykyään yhä enemmän alaa kunkin maan omien,
oloihin tcttuneitten ja taloudellisia edellytyksiä
vastaavien kantojen kehittäminen. U. B.

Karjanjalostusyhdistys, karjanjalostuksen
suunnittelemista, yhteiseen, määrättyyn suuntaan
kehittämistä ja järjestelmällistä johtamista
tarkoittava. yleensä laajemman, yhtenäisen alueen
käsittävä yhdistys. Suomessa oli niitä 1911
yhteensä 4, joista 3 tarkoittaa kotimaisen karjan
jalostamista, nimittäin 11 ä-S u o m e n k.
(kantakirjoissa y. m. käytetty lyhennysmerkki I. S. K.K
perustettu 1898, Länsi-Suomen k. (L. S. K.)
per. 1904 ja P o h j o i s-S u o m e n k. (P. S. K.)
per. 1906. Skotlantilaista alkuperää olevan
ayrshire-rotuisen karjan jalostamiseksi toimii
Suomen Avrshir e-y h d i s t y s (Ay) per.
1900. Alueeltaan laajin on näistä I. S. K.,
käsittäen Kuopion, Viipurin ja Mikkelin läänit
kekonaan, Oulun läänistä Kajaanin kihlakunnan.

Vaasan läänistä Keski-Suomen ja
Keski-Pohjan-mnan maanviljelysseurain alueet sekä Hämeen
läänistä sen osan, mikä kuuluu Itä-Hämeen
maanviljelysseuran alueeseen. I. S. K:n
jalostustyyp-pinä on itäsuomalainen nupo (sarveton), kyyttö
(punakylkinen) karja. V:n 1909 loppuun oli
sen kantakirjoihin merkitty 548 sonnia. L. S. K.
toimii Hämeessä, Uudenmaan, Turun ja Porin
lääneissä sekä Etelä-Pohjanmaalla.
Jalostustyyp-pinä on länsisuomalainen vaaleanpunainen karja
ja oli sen kantakirjaan v:n 1909 loppuun
merkitty 141 sonnia. P. S. K. toimii Oulun läänin
keski- ja pohjoisosissa, sen jalostustyyppinä on
pohjoisosissa nupo, valkea, pohjoissuomalainen
(lappalainen) ja piirin eteläosissa nupo,
vaaleanpunainen karja, ja oli sen kantakirjaan 1909
merkitty 42 valkeata ja 48 punaista sonnia. Ay
toimii maan eteläosissa, pääasiallisesti
suurtilallisten keskuudessa ja sen kantakirjassa oli 1909
215 A-sonnia (maahantuotuja tai niiden
jälkeläisiä) ja 63 B-sonnia (valmistavaan luetteloon
otettuja). Kullakin k:llä on ollut viimeisinä
vuosina (v:een 1911 asti) 10,000 mk:n suuruinen
valtioapu. Yhdistysten tcimia hoitaa lähinnä
sihteeri, joka on samalla konsulenttina ja
kanta-kirjanpitäjänä. Jäseninä ovat
maanviljelysseurat. paikalliset karjatalousyhdistykset (sonni- ja
tarkastus-y:t) sekä yksityiset karjanomistajat.
I. S. K:ssa oli 1909 jäseniä yhteensä 501, niistä
maanviljelysseuroja 9 ja siitosyhdistyksiä 25; sen
alueella oli sam. v. sonniyhdistyksiä 281 ja
tar-kastusyhdistyksiä 32. L. S. K:ssa oli 1909
jäseniä 172, joista maanviljelysseuroja 7 ja
siitos-yhdistyksiä 25; sen alueella oli sonniyhdistyksiä
94 ja tarkastusyhdistyksiä 19. P. S. K:ssa oli
jäseniä v. 1909 133, joista 3 maanviljelysseuraa;
sonniyhdistyksiä alueella 30. Ay:ssä oli sam. v.
jäseniä 237; sonniyhdistyksiä, joilla Ay-sonni, 91.

K:sten toimintaan kuuluu pääasiallisesti:
yhteisten kantakirjain pito (kaikki 4 yhdistystä
ovat julkaisseet useampia painettuja
kantakirjoja), kantakirja- ja jälkeläisnäyttelyjen
järjestäminen, paikallisten karjatalousyhdistysten
ohjaaminen, siitoseläinten välitys sekä
kokonaisten karjain tuotantokilpailujen pitäminen.
Viimemainittujen avulla valikoidaan pitemmälle
päässeissä yhdistyksissä n. s.
siitoskeskus-t o j a, joilla ymmärretään sellaisia karjataloja,
joiden karjaa rotuominaisuuksiensa, tuotantonsa,
terveytensä y. m. puolesta pidetään niin
arvokkaana, että se tunnustetaan mallikarjaksi, sen
vasikoita suositetaan siitoseläimiksi j. n. e.
I. S. K:ssa julistettiin 1909 4 karjataloa
siitos-keskustoiksi ikaikki Kuopion läänissä: G.
Cederberg & Kmp. Joensuu: J. Tahvanainen,
Kiihtelysvaara: J. Lagus. Iisalmi ja veljekset Karttunen,
Karttula). Muitten yhdistysten piireissä ei vielä
1911 ollut varsinaisia siitoskeskustoja. vrt.
Karjanjalostus,
Karjantarkastus-ylidistvs, Lehmä. Sonnivhdistvs.

U. B.

Karjankauppa ks. Karjakauppa.

Karjan pitäjä ks. Karja.

Karjan rata ks. H e 1 s i n g i n-K arjan

rata.

Karjansiitos, eri sukupuolta olevien
karja-yksilöiden parittaminen, ei ainoastaan suvun
jatkamista vaan myöskin jalostamista varten.
Siitoksessa erotetaan eri lajeina: puhdassii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0215.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free