- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
403-404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karneerinki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kykenemättömältä mieheltään, syrjäytti 1777
vapaamielisen ministerin Tanucci’n ja antoi vallan
arvottomalle suosikilleen, englantilaiselle Aetonille.
Kuningatar vihasi kiihkeästi Ranskan
vallankumousta ja sen aatteita, varsinkin senjälkeen
kuin hänen sisarensa Maria Antoinette oli
menettänyt henkensä. Hän ryhtyi sotaan Ranskaa
vaataan kaksi kertaa 1793-96 ja uudestaan
1798-1801; hänen täytyi jouluk. 1798 paeta Palermoon,
mutta kun hän seur. v. palasi ja sai taas vallan
käsiinsä, kosti hän verisesti
vallankumouksellisille. Tammik. 1806 hovin täytyi uudestaan
paeta Palermoon ranskalaisten maahan
hyökätessä. Kun englantilaiset kuningattaren
mielestä eivät tukeneet häntä kyllin paljon tässä
taistelussa, riitaantui hän myöskin engl.
kenraalin, lordi Bentinckin kanssa, joka 1811 pakotti
hänet jättämään Sisilian. Hän lähti silloin
Wieniin ja koetti sieltä käsin ryhtyä
neuvotteluihin Napoleon I:n kanssa; asui senjälkeen
Schönbrunnissa. — Kustaa Mauri Armfeltin, joka
1794 oleskeli Napoli’ssa Ruotsin lähettiläänä ja
jota Ruotsissa epäiltiin vehkeilyistä, K., jonka
suosion Armfelt oli saavuttanut, pelasti
joutumasta Ruotsin hallituksen asiamiesten käsiin.
[E. Tegnér, „G. M. Armfelt”; Helfert, „Königin
Karoline von Neapel und Sizilien” ja „Marie
Karoline, Anklagen und Vertheidigungen”;
Bonnefons, „Marie Caroline, reine des Deux-Siciles”.]

2. K., Joakim Murat’n puoliso, ks.
Bonaparte 9. E. M-a.

Karoliina (tansk. Karoline) Matilda
(1751-75), Tanskan kuningatar, Englannin
kuninkaan Yrjö III:n sisar; meni 1766 naimisiin
serkkunsa, Tanskan kuninkaan Kristian VII:n
kanssa. Tästä avioliitosta syntyi poika,
kruununprinssi Fredrik (sittemmin Fredrik VI). K:n
puoliso oli irstailevan elämän vuoksi aikaiseen
henkisesti ja ruumiillisesti turmeltunut, ja
puolisoiden välit kylmenivät pian. Palatessaan
eräältä ulkomaanmatkalta (tammik. 1769)
kuningas toi mukanaan Struenseen
henkilääkärinään. Tämä lahjakas ja kevytmielinen mies sai
pian suuren vaikutusvallan kuningattareen, ja
keväällä 1770 muuttui tuttavallinen seurustelu
rakkaussuhteeksi, joka pian herätti yleistä
suuttumusta. Struenseesta tuli Tanskan mahtavin
mies, mutta palatsivallankumous tammik. 17 p.
1772 kukisti sekä hänet että kuningattaren.
K. M. vangittiin, hänen avioliittonsa purettiin
ja toukok. 30 p. hänet vietiin Hannoveriin, missä
hän vietti loppuikänsä. [Blangstrup, „Christian
VII og Caroline Mathilde”.] E. M-a.

Karoliini (lat. Carolus = Kaarle). 1. Kaarle
XII:n soturien nimitys. — 2. Ruotsalaisten
rahojen nimi. Vv. 1606-10 lyötiin tämännimisiä
kultarahoja, jotka arvoltaan vastasivat 4
hopeataaleria; samaten 1868-72 kultakaroliineja,
joiden arvo oli 10 frangia (10 mk.). K:eiksi
sanottiin myöskin v:n 1664 raha-asetuksen mukaan
lyötyjä hopearahoja ja 1718 liikkeeseen
laskettuja hopeaisia n. s. Goertzin taalereita. J. F.

Karoliininen opisto (Karolinska institutet)
Tukholmassa on sääntöjensä mukaan
lääkeopillinen korkeakoulu, joka Upsalan ja Lundin
yliopiston lääketieteellisten tiedekuntain kera ottaa
osaa sekä teoreettiseen että käytännölliseen
lääkärinkasvatukseen. Se perustettiin 13 p. jouluk.
1810 ja yhdisti itseensä muutamia aikojen
kuluessa syntyneitä opetus- ja tutkintolaitoksia.
Laitos, joka alkuaan perustettiin taitavien
kenttälääkärien valmistusta varten, kehittyi pian
huomattavaksi opistoksi. Vasta 1874 opisto sai
oikeuden toimeenpanna tutkintoja paitsi
käytännöllisissä lääkeopin osissa (lääketieteen
lisensiaattitutkinto) myös lääkeopin teoreettisissa osissa
(lääketieteellinen kandidaattitutkinto) sekä
arvostella lääketieteen tohtorin arvoa varten
julkaistuja tutkimuksia, ja vasta 1906 opistolle
annettiin lupa toimeenpanna tohtorinvihkiäisiä.
Opistolla on erittäin runsas kirjasto ja laboratoreja
lääkeopin teoreettisia haaroja varten;
käytännöllinen lääkeopinopetus annetaan osaksi
Serafimer-sairaalassa, osaksi yleisessä
lapsenpäästö-laitoksessa, lastensairaalassa, Tukholman
mielenvikaisten hospitaalissa, Sabbatsbergin sairaalassa
sekä Pyhiin Yrjön sairashuoneessa. Nykyisin
(1910) opistossa on 22 professoria, 4
laboraattoria, 1 prosektori, 2 muuta opettajaa ja 29
dosenttia sekä lisäksi kirjastonhoitaja, sihteeri ja
kamreeri. Oppilasluku oli lukuvuonna 1909-10
295, joista 29 naista, sam. lukuvuonna suoritti
33 lääkeopin kandidaattitutkinnon ja 26
lääkeopin lisensiaattitutkinnon. Opiston valtioapu
(sairaaloiden kustannuksia lukuunottamatta) 1910
oli yhteensä 299,195 kruunua (= n. 414,000 mk.);
sitäpaitsi nousivat rahastojen pääomat yhteensä
504,000 kruunuun (lähes 700,000 mk.).
Opettajina opistossa on ollut harvinaisen monta etevää
tiedemiestä, kuten kemistit J. J. Berzelius ja
C. G. Mosander, anatomit Anders ja Gustaf
Retzius, fysiologi Christian Lovén, etnografi Gustaf
von Düben, patologisen anatomian tutkija Axel
Key, kliinikot Magnus Huss, F. T. Berg, P. H.
Malmsten, C. G. Santesson, H. A. Abelin, Johan
Widmark. [Seikkaperäinen historia julkaistu
satavuotisjuhlan johdosta 1910.] R. T-dt.

Karoliinit, Saksan omistama, Mikroneesiaan
kuuluva saaristo, Uuden-Guinean pohjoispuolella
137° ja 164° it. pit. sekä 4° ja 10° pohj. lev.
välillä, levittäytyy n. 2 milj. km2:n alalle.
Pinta-ala n. 1,000 km2, josta 796 tulee neljän saaren
osalle: Ponape 347 km2, Jap l. Yap 207 km2,
Ruk 132 km2, Kusaie 110 km2; muut aivan
vähäisiä. Suuremmat ovat tuliperäisiä
muodostumia, Jap-saaren perusta liusketta. Nämä
saaret ovat korkeita (korkeimmat kohdat 892-300 m),
muut, arviolta 500, ovat melkein yksinomaan
korallimuodostumia ainoastaan pari m yl. merenp.
Ilmasto vielä tutkimaton; lämpö vaihteli (1900)
joulukuusta kesäkuuhun +25° +31°C. Kuiva
vuodenaika on marraskuusta kesäkuuhun.
Sademäärä vähenee idästä (Kusaie arv. 3,500-4,000 mm)
länteen (Jap n. 2,600 mm). Kasvullisuus,
intialais-malaijilainen on yleensä sangen rehevä, myös
korallisaarilla. Rannikon
mangrove-kasvullisuuden takana leviävät alkuasukasten viljelykset,
joiden sisäpuolella taas alkaa vuorisaarilla
vuoristokasvullisuus Myristica-, Pandanus-,
palmulajeineen sekä köynnöskasveineen. Läntisellä
Jap-saarella vallitsevat sisäosissa savannit.
Eläinkunta köyhä: kotimaisia nisäkkäitä ainoastaan
lentävät koirat sekä rotat ja hiiret.
Maalintulajeja ainoastaan 9 (Kusaie). Käärmeitä ja
sammakoita ei ollenkaan, hyönteislajeja vähän.
Merieläimistö tavattoman runsas. — Asukkaat
41,600 (1908; niistä 159 valkoista), tähän luettu
Palau-ryhmän as., kuuluvat mikroneesialaisiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0222.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free