- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
427-428

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karttamerkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kuvattavan pinnan keskustaa yhdistävää viivaa
vastaan. Riippuen siitä, ajatellaanko silmäpisteen
olevan maapallon keskipisteessä, pinnalla vai
äärettömän kaukana siitä, saadaan gnomoninen,
stereografinen tai ortografinen projektsioni.
Kaikissa perspektiivisissä projektsioneissa
muuttavat pinta-alat melkoisesti, etenkin kartan
reunoilla, jonka vuoksi niitä harvoin käytetään
muulloin kuin aivan pienissä mittakaavoissa
olevain pallokarttain tai napaseutujen kuvaamiseen;
2) ekviva1enttiset l. oikeapintaiset (saks.
flächentreu) projektsionit pysyttävät
kuvioiden pinta-alat oikeina, mutta sallivat niiden
muodon muuttua; 3) konformiset l.
oikeakulmaiset (saks. winkeltreu) projektsionit
säilyttävät kulmat ja siis kuvioiden muodon oikeana,
mutta antavat pinta-alan muuttua; 4)
kompensatiiviset (tasoittavat l. välittävät)
projektsionit sallivat sekä pinta-alain että kulmain
muuttua, mutta kummankin mahdollisimman
ahtaissa rajoissa; 5) konventsionaalisten
(sovinnaisten) projektsionien lait valitaan
jotain erityistä tarkoitusta silmällä pitäen
enemmän tai vähemmän mielivaltaisella tavalla.

Sen mukaan, ajatellaanko kaikin puolin kupera
maapallon pinta kuvatuksi suoraan kartan
tasolle vai ensin sellaiselle yksipuolisesti käyrälle
pinnalle, jonka voi tasoksi levittää,
karttaprojektsionit jaetaan atsimutaali-, kartio- ja
lieriöprojektsioneihin. Maapalloa joko sivuavalle tai
leikkaavalle tasolle, kartion tai lieriön pinnalle
projisioidaan tavallisesti maapallon säteitten
suunnassa asteverkko (ks. t.), jonka avulla
kuvattavat seikat sittemmin piirretään oikealle
paikalleen kartalla. Kuvaustason sivuamis- tai
leikkauskohdalla tulevat kartan osoittamat
välimatkat täysin oikeiksi (ks. Ekvidistanssi),
kartan reunoille käsin ne muuttuvat yhä
enemmän. Jos projektsioni tehdään usealle eri
kartion pinnalle taikka eri tasoille, jotka sivuavat
kuvattavaa aluetta kukin omalla paralellillaan
tai kohdallaan (monikartio- l.
polygoniprojektsioni ja monikulmio- l. polyederiprojektsioni),
saadaan syntymään hyvä ekvidistanssinen kartta
pienemmältä alalta tai useissa pienissä lehdissä
(ks. Asteosasto). — Kun kuvaustason
ajatellaan olevan päiväntasaajan suunnassa tai
kartion ja lieriön akselien lankeavan yhteen
maanakselin kanssa, sanotaan projektsionia
normaaliksi, kun kuvaustaso on maanakselin
suuntainen tai kartion ja lieriön akselit lankeavat
päiväntasaajalle, sanotaan projektsionia
transversaa1iseksi, muussa tapauksessa
vinoksi.

Paitsi projektsionilajin pääominaisuuksista
riippuu kuvattavan alueen laajuudesta ja muodosta,
mitä projektsionia kulloinkin on edullisin
käyttää. Idästä länteen ulottuvat pitkähköt
maakaistaleet saadaan vähimmillä virheillä kuvatuiksi
alueen keskiparalellia sivuavan kartion tai
lieriön pinnalle, meridiaanin suuntaiset maat taasen
transversaalisella kartio- tai lieriöprojektsionilla.
Atsimutaalisia projektsioneja käytetään etupäässä
kaikille suunnille ulottuvain maa-alueiden ja
kokonaisten maapallon puolikkaiden
kuvaamisessa (pallokartat).

Karttaprojektsionioppia ovat tutkineet ja
kehittäneet useat maantieteilijät ja matemaatikot.
Ptolemaiosta (150 e. Kr.) pidetään
kartioprojektsionin keksijänä, Mercator (1554) on keksinyt m.
m. yleisesti merikorteissa ja maailmankartoissa
käytetyn, hänen nimellään mainitun konformisen
lieriöprojektsionin, 17- ja 18- sataluvuilla eläneet
tunnetut matemaatikot Flamsteed, Bonne,
Lambert, Cassini, Soldner, Gauss, y. m. useita
keksijäinsä nimillä tunnettuja projektsioneja.        O-i O.

Karttaselitys tehdään täydentämään tavallisia
maanjakokarttoja, tarkemmin selittämään
kartalle kuvattujen kylien tai talojen yleistä asemaa
ja maataloudellista tilaa sekä
yksityiskohtaisemmin eri tilusten maanlaatua, hyvyyttä, pinta-alaa
ja nautintoa eli omistusoikeutta (vrt.
Nautintoselitys).        E. A. P.

Karttauskone ks. Karstakone.

Karttula. 1. Kunta, Kuopion 1., Kuopion
khlak., Karttulan nimismiesp.; kirkolle
Karttulan pysäkiltä n. 32,5 km, samoin Kurkimäen
asemalta, Kuopion kaupungista 48 km.
Pinta-ala 777,3 km2, josta viljeltyä maata 9,624 ha
(1901). Manttaalimäärä 34,8646; tilojen
lukumäärä 279 (1907). Talonsavuja 270,
torpansavuja 324 ja muita savuja 373 (1907); 9,335 as.
(1909). 2,069 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 1,420 (1901). 971
hevosta, 5,419 nautaa (1908). — Kansakouluja 13
(1910). Kunnanlääkäri yhteinen Vesannon kanssa
(asuu Karttulassa); apteekki; säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Syväniemen rullatehdas,
Sourun rautatehdas, Savikosken, Saitan, Äyskosken
ja Hirvikosken sahat. Karttulan, Tervon,
Talluskylän ja Soinlahden meijerit, Syväniemen ja
Viitalahden tiilitehtaat sekä Savikosken,
Karttulanlahden, Tervon, Talluskylän, Äyskosken,
Saitan ja Keihäskosken myllyt. — Laivaliike m. m.
Iisveden rautatieasemalle, Keiteleen kirkolle ja
Pielavedelle. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Kuopion hiippak., Kuopion rovastik.; kuulunut
Kuopion emäseurakuntaan ja saanut
kappelioikeudet 1769; erotettu omaksi
kirkkoherrakunnaksi 6/10 l862. Kirkko, puinen, rakennettu
1887-88. [H. E. Wegelius, „Muinaisjäännöksiä
Kuopion kihlakunnassa” (Suomen
muinaism.-yhd. aikak. III, sivv. 127-133).]        L. H-nen.

Karttuuni (ruots. kattun, ransk. coton, < arab.
kothon = puuvilla), 2-vartinen puuvillakangas,
jonka lankanumerot vaihtelevat 16-30 ja
lankatiheydet 16-24 lankaa sentimetrillä. Kudotaan
tavallisesti painokankaaksi, mutta sitä käytetään
myös painamatta.        E. J. S.

Karttuunipaperi, kuviovalsseilla
yksinkertaisempia malleja käyttämällä painettu valkea tai
kirjopaperi.        A. S-r.

Kartulariat (mlat. chartulā´ria). Tätä nimeä
käytetään varsinkin luostarien y. m.
kirkollisten laitosten kopiokirjoista, joihin on koottu
vastaanotettujen asiakirjain jäljennökset, vrt.
Diplomatarium.

Kartuši ks. Kartussi.

Kartusiaanit (karteusit, Ordo
Carthusiensis
), Pyhän Bruno Kölniläisen 1084 la
Chartreusen erämaahan Grenoblen läheisyyteen
perustama ja Aleksanteri III:n 1177 vahvistama
erakkoveljeskunta. Benediktuksen säännön
lisäksi noudatettiin alituista vaikenemista
jumalanpalveluksen ulkopuolella sekä täydellistä
pidättäytymistä lihansyönnistä. Pukuna on pitkä,
valkoinen, samanvärisellä päähineellä varustettu
hame, jonka päällä ulkona liikuttaessa kannetaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0234.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free