- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
397-398

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karlowitzin rauha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

397

Karlowitzin rauha—Karl Wilhelm Ferdinand

pelagin saaret, jotka sille olivat ennen sotaa
kuuluneet. Tässä rauhassa, jossa Turkki menetti
mahtiasemansa Euroopassa ja joka sittemmin tuli
olemaan Turkin ja Itävallan välisten sopimusten
pohjana, Itävalta sai takaisin melkein kaikki,
mitä Turkki oli v:sta 1526 lähtien valloittanut.
[Acsfidy, „lv:n rauhanteon historia" (unkariksi,
Unkarin akatemian julkaisuissa 1S99); M. R.
Popoviö, „Der Friede von K."] K. O. L.

Karlowitzin rauha ks. Karlowitz.

Karlsbad (kärlsbädj, Itävallan ensimäinen
kylpypaikka Luoteis-Böömissä, kauniissa
Tepl-laaksossa. 14,637 saksalaista as. (1900).
Lämpimistä lähteistä — kuumin, Sprudel, 74° —
saadaan terveysvesiä, jotka tärkeimpänä osanaan
sisältävät glauber-suolaa (rikkihappoista
natriumia). V. 1907 kävi kaupungissa 63,000
kylpy-vierasta. Vuosittain viedään muualle n. 20
miljoonaa pulloa terveysvesiä. — Keisari Kaarle
IV perusti 135S K:n linnan: K. tuli 1370
kaupungiksi. Itävallan hallitsijat y. m. rakensivat
K:iin parantoloita. E. T.

Karlsbadin-suola (sai karoliiniin). Karlsbadin
(ks. t.) lähteitten vesistä saatu suola:
keinotekoinen k. sisältää rikkihappoista natriumia
ja kaliumia, natriumkloridia, ynnä liiilihappoista
natriumia. K:aa käytetään samoihin
tarkoituksiin kuin Karlsbadin-vettä (ks. t.).

(M. OB.)

Karlsbadin-vesi sisältää rikkihappoista
natriumia ja kaliumia, natriumkloridia,
liiilihappoista natriumia, kalsiumia, magnesiumia,
hieman rautaa sekä vapaata hiilihappoa ynnä
varsin pienet määrät joitakuita muitakin aineita.
Eri lähteitten (tunnetuimmat ovat Mühlbrunn
ja Schlossbrunn) veden lämpö 55,e° C. vesien
ko-koumus vaihtelee jonkin verran.
Karlsbadin-ve-det ovat saavuttaneet suuren maineen vatsa- ja
maksatautien hoidossa. M. O-B.

Karlsborg [kärlsborjj, vahva linnoitus
Ruotsissa, Skaraborgin läänissä. Vetterniu
länsirannalla.

Karlshamn [kä-J. satamakaupunki Itämeren
rannalla Ruotsissa, Blekingen läänissä, 7,317 as.
(1909); merikoulu, laivatelakka, punssi-,
tupakka- ja nahkatehtaita. E. T.

Karlskrona [kàrlskrü’-], saarille rakennettu,
linnoitettu satamakaupunki Ruotsin
etelärannalla. Blekingen läänin pääkaupunki: 27.460 as.
(1909). Kaupungissa cn erinomaisia
laivatela-koita sekä asevarastoja ja teollisuuslaitoksia
(tupakka-, verka- ja tulitikkutehtaita). K:n
perusti Kaarle XI 16S0 Ruotsin laivaston
pääasemaksi. E. T.

Karlsmark ks. K a a s m a r k u n t e h d a s.

Karlsruhe [kärlsriVe], Badenin suuriruhtinas
kunnan pääkaupunki. 118.009 as. (1907), 6 km
itään Reinistä. Hampuri-Baselin ja
Wien-Hün-chen-Karslruhen-ratojen yhtymäkohta.
Vanhemmassa kaupunginosassa kadut lähtevät säteittäin
ruhtinaallisen linnan luota. Kauniisti
rakennettu, useita muistomerkkejä, kirkkoja, linna,
hoviteatteri, taidemuseo, arkisto. Oppilaitoksia:
teknillinen korkeakoulu (kirjastoineen).
taideakatemia. musiikkikonservatori.
taideteollisuuskoulu, eläinlääkäriopisto. 4 kymnaasia. 2
reaali-koulua. Teollisuus melkoinen: kone-, huonekalu-,
hajuvesi-, kiiltonahka-, rautatievaunu-, ase- ja
patruunatehtaita, olutpanimoita, rahapaja. Pe

rust. 1715. V. 1848 K. oli
vallankumousliikkeiden näyttämönä. E. T.

Karlstad [käristää], kaupunki Ruotsissa,
lähellä Klar-joen laskua Venerniin,
Tukholma-Kris-tiaania-radan varrella. Vermlannin läänin
pääkaupunki. 16,762 as. (1909); piispanistuin;
opettajaseminaari; 67 tehdasta (trikootavaroita,
tulitikkuja, rautateollisuutta). Käy kauppaa
rauta- ja puutavaroilla. Laivaliikettä Venernillä
ja Gööteporiin. Perust. 1584. K:ssa pidettiin
1905 Norjan vallankumouksen jälkeen
neuvottelut, joiden johdosta Norja tunnustettiin
itsenäiseksi valtioksi. E. T.

Karlstadt [kuristat], oik. Andreas
Rudolf B o d e n s t e i n (n. 1480-1541), saks.
reformaattori. Vaikuttaen v:sta 1504 alkaen
Wittenbergin yliopistossa hän ankarana thomistina
ensin vastusti Lutheria, mutta liittyi
myöhemmin häneen, julkaisten huhtikuussa 1517 152
väitöslausetta skolastikkoja vastaan. V. 1519
hän väitteli Leipzigissä tohtori Juhana Eekin
kanssa vapaasta tahdosta. Lutherin
Wartbur-gissa ollessa hän jouluna 1521 piti ehtoollista
saksan kielellä ja molemmissa muodoissa, antaen
siten voimakkaan sysäyksen uskonpuhdistuksen
käytännölliseen toimeenpanemiseen, mutta eksyi
pian viidessä Zwickaun-profeettain kanssa
kannattamaan -jumalanpalveluksen häiritsemistä,
alttarien ja kuvien hävittämistä y. m.
väkivaltaisuuksia, kunnes Luther palautti järjestyksen.
Kiihkoisan uudistusintonsa vuoksi Saksista
karkoi-tettuua ja osanotosta talonpoikaissotaan
epäiltynä hän oleskeli eri paikoissa Saksaa, kunnes
löysi Sveitsissä turvapaikan. Hoidettuaan
parissa seurakunnassa papinvirkaa hän pääsi siellä
1534 saarnaajaksi ja jumaluusopin professoriksi
Baseliin, jossa vaikutti loppuikänsä, voittaen
vleistä kunnioitusta. [Barge, „Andr. Bodenstein
V. K." (1905, 1 :nen nid.).] A. J. P-ä.

Karisten [käristen], entinen linnoitus
Ruotsissa. Sijaitsee samalla saarella kuin
Marstran-din kaupunki, Bohusläänin saaristossa.
Ensimäinen varustus rakennettiin 165S. Tanskalaiset
valloittivat linnoituksen 1677 Gyldenlöven johdolla
ja 1719 Tordenskjoldin johdolla. Kun linnoitus
aikojen kuluessa oli yhä enemmän ja enemmän
kadottanut merkityksensä, siirrettiin
linnoitus-väki 1882 pois. Linnoitusta ylläpidetään
kuitenkin edelleen. E. H-a.

Karl Ulfsson ks. Sparre.

Karl Wilhelm Ferdinand (1735-1806)
Braunschweigin herttua (v:sta 1780), johti
seitsenvuotisessa sodassa Preussin apujoukkona
taistelevaa engl.-saks. osastoa, joutuen useissa
otteluissa (Korbachin, Kloster Campin,
Grönbergin. Friedbergin) alakynteen. Siirtyi 1773
Preussin palvelukseen ja otti osaa Baierin
perimyssotaan. Saatuaan 1792 johtoonsa Ranskan
rajalle kootut preussilaiset ja itävaltalaiset joukot,
K. W. F. heinäk. 25 p. 1792 julkaisi uhkaavan
sotamanifestinsa (ks. Ranska, historia) ja
marssi Lothringeniin, mutta kävi sotaa hitaasti
ja epäröiden, m. m. suotta tuhlaten aikaa
Long-\vyn ja Verdun"in valloittamiseen. Valmyn
tykki-taistelulla syysk. 20 p. 1792 Dumouriez ja
Kellermann pakottivat hänet luopumaan
sotasuunnitelmastaan ja peräytymään rajalle. Seur. kesänä
K. W. F. tosin valloitti ilainzin ja voitti
marraskuussa Hochen Kaiserslautern in taistelussa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0219.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free