- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
395-396

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karjasto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Karkoittaa maasta—Karlowitz

396

asemien viilillä, 44 km Tampereelta, 92 km
Poriin. — Karkun kirkolle S km. L. H-nen.

Karkoittaa maasta ks.
Maastakarkoitus.

Karkoitus ks. Maastakarkoitus.

Karl l-ä-J ks. Kaarle.

Karl. Heinrich (1796-1885), saks.
metsän-hoitomies, toiminut metsänhoitajana etupäässä
Hohenzollernissa. K. on tunnettu varsinkin
keksimänsä kaavamenetelmän takia. .4. C.

Karlberg [kärlbärj], kartano 4 km
Hämeenlinnan pohjoispuolella, luouuonihanalla paikalla
Vanajaveden rannalla. Sen tiluksiin kuuluu koko
Luhtialan kylä (lukuunottamatta Heikkilän
kruu-uunpuustellia) Hämeenlinnan maaseurak :ssa sekä
lisäksi Metsäkylä Hattulan kunnasta; yht. 3,sas
mantt. Nyk. omistaja eversti Hugo
Staudert-skjöld. Päärakennus rak. 1880 vaiheilla. — Oma
kansakoulu. — Kartanosta 7 km päässä on
Hamon vuoren juurella kartanonomistajan
yksityinen uudenaikainen kalanviljelyslaitos (rak. 1901).

Kartano on kuuluisa luonnonihanasta.
suurenmoisesta puistostaan, joka käsittää
maa-alueen Vanajaveden rannasta aina
Aulangon-jär-veen saakka; pinta-ala n. 74 ha. Koko laaja ala
ou mitä huolellisimmin hoidettua, metsiköt
raivattuja, luouncstaan kivisiä mäkien rinteitä
verhoaa kaikkialla tasainen nurmikko, jonka
lomitse kiertelee hiekoitettuja teitä ja käytäviä.
Puiston merkillisyyksistä mainittakoon
keskiaikaiseen tyyliin rakennettu vesiliuna, jonka
päällystää koristavat istutukset ja kukkaislaitteet ja
jonka torneista viehättävä näköala Vanajavedelle,
keinotekoinen luola, suihkukaivo, keinotekoinen
vesiputous, ,,Onnen temppeli" historiallis-aiheisine
lasimaalauksineen, ,,Ruusulaakso"
goottilaistyyli-sine huvihuoneineen, kaksi kaivettua lampea
(..Joutsenjärvet") ja joukko
kreikkalais-mytolo-gisia aiheita esittäviä kuvapatsaita.
Eläintarhassa on nykyjään 2 kuusipeuraa. 4 vuorikaurista,
4 riikinkukkoa, 400 fasaania ja 4 joutsenta.
Puistoon kuuluu myös iliana Aulangon
vuori (ks. Aulanko). — Pääkartanon äärellä
sijaitsee laaja, erinomaisessa kunnossa oleva
kasvitarha, jossa 12 eri kasvi- ja
hedelmä-huonetta, m. m. viini-, aprikoosi-, luumu-,
ananas-, kirsikka-, viikuna-, omena- ja
päärynähuo-neet; toista tuhatta taimilavaa ja 200
vihannes-lava-akkunaa; pinta-ala lähes 10 ha. —
Suurimmat raivaustyöt puistossa tehtiin 1880-luvun
keskipaikoilla ja lopulla. Ensi vuosina
laskettiin kustannuksiin menneen keskim. 120,000 mk.
vuodessa; sittemmin, puiston tultua täyteen
kuntoon. lasketaan hoitokustannukset n. 30,000 mk:ksi
vuosittain. [F. O. Rapola, „Häme" (siv. 196-200).]

L. H-nen.

Karlberg [kärlbärj], linna ja sotakoulu
Ruotsissa. likellä Tukholmaa. Sota-akatemia
perustettiin 1792, jolloin siihen myös entinen
Karlskronan kadettikoulu siirrettiin, kunnes 1868
jälleen eri merisotakoulu meriupseereiksi aikoville
pantiin toimeen. Linna on Kaarle Kaarlenpoika
Gvllenh jelmin rakentama 1630-luvulla. K. G.

Karleborg ks. Kaarlepori.

Karleby [karleby], maatila 9 km
maanteitse Porvoosta lounaaseen päin 7 ’/, km etelään
Hindhårin asemalta. K. käsittää kaikkiaan 7 eri
tilaa, joista 5 rälssisäteriä ja 2 vercsäteriä; yht.
lask. manttaalimäärä 3 */». pinta-ala 500 ha. Tilan

omistaa nykyisin kreivi H. Steven-Steinheil. —
Säännöllinen laivakulku Porvoosta oinaan
laituriin. L. H-nen.

Karlfeldt [kürlfelt], Erik Axel (s. 1864).
taalalainen runoilija. Fil. lis. 1S98, valittu 1904
Ruotsin akatemian jäseneksi, työskennellyt monta
vuotta kirjastonhoitajana. — Hänellä on
erikoinen asemansa siinä kirjallisessa renesanssissa,
joka seurasi 80-luvun realismia Ruotsissa. K.
lainaa mielellään kuvia ja käänteitä kansankielestä
(huomattakoon esim. hänen verraton sikermänsä
,,Dalmålningar på rim"), mutta kaikessa
näennäisessä kansanomaisuudessaan ja
yksinkertaisuudessaan hiin ou koko Ruotsin lyriikan
hie-uostuneimpia ja itsetietoisimpia taitureita.
Hänen subjektiiviset tunnerunonsa ovat miehekkään
syviä, samalla kuin niissä on jonkinlainen
läpikuultava kirkkaus, jota sanojen musikaalinen
järjestely vhii kohottaa. Runokokoelmat:
„Vild-marks- och kärleksvisor" (1895), ..Fridolins
vi-sor" (1898), ..Fridolins lustgård" (1901), ,.Flora
och Pomona" (1906). [Ruben G:son Berg,
,.Svenska skalder från nittitalet" (2:nen painos
1909).] A-M. Tn.

Karli ks. H u n d, T o r e r.

Karlistit, Don Carlos nimisten Espanjan
kruu-nuntavoittelijain kannattajat (vrt. Carlos).

Karlmann, Karolingi-suvun ruhtinaita. 1. K.,
frankkilainen majordomus, k. 754. Kaarle
Mar-tellin vanhempi poika, jakoi isänsä kuoltua 741
veljensä Pippin Pienen kanssa frankkilaisen
valtakunnan saaden itse Austrasian mutta luopui
vallasta 741 ja meni luostariin.

2. K., frankkien kuningas (751-71). Pippin
Pienen nuorempi poika, hallitsi v:sta 768
valtakunnan eteläisiä osia veljensä Kaarle Suuren
saadessa muut alueet. Veljesten kesken vallitsi
eripuraisuus, ja K:n kuoltua hänen leskensä sekä
poikansa, joilta Kaarle riisti perintöoikeuden,
turhaan hakivat apua langobardein kuninkaalta
Desideriukselta.

3. K., itäfrankkilainen kuningas (n. 828-80),
Ludvik Saksalaisen vanhin poika, sai Baierin
rajamaan hallittavakseen, soti määriläisiä
vastaan, tuli isänsä kuoltua 876 Baierin
kuninkaaksi ja valloitti Italian 877 karkoitettuaan
sieltä setänsä Kaarle Kaljupään. K:n kuoltua
hänen veljensä Ludvik Nuorempi ja Kaarle
perivät hänen maansa, paitsi Kärnteniä, jonka sai
hänen äpäräpoikansa Arnulf, sittemmin
Itä-Francian kuningas ja keisari. G. R.

Karlöcza ks. Karlowitz.

Karlovci ks. Karlowitz.

Karlowitz (kroats. Karlovci doljni, unk.
Kurlöcza), kaupunki Kroatsia-Slavoniassa,
Syr-mian (Szerémin) komitaatissa, Tonavan oikealla
rannalla, kreikkalais-katolisen arkkipiispan ja
Tnkarin serbialaisten patriarkan asuinpaikka;
5.643 as. (1901); tunnettu rauhasta, jonka
Itävalta, Puola, Venäjä ja Venetsia tekivät
Turkin kanssa 26 p. tammik. 1699. Itävalta sai siinä
Turkin vallan alla olleen Unkarin, paitsi
Temes-vftria ja Baanaattia, sekä Siebenbiirgenin, Puola
Kamenetsin, Podolian ja Ukrainan, mutta
jätti takaisin Moldovassa valloittamansa alueet:
Venäjä sai Asovan siihen kuuluvine
alueineen; Venetsia sai pitää hallussaan Morean,
Santa Maurau ja Æginan sekä kuusi
Dalmat-siassa valloittamaansa linnoitusta ynnä ne Arki-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free