- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
425-426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karttamerkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

uskottu Maanmittauksen ylihallituksen
maantieteelliselle osastolle (ks. Astemittaus;
Geodesia). Maanmittarien tekemistä tiluskartoista
mittakaavoissa 1:2,000 (tonttikaava), 1:4,000
(peltokaava) ja 1:8,000 (metsäkaava)
kokoonpannaan pitäjänkartat (1:20,000), jotka
vuorostaan yhdistetään
kihlakunnankartoiksi (1:100,000). Viimemainittuja on alettu
v:sta 1905 lähtien painosta julkaista. Suomen
yleiskartan
(1:400,000) ensimäinen painos
valmistui 1872. Ei mikään näistä kartoista osoita
maanpinnan korkeussuhteita. Topografisia
karttoja (1:21,000) on toistaiseksi ainoastaan
Etelä-Suomesta; ne ovat venäläisten topografien
laatimia eikä niitä nykyisin yleisölle anneta. — ks.
myös Kartoittaminen,
Kartanpiirustustaito, Suomen kartta.        O-i O.

Karttamerkki ks. Leimavero.

Karttaohdake ks. Dipsacus.

Karttapallo (lat. globus), pallolle piirretty
kartta maanpinnasta tai tähtitaivaasta.
Tällaisella kartalla on se etu tasapintaisen kartan
rinnalla, että sillä voidaan kuvaus tehdä täysin
luonnonmukaisena, oikeana sekä välimatkoihin
että pinta-aloihin nähden. Itse kartta
kokoonpannaan pienistä, vierekkäin liimatuista
sektorinmuotoisista karttalehdistä, jotka on
piirretty tavallisesti monikartioprojektsionissa (ks.
Karttaprojektsioni). Koko karttapallo
pyörii napojen kautta kulkevan, kiinteän
jalustan yhteydessä olevan akselin ympäri, jonka
kaltevuuskulma pallon jalustallaan seisoessa on
sama kuin maan akselin ja ekliptikan välinen
kulma, siis n. 66½° Suuremmissa
karttapalloissa on sitäpaitsi asteisiin jaettu,
päiväntasaajan kohdalla palloa ympäröivä
metallirengas sekä tätä vastaan kohtisuorassa napojen
kautta kulkeva toinen samanlainen rengas, joiden
avulla voi määrätä pallon pyörähdysten
suuruuden kulmissa tai aikamitoissa ja kartalla olevain
paikkain leveydet, siis maapallolla paikkain
maantieteelliset koordinaatit ja taivasta kuvaavalla
pallolla tähtitieteelliset koordinaatit.
Karttapalloja, sekä maa- että taivaanpalloja,
valmistettiin jo vanhana aikana. Keskiajalla ne tehtiin
usein sangen suuriksi, aina 4 m läpimitaten;
nykyään niiden tavallinen koko on 2-4 dm.
Etenkin opetusvälineinä karttapallot ovat
havainnollisuutensa takia paljon käytännössä.        O-i O.

Karttapaperi ks. Leimavero.

illustration placeholder
Kuva 1.


illustration placeholder
Kuva 2.


illustration placeholder
Kuva 3.


illustration placeholder
Kuva 5.


illustration placeholder
Kuva 4.


Kuva 1. Ekvivalenttisen karttaprojektsionin (Bonnen)
asteverkko. Kuva 2. Ekvivalenttinen lieriöprojektsioni
(Lambertin). Kuva 3. Osa konformisen lieriöprojektsionin
(Mercatorin) asteverkkoa. Kuva 4. Kartioprojektsioni: AGB
sivuamisparallellipiiri. Kuva 5. Atsimutaalinen
perspektiivinen stereografinen päiväntasaajaprojektsioni: AFQLG
päiväntasaaja, MN taso, A silmäpiste.

Karttaprojektsioni (ks. Kartta ja
Projektsioni), menetelmä, jonka avulla kartan
tasolle saadaan kuvatuksi osia maapallon
pinnasta mahdollisimman virheettömästi ja
tarkoituksenmukaisesti. Kuta suurempi maa-ala on
kuvattava, sitä enemmän muuttuvat pituudet, joten
kartan todellinen mittakaava on eri suuri sen
eri osissa. Erilaisia projektsionilajeja
käytettäessä saadaan kuviot pysymään joko
pinta-alaltaan tai muodoltaan muuttumattomina, mutta
molempia ehtoja: tarkkuutta kartan pinta-aloissa
ja luonnollista yhdenmukaisuutta sen kuvioissa
ei sama projektsionilaji voi täyttää.

Ominaisuuksiensa mukaan karttaprojektsionit
näin ollen voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin:
1) perspektiivisissä projektsioneissa
kuvaus syntyy perspektiivisten lakien mukaan
tasolle, jonka ajatellaan olevan kohtisuorassa
silmäpistettä (perspektiivin keskipistettä) ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0233.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free