- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
391-392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjanhoito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

391

Karjansilta—Karjarutto

392

t o s, jolloin samaan rotuun kuuluvia eläimiä
paritetaan, ja ristisiitos, jolloin erirotuisia
yksilöitä käytetään siitokseen. Ristisiitos voi
olla joko satunnainen, yhden ainoan tai
harvan, tilapäisen kerran tapahtuva, tai
jatkuva ristisiitos, jolloin jatkuvasti käytetään
siitokseen esim. saman rodun uroseläintä
(sonnia . Karjanjalostuksessa voittaa nykyisin
enemmän alaa puhdassiitos. Jos puhdassiitosta
harjoitetaan varsin läheisten sukulaisten kesken,
sanotaan sitä suku- 1. u m p i s i i t o k s e k s i.
vrt. Karjanjalostus.

XJ. B.

Karjansilta, suohon karjanpolulle tehty silta
1. porrastus.

Karjantarkastusyhdistys (tansk.
kontrol-forcning) on maanviljelijäin keskeinen
yhteenliittymä karjatalouden kehittämiseksi ja sen
kan-nattavaisuuden selville saamiseksi. Niiden
tehtävänä on osoittaa eri lehmäyksilöiden ja
kokonaisten karjain erilainen hyvyys siten, että käytetyn
rehun ja saadun tuotannon välinen suhde
selvitetään. Tarkoitusta varten palkataan toimeensa
erityisillä kursseilla valmistautunut yhteinen
tarkastuskarjakko, joka määräajoittain käy
kussakin jäsentalossa, järjestäen siellä ruokinnan,
arvioiden ja punniten käytetyt rehumäärät,
toimittaen koelypsyn, suorittaen rasvanmääräyskokeet
kunkin lehmän maidosta sekä pitäen kaikesta
tästä tarkkaa yhteisen kaavan mukaista
kirjanpitoa. Jotta vertailut eri karjain kesken
kävisivät mahdollisiksi, muunnetaan kirjanpidossa
erilaiset rehulajimäärät vertausyksikcksi, nimellä
rehu yksikkö (ry). Suomessa ry
tavallisimmin määritellään siten, että 1 ry vastaa 1 kg
sekoitettua väkirehua (kauranrouheita, leseitä,
öljy-kakkuja j. n. e.), 2-3 kg hyviä heiniä, 4 kg olkia
ja ruumenia, 10-12 kg rehujuurikasveja (lanttuja,
turuipseja j. n. e.) sekä */o laidunpiiivää kesällä.
Tämän suurta tarkkuutta ja arvostelukykyä
kysyvän arvioimisen avulla toisaalta ja koelypsyjen
ja rasvamääräysten tulosten kautta voidaan tehdä
laskelmia, jotka osoittavat, montako kg maitoa
ja voirasvaa 100 ry on antanut sekä lopulta,
käyttäen paikallisten olojen mukaista hinnoitusta,
voidaan osoittaa, mitä maito- ja voikilo on tullut
maksamaan kullakin lehmällä ja kussakin
kokonaisessa karjassa, mitkä yksityiset lehmät ovat
tuottaneet omistajalleen voittoa tahi tappiota ja
miten paljon. Yhdistykseen liittyy tavallisesti
niin monta jäsentä (10-12), että karjakko
ennättää käydä kussakin talossa 2 kertaa kuukaudessa.
Jäsenmäärissä, tarkastusten tiheydessä j. n. e. on
eri yhdistyksissä kuitenkin vaihteluita riippuen
välimatkoista, kulkuneuvoista, karjojen
suuruudesta y. m. Jotkut yhdistykset tyytyvät 1
tar-kastuskertaan kuukaudessa, jolloin jäsenmäärä
voi nousta aina 22 taloon asti. Yhdistysten
merkitys tunnustetaan nykyaikaisessa
karjataloudessa hyvin tärkeäksi, ei vain taloudellisen
puolen selvittäjänä vaan myöskin jalostuksen
tehokkaana apukeinona. Ensimäinen k. perustettiin
Tanskassa 1893 ja niitä on sitten levinnyt
erittäinkin Euroopan pohjoismaihin. V. 1909 oli
Tanskassa 530 yhdistystä, Ruotsissa 662, Norjassa
126 ja Suomessa 92. Suomen enimmät
yhdistykset ovat nykyisin Uudenmaan (1910 25 yhd.)
ja Kuopion (1910 24 yhd.) lääneissä. [Nils
Hansson, ..Kontrollföreningarnes arbetsfält" (1910;

suom., ,,Tarkastusyhdistykset ja niiden [-toiminta").]-] {+toi-
minta").]+} ’ XJ. B.

Karjantuotteet ks. 51 a i t o, Voi, Juusto,
Liha; vrt. Maitotalous.

Karjan-Turun rata, Helsingin-Turun radan
loppuosa, pituus 111 km, avattiin yleiselle
liikenteelle 1899. Rakennuskustannukset tekivät n.
12,i milj. mk. (= 109,009 mk. 1 km:iii kohti);
Koko Helsingin-Turun radan
rakennuskustannukset nousivat n. 21,s milj. mk:aan (= 112.887 mk.
1 km:iä kohti). L. H-nen.

Karjanvakuutus ks. Eläinvakuutus ja
E 1 ä i n v a k u u t u s y h t i ö.

Karjanäyttely, julkinen tilaisuus, jossa
karjaa ominaisuuksiensa puolesta arvostellaan ja
palkitaan. Vähemmän kehittyneissä oloissa k : illa
on ensi sijassa harrastusta herättävä ja opettava
luonne. Eläimiä arvostellaan pääasiallisesti
niiden ulkomuodon perusteella ja palkinnot
annetaan omistajalle tunnustukseksi ja kehoitukseksi,
muille esimerkiksi ja opiksi. Aikaisemmat
paikalliset näyttelyt olivat yleensä tällaisia.
Tähän lajiin k:jä voidaan m. m. lukea ne
karjan-palkitsemiset (ruots.
nötboskapspremie-ring), joita Suomessa varsinkin 1890-luvun
jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa Ruotsin mallin
mukaan (Skaraborgin järjestelmä) aivan yleisesti
maanviljelysseurain toimesta ja valtion
avustuksella toimeenpantiin. Niissä pidettiin useimmiten
esitelmiä (hyvien siitoseläinten ominaisuuksista,
karjan kasvatuksesta ja hoidosta j. n. e.) sekä
koetettiin ohjata ja avustaa yleisöä siitoseläinten
valintaan jakamalla palkittujen lehmien mukaan
n. s. vapaalippuja, jotka oikeuttivat
maksuttomaan astutukseen palkitulla sonnilla. Seur. v.
lunastettiin vapaaliput sonnin omistajalta ja
as-tutustodistukset lehmän omistajilta. — Olojen
kehittyessä k:t joutuvat yhä enemmän
varsinaisen karjanjalostuksen palvelukseen, ulkonaisten
merkkien ohella ruvetaan palkittaviin eläimiin
nähden vaatimaan tietoja niiden tuotannosta
(maito- ja rasvamääriin sekä rehunkulutukseen
nähden), sukuperästä (kantakirjatiedot), jopa
yksilöllisestä jalostusarvosta. Viimemainitun
seikan selvillesaamiseksi vaaditaan esim. että sonni
tuodaan näyttelyyn yhdessä sen siittämän
määrä-lukuisen jälkeläisrylimän kanssa, jonka mukaan
sen kyky jättää ominaisuutensa perintönä
arvostellaan, tai pannaan toimeen erityisiä
valmistavia j ä 1 k e 1 ä i s n ä y 11 e 1 y i t ä, joiden
tulokset otetaan sitten lukuun sonnia isommassa
näyttelyssä esitettäessä. Kantakirjaanoton
helpottamiseksi, mahdollisimman pätevän ja julkisen
asiantuntijain arvostelun ja eri eläinyksilöiden
välisen vertailun aikaansaamiseksi pidetään
erityisiä kantakirjan ii yttely itä.
Viimemainitut saattavat muodostua myöskin
yleisiksi näyttelyiksi, jos ne käsittävät
kokonaisen maan tai ainakin jonkun rodun tai
roduksi muodostuvan kannan koko jalostusalueen.
Yleisessä näyttelyssä, jossa useimmiten palkitaan
eri-ikäistä karjaa eri luokissa, ollaan
tilaisuudessa toteamaan, miten toimenpiteet
karjanjalostuksen hyväksi ovat onnistuneet,
tarkistetaan menettelytapoja ja suunnitellaan työtä
vastaisuutta varten, vrt. Kantakirja. XJ. B.

Karjarodut ks. L e h m ä.

Karjarutto on märehtijöille ominainen,
helposti leviävä tarttuva tauti, joka etenkin nau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0216.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free