- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
409-410

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karpogoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Karpogoni, naaraspuolinen sukupuolielin
punalevillä. ks. Punalevät.

Karpoli ks. Fenoli.

Karpoliitit (kreik. karpo’s = hedelmä, ja
lithos = kivi), fossiiliset hedelmät.

Karpologia (kreik. karpo’s = hedelmä, ja logos
= oppi), oppi hedelmistä.

illustration placeholder
Karppi.


Karppi (Cyprinus carpio), suurisuomuinen
tummanharmaanvihreä, maukas särkikala, jolla
on suupielissä
molemmin puolin 2
viiksisäijettä,
pitkä selkäevä,
lyhyt peräevä ja
halkopäinen
pyrstöevä; tav. pituus
40-50 cm, mutta
voi kasvaa l,5 m
pitkäksi ja 35 kg:n painoiseksi sekä tulla 200
vuoden vanhaksi. Sen varsinainen kotimaa on Aasia,
mutta yleinen myös viljeltynä Euroopassa, jossa
sitä suurin määrin kasvatetaan erikoisissa
karppilammikoissa. Pohjoisimpana sitä viljeltäneen
Itämeren-maakunnissa. Myös Pohjois-Ameriikkaan
ja Austraaliaan k. on istutettu. Se kutee
kesäkuussa ja on hyvin nopeakasvuinen, saavuttaen
jo n. 1 1/2 v:n ikäisenä 25 cm pituuden ja 500 gr
painon. Karpista on eri rotuja:
punaisenkeltainen kultakarppi, melkein suomuton
nahkakarppi ja peilikarppi, jolla on harvoja,
mutta erinomaisen isoja suomuja. K. M. L.

Karpposet ks. Lumikengät.

Karr, Jean Baptiste Alphonse
(1808-90), ransk. kirjailija, oli avustajana ja
toimittajana „Figaro””, „Corsaire” y. m. lehdissä ja on
julkaissut koko joukon romaaneja ja kertomuksia
y. m. teoksia. K:n romaaneista ansaitsevat
erityistä mainitsemista „Sous les tilleuls” (1832).
„Geneviève” (1838) ja „Agathe et Cécile” (1853).
Melkoista huomiota herättivät K:n nimellä
„Guêpes” julkaisemat kokoelmat kompia, purevia
anekdootteja ja kirjallisia arvosteluja, jotka ensin
olivat ilmestyneet „Figaro” lehdessä (1839-48),
mutta lisättyinä ja koottuina julkaistiin
1853-55 (7 nid.). Nämä tuottivat hänelle paljon
vihamiehiä; muun muassa eräs nainen niiden
johdosta yritti surmata hänet. V. 1870 K.
„Moniteur universel” lehdessä julkaisi uusia „Guêpes”
kirjoitelmia, jotka kuitenkin olivat edellisiä
paljoa värittömämmät. Teoksissaan „Dieu et diable”
ja „Le crédo du jardinier” K. vastusti
katolilaista kirkkoa. Loppuikänsä hän eli
kukkakauppiaana Nizzassa. Autobiografillinen on teos
„Livre de bord” (1879-80. 4 nid.). [A. Houssaye.
„Les confessions” IV (1885) ; F. Loliée, „A. Karr”
(„La Nouvelle Revue”, 1890); L. Gautier,
„Portraits du XIX:e s.” IV (1894).] J. H-l.

Karrageeni, Irlannin sammal,
helmisammal, kuivatut ja valkaistut punalevät
Chondrus crispus ja Gigartina mamillosa, jotka
kasvavat Atlantin pohjoisosan rannikoilla.
Kuivattuina levät ovat kellertäviä, sarvikovia:
liukenevat kiehuvaan veteen sakeaksi hyytelöksi,
jota käytetään lääkkeenä ja ravintona (Irlannin
köyhät rannikkoasukkaat), mutta
pääasiallisesti kuitenkin oluen ja hunajan selvikkeenä,
kankaan ja paperin apretuurina j. n. e.

J. A. W.

Karrioli (ransk. carriole), yksinistuttavat.
kaksipyöräiset korkeat vieterirattaat. Ransk.
nimitys tarkoitti alkuaan umpinaisia n. s.
postikiessejä.

Karriääri ks. Kariääri.

Karronadi, ensiksi Carronin luona
Skotlannissa valmistettu, lyhyt, sileäksi porattu 6-9
kaliberin tykki, jollaisia ennen käytettiin laivoissa.

M. v. H.

Karroo [-rū] (hottentotinkiel. Hort),
ylätasanko brittiläisessä Kap-maassa.
Pienen-Karroon erottaa rantatasangosta 600 m korkuiset
reunavuoret. Sen pohjoispuolella on Iso-Karroo,
755 km pitkä, keskikork. 800 m. K. on aroa,
jonka punertava, raudanpitoinen savimaa
kuivana aikana on kivenkovaa; sadeaikana se
kasvaa rehevää ruohoa. K:sta kohoaa taffelivuoria
(Elands-vuoret Isossa-K:ssa 1,490 m). — K:sta
nimensä saaneella karroo-muodostuksella
(liuskeita ja hiekkakiveä), jota tavataan muuallakin
Etelä-Afrikassa, ei ole selvää vastinetta
Euroopassa, sitä voidaan lähinnä verrata Etu-Intian
gondwana-muodostukseen. §äe käsittää
ajanjakson ylä-karbonista uusimpiin triasmuodostuksiin.

E. T.

Kars. 1. Maakunta (oblastj) Venäjän
Kaukaasiassa, Turkin Aasian rajalla, 18,926 km2, 364,700
as. (1909). N. 3/4 on korkeaa ylätasankoa, josta
kohoaa huippuja (3,000 m yl. merenp.), vanhoja
tulivuorenkeiloja ja kraaterien kehiä, yksi
sisältäen ison järven Tšaldyr Gölin. Ilmasto täällä
viileä, korkeimmalla kohdin kolea (K:n
kaupungissa v:n keskilämpö +3,8°C, kuumimman k:n
+17,5°C, kylmimmän —16,2°C.), sademäärä
alhainen (456 mm sam. paikassa), talvella
lumituiskuja, kesällä hallaa. Kasvullisuus etupäässä
savannimainen, paikoitellen rämemäinen. Jokia
Tšoroh, Kura, Aras, kaikki liikenteelle
arvottomia; niiden laaksoissa on ilmasto lauhkeampi
(v:n keskilämpö +10° - +13°C), kesät
kuumat ja kuivat, kasvullisuus etelämainen:
viiniköynnös-, viikuna- ja öljypuut menestyvät. Metsiä
täälläkin puuttuu; kaikkiaan 6 1/2 % koko alasta.
Asutus kirjava: turkkilaistataarilaisia 35,9 %,
armeenialaisia 25,3 %, kurdeja y. m. 26,7 %,
venäläisiä 9,6 %; 50,2 % tunnustaa islamia,
armeenialaiseen kirkkoon kuuluu 25,1 %,
kreik.-katolilaiseen 22,2 % (luvut v:lta 1905). —
Maanviljelys (vehnä, ohra, viiniköynnös) on
pääelinkeino, peltomaata 4,7 %. Karjanhoito on toisella
sijalla. Vuorityö tuottaa ainoastaan suolaa.
Tehdasteollisuutta ei ole, käsiteollisuus vähäinen. —
K. joutui Berliinin sopimuksessa Turkilta
Venäjälle (1878). Se jaetaan 4 piiriin. — 2. Edell:n
pääkaupunki, samannimisen joen varrella 1,740
m yl. merenp., Tiflis-K.-rautatien päätepiste;
20,805 as. (1908). Lujasti linnoitettu. Teollisuus
mitätön, kauppa (suolaa, viljaa) melkoinen.
Sivistyslaitoksia vähän. Yleensä K. on huonosti
hoidettu. — K: n perustamisaikaa ei tiedetä.
Georgialaisilta se siirtyi armeenialaisille,
kunnes useitten vaihdosten jälkeen joutui
turkkilaisten käsiin. Turkin ja Venäjän välisissä
sodissa sillä aina on ollut tärkeä merkitys.
Aikaisemmin useaan kertaan piiritettyään ja pari
kertaa (1828 ja 1855) valloitettuaan K:n,
venäläiset saivat sen 1877 lopullisesti haltuunsa.

(E. E. K.)

Karseri ks. Karsseri.

Karsi, kaupunki samannimisen arojoen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0225.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free