- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
429-430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kartussi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

429

Kartussi Karvasmanteli

430

taan mustaa kaapua. Lahjoitusten kautta
kertyneitä rikkauksiaan veljeskunta käytti
asunto-jensa ja kirkkojensa kaunistamiseen (Certosa
Padovan luoua y. m.). Protestanttisessa
maailmassa kartusiaanit ovat tunnetut liköörin
valmistajina. — Kartusiaanien v. 1234 perustettu
nunnakunta lakkasi 1790. [Le Couteux,
„Anna-les ordinis cartusiensis" (1888-91, 8
nid.),LeVas-seur, „Ephemerides ordinis Cartusiensis"
(1891-93, 5 nid.). Heimbucher, „Die Orden und
Kongre-gationen der katholischen Kirche" (1 nid. 1896),
Loebbel, „Der heil. Bruno von Köln" (1899).]

A. J. P-ä.

Kartussi. 1. (Ransk. cartouche, it. carto’ccio,

< lat. charta = paperilevy), runsaasti koristeltu,
varsinkin piirustettu tai kaiverrettu reunus tai
kehys, esim. painetun tekstin tai kuvan
ympärillä. — 2. (Ransk. cartouchière), se laukku, jossa
ratsuväki ja joskus myös tykkiväki kuljettavat
mukanaan ampumatarpeensa.

Kartuusi (ruots. kardus, it. carto’ccio =
paperi-tötterö, < lat. charta = paperi), paperista tai
pahvista valmistettu ja tehtaanmerkillä varustettu
tavaran (esim. piipputupakan) kääre.

Kartuusipaperi (it. carto’ccio = paperitötterö,

< lat. charta = paperi), paksu valkea tai
värillinen kiiärepaperilaji. A. S-r.

Karuna. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Piikkiön kihlak., Sauvo-Karunan nimismiesp.;
kirkolle Paimion rautatienasemalta 27 km,
talviliikenne Piikkiön aseman kautta, jonne 22 km.
Pinta-ala 83.» km3, josta viljeltyä maata 2,382 ha
(1901). Manttaalimäärä 47 ’/i2> talonsavuja 78,
torpansavuja 50 ja muita savuja 285 (1907).
1.792 as. (1909), joista 20.s % ruotsinkielisiä
(1900); 428 ruokakuntaa’, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 202 (1901);
kalastaja-venekuntain luku 52 (1907). 188 hevosta ja 791
nautaa (1908). — Kansakouluja 3, joista 1
ruotsinkielinen (1911). Kunnanlääkäri yhteinen
Sauvon kanssa, samoin säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Nybodan tiilitehdas. —Vanhoja
herraskartanolta: Karunankartano, Steninge, Kärkinen
(Kiirkis), Savisalo, Strömsböle ja Kärkniemi
(Kärknäs) sekä siihen liitetyt Thorsböle ja Kuila
(Kvilleby)- — Historiallisena muistopaikkana
mainittava Sandön virta, jossa venäläinen
laivasto-osasto voitti ruotsalaisen laivaston 2 p.
elok. 1808. — Kesäisin jokapäiväinen laivaliike
Turkuun, ja sitä varten on kunnan alueella 9
laituria. — 2. Seurakunta, Turun
arkki-hiippak., tuomiorovastik.; perustettu Sauvon
kappeliksi n. 1681-85. Vanhan, puisen kirkon
rakennutti maaherra Arvid Maurinpoika Horn
1685-86; kirkossa joukko arvokkaita tauluja.
Uusi kirkko, harmaasta kivestä (rak. J.
Stenbäck), valmistui 1910. L. B-nen.

Karunan kartano, l:n manttaalin suuruinen
säteritila Karunan kappelissa. 1500-luvulla
kartanon omisti Turun linnanpäällikkö Henrik
Si-monpoika (k. 1570) ja hänen puolisonsa Kristina
Fleming (k. 1573). Näiden tyttären naimisen
kautta se tuli linnanpäällikkö Juhana Booselle,
tämän tyttärien naimisten kautta taas Klaus
Eerikinpoika Slangille ja Bertel Nierothille sekä pysyi
suvulla 1650-luvulle saakka, jolloin Arvid
Maurinpoika Horn (k. 1692) tuli sen omistajaksi.
Myöhemmin olivat kartanon omistajia piispa
Gezelius nuor. sekä tämän Oliveereutz nimellä aate-

loidut jälkeläiset, kunnes se Margareeta
Oli-vecreutzin naimisen kautta taas tuli
Fleming-suvulle. Päärakennus kivestä, alkuaan
mahdollisesti edellämainitun Simonpojan rakennuttama,
kuten saattaisi päättää täältä 1860-luvulla
löydetystä Simonpojan Flemingin vaakunakilvestä
v:lta 1566, joka arvatenkin on ollut
rakennukseen portaan yläpuolelle muurattuna. V. 1683
mainitaan täällä „suuri kivimuuri".
Myöhemmin ou rakennusta uusittu ja lisätty ellei
kokonaan uudestaan rakennettu. Kartanolla oli
kappelin papin määräämisoikeus. [Gottlund,
„Läs-uing för finnar", siv. 37.] J. Pe.

Karunki (ruots. Karungi). 1. Kunta.
Oulun I., Kemin kihlak., Alatornio-Karungin
nimismiesp.; kirkolle Tornion kaupungista 26 km.
Pinta-ala 236,» km3, joista viljeltvä maata
2,353 ha (1901). Manttaalimäärä 14»/,,;
maatilojen lukumäärä 165, talonsavuja 165,
torpan-savuja 44 ja muita siruja 301 (1907). 2.344 as.
(1909); 335 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 201 (1901). 189
hevosta, 1,165 nautaa (1908). — Kansakouluja 3
(1911). — Teollisuuslaitoksia: Karungin
osuusmeijeri ja Kukkolan mylly. —
Luonnonnähtävyyksiä: Jylhän- I. Kukkolankoski ja
Matkakoski Tornionjoessa. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Kuopion hiippak., Kemin rovastik.;
Haminan rauhanteossa (1809) Suomen puolelle
jäänyt osa Karl Gustafin (1. Ruotsin Karungin)
seurakuntaa, muodostettu Alatornion kappeliksi
1812 ja erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi
21 p. marrask. 1859. Kirkko, puinen, rakennettu
1817. L. B-nen.

Karunkkeli ks. Caruncula.

Karuselli (ransk. carroasel, it. carosello).

1. Ritarileikki, jota aikaisemmin Euroopan
hoveissa harrastettiin ja jossa komeasti
puetut jalosukuiset kilpailivat ratsastustaidossa. —

2. Edellämainittujen leikkien esityspaikka. —

3. Pystyakselin ympäri pyörivä huvittelulaitos,
jossa on pieniä vaunuja, puuhevosia v. m.
istumista varten. Välistä ripustetaan telineeseen
karusellin viereen rengas, jota huvittelijat täyttä
vauhtia pyörivästä k:sta tavoittelevat; tämä
muistuttanee keskiajan leikkejä. — 4. Paikka,
jossa on tällainen huvittelulaitos. (V. V-la.)

Karusellisorvi, tavallisen, pystyakselisen
sorvin nimitys, ks. Sorvi.

Karvakorte ks. Korte.

Karvalaukku ks. Helttasienet.

Karvalehti ks. Ceratophyllum
demer-s u m.

Karvanokkonen ks. B a 11 o t e.

Karvanvaihdos, nisäkkäillä tapahtuva
vanhojen karvojen poisputoaminen ja uusien
kasvaminen niiden sijaan, joko määräaikaisesti
(keväällä, syksyllä) tai säännöttömästi pitemmän
ajan kuluessa. K. SI. L.

Karvapussi ks. Karvat.

Karvari (ruots. garvare), nahkuri.

Karvasaineet (remedia amors), monet
kasvikunnasta saadut karvaanmakuiset aineet, joita
käytetään lääkkeenä usean vatsataudin, niinkuin
vatsakatarrin, syömättömyyden y. m. s. hoidossa.

Karvasammal ks. H y p n u m.

Karvasjuuri, eräiden Geniiana-lajien
rohdoksena esiintyvä juuri. ks. G e n t i a n a.

Karvasmanteli ks. Mantelipuu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0235.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free