- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
435-436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Karviaismarjaviini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Karyatidit—Kasaarit

436

laan ja ollessaan vv. 1S93-1903 ..Duodecim"
lehden päätoimittajana ansiokkaasti ottanut osaa
suomenkielisen lääketieteellisen sanaston
luomiseen ja vakiinnuttamiseen sekä yleensä kielemme
kehittämiseen lääketieteen alalla. A. Es.

Karyatidit (kreik. karyä’tides),
rakennustaiteensa naiskuvapatsaat, jotka pylväiden tavoin
kannattavat jonkun rakennuksen palkistoa;
päälaellaan ne tavallisesti kantavat korinmuotoista
pyh änpäätÄ; niitä on sentähden myös sanottu
kaneforeiksi (ks. t.). K:eja käytettiin
monumentaalisina rakennuksissa jo 6:nnella vuosis. e.
Kr.; niinpä niitä oli Delphoin n. s. aarreaitoissa
iks. Del ph oi); mitä ihanimpia, arvokkaimpia
kypsyneen taiteen tuotteita ovat Ateenan
Erekh-theionin länsipuoleisen eteisen palkistoa
kannattavat k:t kuva, ks. Ateena). Paitsi
rakennuksissa on k:eja (ja niiden tapaisia korkokuvia)
käytetty myös muunlaisissa esineissä, esim.
sarkofageissa ylireunusta kannattamassa. K:eja
näkyy alkuaan nimitetyn vain nimellä korai (=
tytöt) ; tämä oli ainakin Erekhtheionin
marmori-neitsyeiden nimi. Karynlides nimi on kaiketi
alkuaan tarkoittanut neitosia, jotka Lakonian
Karyaissa tanssivat kooritansseja Artemis
Ka-ryatis nimisen jumalattaren kunniaksi; näiden
tanssien yhteyteen lienee asetettava eräitä
korkokuvia, joissa nähdään tanssijattaria, joilla on
päälaellaan korkeat, kruununtapaiset korit.

0. E. T.

Karybdis ks. K h a r y b d i s.

Kasaani (ven. Eaza’nj). 1. Kuvernementti
Venäjällä, Volgan mutkan ja Kaman alajuoksun
ympärillä, 63.716 km’, 2,711,000 as. (1910). Maa on
osaksi tasainen, laajojen metsien peittämä
(pohjoisessa), osaksi mäkinen, syvänteitten uurtelema
(varsinkin Volgan oikea ranta, joka myös on
vasenta korkeampi) ; Kaman eteläpuolella oleva osa
on aroluontoinen. Etelässä on mustamulta-alueita.
Ilmasto mannermainen; v:n keskilämpö -)-3" C,
tammik:n — 14° C, heinäk:n -‡-19,«°C; sataa
450-500 mm v;ssa. Joet Volga, Kama, Vjatka,
Vetluga liikenteelle tärkeitä (kuljettavia 1,541
km, joista höyryaluksilla 826 km), varsinkin
koska rautateitä on ainoastaan 162 km,
vähemmän (asukasta kohti) kuin missään muussa
Euroopan Venäjän kuvernementissa. —
Asukkaista 54.» % turkk.-tataarilaisia (tataareja,
tsu-vasseja), 38.4 % venäläisiä, 7,i % suomensukuisia
• votjaakkeja, tseremissejä, mordvalaisia; osaksi
vielä pakanoita). Kreik.-katolilaisia on 70,« %,
islamilaisia 28,j % (kaikki v;lta 1905).
Pääelinkeino on maanviljelys; maataloutta harjoittaa
86% asukkaista; peltomaata on 55%, niittyä
12%, metsää 30% (1892). Kauransato 664.000
tonnia, rukiin 350,000 t., vehnän ja speltin
168,000 t„ perunan 135,000 t. (1909) ; viljellään
myös tattaria, pellavaa, hamppua. Hevosia 0,4»
milj., nautakarjaa 0,» milj., lampaita ja vuohia
l.»« milj., sikoja O.us milj. (1909). Kalastuksen
merkitys vähenemässä. — Teollisuuslaitoksia 352,
työväestö 16.619 (1906). Kuvernementti
jakaantuu 12 piirikuntaan. — K. oli jo varhain
keskiajalla mahtavain bolgaarien valtakunnan keskus,
joka 1250-luvulla joutui tataarien Kultaisen
Or-dan alamaisuuteen; tämän vallan heikontuessa
muutamat suomensukuiset heimokunnat, kuten
mordvalaiset ja tseremissit, esiintyivät ajoittain
omine ruhtinaineen. V. 1438 Mahmet perusti bol-

gaarien hajonneen valtakunnan raunioille K:n
k a a n i k u n n a n. V. 1522 Moskovan
suuriruhtinas Iivana Julma valloitti sen pääkaupungin
ja kukisti tataarien vallan. Samoihin aikoihin
antautuivat myös tseremissit ja votjaakit sekä
viimeiseksi baskiirit (1554). V. 1708
muodostettiin alueesta kuvernementti, joka 1781 sai
nykyiset rajansa. — 2. Edellisen pääkaup.,
jonkun matkaa Volgan mutkasta itään, pienen
Kazanka-joen varrella, kauniissa ympäristössä;
154,800 as. (1909), joista n. 20% tataareja,
pääasiassa esikaupunkien asukkaita. Rautatien
päätepiste. — K., Venäjän paraiten hoidettuja
kaupunkeja. jakaantuu useampaan osaan, joista muurein
ympäröimässä kremljissä kuvernöörin palatsi,
tuomiokirkko, luostari, missä v:een 1821
säilytettiin ihmeitätekevää ,.K:n Jumalanäidin" kuvaa;
paitsi lukuisia kreik.-kat. kirkkoja on K ;ssa
luterilainen ja room.-katol. kirkko, 14 moskeijaa.
Nähtävyyksiä on m. m. Derzavinin muistopatsas. —
Teollisuus (laivanrakennus, turkistavarain
valmistus, saippua-, nahka-, kynttilä- y. m. teollisuus)
huomattava. Liikenne Volgan satamassa vilkasta.
Kauppayhteys etupäässä Kiinan, Bukharan,
Kii-van ja Persian kanssa; suureksi osaksi
tataarien käsissä. Suurempia markkinoita K:ssa ei
ole Niznij-Novgorodin läheisyyden vuoksi. —
Suuri merkitys K :11a on sivistyskeskustana,
varsinkin tataarien, joilla täällä on useimmat
koulunsa ja kirjapainonsa. K:n yliopistossa oli 1908
3,418 ylioppilasta ja kuuntelijaa. Lukuisasti
oppi- ja ammattikouluja, hengellinen akatemia
sekä seminaari, eläinlääkäriopisto y. m.
Tieteellisiä seuroja ja laitoksia: muinaistieteellinen,
historiallinen ja kansatieteellinen seura bolgaarien
kulttuuria käsittävine museoineen, useita
lääketieteellisiä yhdistyksiä, fyysillis-matemaattinen t-eura
v. m.; 26 kirjastoa. Hyväntekeväisyyslaitoksia
ja sairaaloita runsaasti. — K. mainitaan ensi
kertaa 1236. mutta perustettiin luultavasti jo
aikaisemmin bolgaarin-vallan aikana; nykyiselle
paikalleen sen perusti pääkaupungikseen 1437
Mah-met-kaani; 1774 sen valloitti ja poltti Pugatsev;
Katariina II rakensi sen uudestaan, vrt. B
oi-g a a r i t. E. E. E.

Kasaarit 1. kazarit (väärin katsaarit),
turk. alkuperää oleva kansa, mainitaan
historiassa ensikerran 198. jolloin he silloisilta
asuinpaikoiltaan Mustan- ja Kaspian-merten välimailta
tekivät sotaretken Armeenian puolelle.
Sittemmin he. oltuaan lyhyen aikaa Attilan alamaisina,
ulottivat valtaansa Persian puolelle; sieltä heidät
torjuttiin takaisin noin v. 507, jolloin he
asettuivat Volgan suistomaahan ja vähitellen
etenivät pohjoista kohden pannen valtaansa Volgan
bolgaarit (ks. t.) ja pakottaen Okan ja Dneprin
varsilla asuvat slaavilaiset tunnustamaan
yliherruuttaan. Krimin ja Kiovan he myös
valloittivat. 8:nnella ja 9:nnellä vuosis. k:ien valta
kohosi suurimpaan kukoistukseensa, vaikkakin
heidän samoihin aikoihin täytyi maksaa veroa
Kaspianmeren eteläpuolisille muhamettilaisille.
Heidän alueensa kautta kulki vilkas kauppaliike
aina Bagdadiin ja Asterabadiin asti. Heidän
pää-kaupunkinsa Itil (nyk. Astrakaani) oli Volgan
suistomaassa. Kansan ylin mies oli kakaani
(khakan-khazar), joka valittiin
juutalaisuskois-ten ylimysten keskuudessa. Hänen valtansa oli
vain nimellinen, sillä maan asioita hoiti kakaa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0238.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free