- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
411-412

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karpogoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

varrella Bukharassa, pääkaupungista 150 km
kaakkoon: n. 25.000 as. Teräase-valmistusta,
tupakkain unikkoviljelystä: vilja- ja hevoskauppaa. Oli
Tamerlanin mieliasunto (silloin Nahžeb l. Nezef
niminen). (E. E. K.)

Karsi (ruots. skarn), amfiboleja, pyrokseeneja,
granaattia y. m. yleensä
kalsiumsilikaattirikkaita kivennäisiä sisältävät vuorilajit, joita usein
tavataan kiteisen kalkkikiven rajalla tätä
nuorempia magma-vuorilajeja vastaan. K. on silloin
syntynyt viimemainitun kontaktivaikutuksesta
kalkkikiveen. Toisissa tapauksissa
kalkkikivikerros on kokonaan muuttunut k:ksi. Tällaisissa
muodostumissa on usein rauta- ja muitakin
malmeja (karsimalmit). Etelä-Suomen kalkkikivien
yhteydessä k:t ja mvös k.-malmit ovat varsin
yleisiä. P. E.

illustration placeholder
Savolaisia karsikoita.


Karsikko. Suomalaisilla on ollut tapana valita
sopivasta paikasta asumuksen läheltä puu, josta
karsittiin oksa jokaiselle talon vainajalle. Tämän
n. s. k:n piti välttämättä olla havupuu. Puun
juurella uhrattiin vainajille. Tätä nykyä,
lausuu muutamia vuosikymmeniä takaperin eräs
kirjoittaja, tehdään karsikko siten, että puu
karsitaan tyvestä ja sen kylkeen leikataan vainajan
nimimerkki sekä syntymä- ja kuolinvuosi.
Karsikoksi sanotaan myös lautapalasta tai kiveä,
johon mainitut merkit tehdään. Myös vainajia
hautaan vietäessä tehdään karsikkoja. Tien vierestä
karsitaan puu, johon merkit leikataan, tai, jos
matka suoritetaan veneellä, laitetaan
tavanmukainen karsikko johonkin niemeen. N. s.
muistokarsikkoja tehdään suuren onnettomuuden tai muun
harvinaisen tapauksen muistoksi. Silloin
leikataan karsittuun puuhun tapahtuman vuosiluku
tai pystytetään paikalle kivi, johon vuosiluku on
hakattu. Karsikkoja tehtiin vielä henkilölle
hänen ensi kertaa tullessaan taloon tai kun hän
saapui tuntemattoman seudun rajalle, esim.
lähestyi ensikerran kaupunkia. [K. H. Hornborg,
„Karsikoista” (Virittäjä II, 1880); Krohn,
„Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus”, siv.
38-42.] A. A.

Karsina, aitaus navetassa pikku karjalle ja
kuopassa tai kellarissa juurikasveille; uunin ja
peräseinän välinen osa karjalaisessa ja
savolaisessa pirtissä. K:sta sulkukalastuksessa ks.
Kalastus. U. T. S.

Karsinakulle ks. Kalastus.

Karsinomi (lat. carcinoma) ks. Syöpä.

Karsseri (lat. carcer alk. = aitaus),
vankihuone, varsinkin kouluissa ja yliopistoissa.
Kuuluisa on esim. Heidelbergin yliopiston k. niistä
lukemattomista kuvista ja piirroksista, jotka
täyttävät sen eri huoneiden seinät. 1872 v:n
koulujärjestyksen 39-40 §§:ssä on säännökset
karsserirangaistuksesta Suomen oppikouluissa.

O. M-e.

Karst (it. Carso), luoteesta kaakkoon kulkeva
vuoristo Itävallan rantamaassa ja Krainissa;
Julisista alpeista erottavat sen Isonzo, Idria,
Sora ja Sava, kaakossa se yhtyy Dinarisiin
alppeihin. K. on suurimmaksi osaksi liitukauden
kalkkikiveä, joka on lievästi poimuttunutta.
Huomattavimmat ylätasangot ovat
Ternovanerwald pohjoisosassa (1,408 m) ja siitä
kaakkoon Birnbaumerwald (1,300 m);
omituiset ovat Krainin kalkkimaan alle häviävät
ja siellä jatkuvat joet (Reka, Poik ja Rinse
katoavat maan alle ja tulevat taas näkyviin
Timavona, Unzina ja Laibachina), luolat
(Adelsbergin luola), aika ajoittain täyttyvät järvet
(Zirknitz-järvi) ja „karrenfeldit” (ks. Karstimaa).
— Vuoriston ilmasto on raaka; kesä ja talvi
kuivat, kevät ja syksy runsassateiset.
Peljättyjä ovat kylmät ja ankarat koillistuulet
(bora). Krainissa on keski-eurooppalainen
kasvisto (havumetsiä), muualla on illyyrinen
(tammimetsiä). K. on ennen ollut metsän peittämää,
mutta metsä on suureksi osaksi haaskattu ja
vuohenhoito estää sen uudelleen kasvamasta.
Ylätasangot ovat sentähden erämaan kaltaiset.
Doliinien pohjalla tai siinä, missä maassa on
syvemmällä vedenpitäviä kerroksia, menestyy
maanviljelys. Asukkaat (40-50 km2:llä), jotka
pohjoisessa ovat sloveeneja, etelässä kroaatteja,
harjoittavat maanviljelystä, karjanhoitoa ja
elohopeakaivostyötä. Kulkuteitä on vähän. E. T.

Karsta. 1. Geol., ks. Tuffi. — 2. Eläinl. ks.
Syyhy.

Karstakangas l. karstapäällys on 3-5
cm leveää nahkavyötä tai moninkertaisesta
puuvillakankaasta keinotekoisesti tehtyä vyötä, jonka
läpi on määrätyssä järjestyksessä pistetty
teräslankapiikkejä, jotka katkaistaan tasapitkiksi ja
taivutetaan päästään niin, että muodostavat
tylsäkulmaisen polven nauhan toisella puolen. K:lla
päällystetään ne karstakoneiden ja karstojen
pinnat, jotka suorittavat karstauksen. ks.
Kehruuteollisuus. E. J. S.

Karstakone, kehruuteollisuuden tärkeimpiä
koneita sekä raaka-aineiden avaamista että
puhdistamista varten, ks. Kehruuteollisuus.

E. J. S.

Karstalanka l. karstavillalanka on
yleensä lyhytsyisestä villasta
kolmikarstajärjestelmän mukaan kehrättyä lankaa. Syyt langassa
eivät ole suorina ja yhdensuuntaisina, joten
lanka näyttää pörhöiseltä. K. on hyvää etenkin
vanutettavien kankaiden valmistukseen.
Lähemmin ks. Kehruuteollisuus. E. J. S.

Karstavilla, yleisnimitys lyhytsyiselle
kiharaiselle villalle, joka on helposti vanuvaa ja
soveltuu senkin tähden hyvin karstalangaksi
kehrättäväksi. E. J. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0226.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free