- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
405-406

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karolina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(ks. liitekuvaa Austraalialaisia
kansantyyppejä
). Taidokkaita punonta- ja
palmikoimisteoksia sekii varajalaksella varustettuja
veneitä valmistetaan. Kauppa osaksi
vaihtokauppaa; rahana käytetään eräänlaista
helmisimpukkavalmistetta sekä kivilevvjä. Kristinusko
vallitsee nimellisesti. Suurenmoiset kivirauniot,
tierakennukset y. m. s. todistavat asukkaitten
aikoinaan saavuttaneen varsin korkean
kehitysasteen. — Pääelinkeino on maanviljelys: kookos-,
betel-palmu, leipäpuu, banaani, papaya, taro,
sokeriruoko y. m. Valkoisten istutuksilla: kahvia,
kaakaota, maissia, riisiä. Karjatalous käsittää
vuohia, lehmiä, siipikarjaa. Kalastusta
harjoitetaan innolla ja taidolla. Ulkomainen kauppa
on Jaluit-yhtiön käsissä (1906 yht. 25,398
rek.-tonnia). Vienti käsittää kopraa ja fosfaattia,
Palau-ryhmän ja Mariaanien kera yht. 0,6 milj.
mk. (1909); tuonti, eurooppalaisia
teollisuustuotteita 2,2 milj. mk. (sam. v.). —
Hallinnollisesti K. jaetaan kahtia: Itä- ja Länsi-K.
Edelliseen kuuluvalla Ponape-saarella asuu (Saksan
Uuden-Guinean hallituksen alla toimiva)
varakuvernööri: hallintopaikka Santiago. — Saaristo
löydettiin 1527. Epävarmat omistussuhteet
ratkaistiin 1899 siten, että Saksa maksoi niistä
Espanjalle, jolla oli vaatimuksia niiden suhteen,
21 milj. mk. Äskettäin (1911) puhkesi saarilla
laajalle levinnyt kapina, joka vasta sotalaivojen
avulla tukahutettiin. E. E. K.

Karolina ks. Carolina.

Karolingit, frankkilainen hallitsijasuku. joka
sai nimensä Kaarle Suuresta. Sen kotiseutu oli
Austrasiassa Maasin ja Moselin välillä,
ensimäinen tunnettu esi-isä oli Arnulf, Metzin piispa
(k. 641). Hänen pojanpoikansa Pippin
(myöhemmin n. s. Heristalin herra, k. 714) sai Testri’n
voiton kautta 687 majordomuksen arvon koko
frankkilaisessa valtakunnassa. Häntä seurasi tässä
arvossa hänen poikansa Kaarle Martell
(714-741), viimemainittua tämän pojat
Karlmann ja Pippin Pieni. Karlmannin
mentyä luostariin Pippin Pieni hallitsi yksin, syöksi
vallasta viimeisen Merovingin ja omaksui
kuninkaanarvon 751. Hänen poikansa Kaarle
Suuri
(768-814) yhdisti veljensä
Karlmannin kuoltua 771 koko frankkilaisen
valtakunnan ja sai 800 Rooman keisarinarvon. Hänen
pojistaan Kaarle ja Pippin kuolivat ennen
isäänsä; nuorin, Ludvik Hurskas, tuli
isänsä seuraajaksi (814-840). Tämän kuoltua
hänen poikansa sotivat keskenään, kunnes tekivät
Verdunin sovinnon 843: vanhimmalle.
Lotharille jäi keisarinarvo ja Italia sekä maat
Schelden, Maasin, Saônen, Rhônen ja Reinin välillä
ynnä Friislanti, Ludvik Saksalainen sai
näistä itään olevat maat (Itä-Francian) ja
nuorin, Kaarle Kaljupää, länteenpäin olevat
alueet (Länsi-Francian). Lotharin pojat
toimittivat hänen kuoltuaan 855 keskenään uuden jaon,
jolloin Ludvik II sai Italian ja keisarinarvon,
Lothar II (hänestä nimitetyn) Lothringenin
y. m. ja Kaarle Rhônen alueen Provencen
nimellä. Viimemainitun kuoltua 863 Provence (l.
Burgundi) tekeytyi vähitellen itsenäiseksi.
Lothar II:n kuoltua 869 Ludvik Saksalainen ja
Kaarle Kaljupää jakoivat keskenään hänen maansa
(Mersenissä 870). Ludvik II:n kuollessa 875
sammui Lotharin sukuhaara. — Ludvik
Saksalaisen (k. 876) pojat Karlmann (k. 880),
Ludvik Nuorempi (k. 882) ja Kaarle
Paksu
(k. 888) jakoivat keskenään isänsä
valtakunnan; heistä nuorin, Kaarle, pian peri
veljiensä alueet, sai lisäksi Italian ja
keisarinkruunun sekä myös Länsi-Francian 884. Kaarle
Paksu pantiin kuitenkin jo 887 viralta, jolloin
valtakunta lopullisesti hajosi; sen sijaan
esiintyy kolme päämaata, Saksa, Ranska ja Italia.
Saksan sai Karlmannin äpäräpoika Arnulf
(k. 899) ja tämän jälkeen hänen poikansa
Ludvik III Lapsi, jonka kuollessa 911 K.-suku
sammui Saksassa. — Ranskassa peri Kaarle
Kaljupään kruunun 877 hänen poikansa
Ludvik Änkyttäjä (k. 879), jonka pojista
Ludvik III kuoli 882 ja Karlmann 884;
nuorin, Kaarle Yksinkertainen, jäi
viimeiseksi eloon (hall. 898-929). Häntä seurasi vasta
936 poikansa Ludvik IV Merentakainen
(d’outre mer); tätä suoraan alenevassa polvessa
Lothar I 954 ja Ludvik V Kelvoton
(fainéant) 986. johon K. suvun ranskalainenkin
haara sammui 987. Tässä maassa nousi nyt
Capet-suku valtaistuimelle. Lothringenissa
K.-suvun haara, polveutuva Ludvik IV: n
nuoremmasta pojasta, Kaarlesta, oli elossa vielä
1000-luvulla. — Tämän aikoinaan niin etevän
suvun myöhemmissä jäsenissä huomataan selvästi
henkistä ja ruumiillista rappeutumista.
[Warnkoenig ja Gérard. „Histoire des carolingiens”;
Bonnell, „Die Anfänge des karolingischen
Hauses”; Lot, „Les derniers carolingiens”.] G. R.

Karossi (lat. carrū´ca l. carrocha, it. carroccio,
ransk. carrosse), isot nelipyöräiset umpivaunut,
tavallisesti kuuluneet hovin ajoneuvoihin (ks.
kuvaliitettä Ajoneuvoja II, vaunu XVIII:lta
vuosisadalta).

Karoteenit, eläin- ja kasviruumiissa erittäin
tavallisina esiintyviä aineita, jotka antavat
eläin- ja kasvirasvoille, veriseerumille, hyönteisten
kitiinikuorelle, kasvien juurille (porkkana),
kukille, siitepölyhiukkasille, hedelmille, itiöille
j. n. e. niiden keltaisen tahi punakeltaisen värin.
Myös kaikissa viheriäisissä kasvinosissa k. ovat
hyvin tavalliset esiintyen lehtivihreähiukkasissa.
K. ovat kemiallisesti vähän tunnetuita,
kiteytyviä, värillisiä hiilivety-yhdistyksiä, jotka helposti
sitovat itseensä runsaasti happea. Tavallisin
karoteenioksidi on ksantofylli, joka
syksyisin värjää maahan varisevat lehdet keltaisiksi.
K:ien fysiologinen merkitys eliön ruumiissa on
toistaiseksi tuntematon. J. I. L.

Karotiini ks. Karoteenit.

Karotis (arteria carotis), kaulavaltimo, vrt.
Verisuonet.

Karotti (ruots. karott), syvä, usein kannellinen
vati (tavall. posliinista).

Karpaatit, vuorijono Keski-Euroopassa.
Ulottuu n. 1,400 km:n pituisena ja 12-370 km:n
levyisenä kaarena Pozsonyista Orsovaan
(molemmat Tonavan varrella) ja muodostaa
Unkarin tasangon rajan Määriä, Šleesiaa,
Galitsiaa ja Romaaniaa vastaan. K. ovat
poimuvuoria, samaa geologista syntyä kuin Alpit, ja
niiden jatkoa. Kaaren ulkoreunassa on
hiekkakivivyöhyke, joka alenee hitaasti vuoren
juurella oleviin mioseeni-mäkimaihin. Sen
maisemat ovat yksitoikkoiset. Kalkkikivi esiintyy
erillään olevina kallioina. Keskusvyöhyke

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0223.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free