- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
445-446

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaskaat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

445

Kaskaat-

Kaskinen

446

Kaskaat 1. y h t ä 1 ä i s s i i p i s e t
(Homoptera). Nivelkärsiiisiä hyönteisiä, joiden
peitin-siivet kauttaaltaan ovat samanlaisia, joko koko-

1 Mannakaskas, S sylkikaskas, 3 Surinamin lyhtykaskas

naan kaivomaisia taikka kokonaan nahkeita,
tavallisesti lepotilassa kattolaskuisia. Jakautuvat
neljään pääheimoon: 1. L a u 1 u-k. (Cicadidte).
Suurehkoja, 10-30 mm pitkiä; kaikki siivet
kalvo-maisia. Koiras aikaansaa äänen keskiruumiin
alapuolella olevalla monimutkaisella
äänikoneis-tolla. — Imevät nestettä kasveista. Pistoksen
jälkeen valuu usein haavasta runsaasti nestettä
kasvin pinnalle. Mannakaskas (Cicada omi)
saattaa mannasaarnin nesteen valumaan esille ja
hyytymään. Suomessa yksi ainoa laji:
ilelam-psalta montana. — 2. L y h t y-k. (Fulgoridæ).
Päässä omituiset, suuret, usein lyhdyn tapaiset
lisäkkeet. Ennen luultiin „lyhdyn" valaisevan
pimeässä. Etelii-Euroopassa on pienempiä lajeja.
Suurempia ovat Kiinan lyhtykaskas (Fulgora
candelaria) ja Surinamin lyhtykaskas (F.
later-naria), joka jälkimäinen voi tulla 7.8 cm:n
pituiseksi. — 3. K y 11 y r ä-k. (Membracidæ).
Siivet kaivomaiset, keskiruumiissa omituisia
lisäkkeitä. Suomessa on yleinen Centrotus
cornu-tus, jolla on sarvi keskiruumiin kummallakin
sivulla sekä sitäpaitsi keskellä pitkä taaksepäin
suunnattu piikki. — 4. P i k k u-k.
(Cicada-riæ). Pieniä, hyppvtaitoisia; etusiivet
useimmiten nahkeat. Väriltään vihreitä, keltaisia,
ruskeita, mustia, kirjavia tai jonkun muun värisiä.
Suomessa 218 lajia. Jotkut tulevat
vahingollisiksi sen kautta, että runsain joukoin
esiintyessään imevät hennoista kasveista nestettä. Jassus
se.cnotatus on S&ksassa tehnyt suurta häviötä
viljakasveilla, perunoilla, valkojuurikkailla ja
palkokasveilla. Typhlocyba rosæ aikaansaa
ruusunlehden kuihtumisen. Sylkikaskaan
(Phi-leiius [Aphrophora] spumarius) toukka
synnyttää suojaksensa konnan- 1. käärmeensylkeä (ks.
Sylkikaskas). ü. S-s.

Kaskadi (ransk. cascade, < it. cascä’re =
pudota), vesiputous.

Kaskad-vuoret (engl. Cascade range nimi
Kolumbia-joen putouksista, kaskadeista), n. 900 km
pitkä, pohjoisesta etelään kulkeva, Sierra
Nevadan jatkoa oleva vuoristo Yhdysvaltojen
länsiosassa, 41°-49° välillä pohj. lev. N. 1,500 m
korkeasta laakeasta selänteestä, joka on syntynyt
etupäässä vanhoista kiteisistä ja kerrostuneista
muodostumista, kohoavat myöhään tuliperäisten

voimain vaikutuksesta syntyneet, osaksi vielä
viime vuosis :11a toimineet mahtavat vuoret, jotka
varsinkin pohjoisessa ovat lumi- ja
jäätikköhuip-puiset. Huomattavimmat ovat: M:t Shasta
(4,374 m). M:t Scott (2,782 m), jonka rinteellä
(2,050 m yi. merenp.) kuuluisa „M:t Mazaman"
kraatterijärvi. M:t Thielsen (3,030 m), M:t Hood
(3,725 m), M:t Tacoma (4,376), M:t Baker
(3,290 m). Vuorten länsirinteet ovat mahtavain
metsäin peitossa, itärinteet kuivan sisämaan
luontoisia. — Ruskohiili-, lyijy- ja hopeakaivoksia.
— Kolme rautatietä on rakennettu K:n poikki;
vaikeuksia ovat ainoastaan tuottaneet
tavantakaa uudistuvat vuorenvieremät. E. E. K.

Kaskarilla-kuori, Croton eleutherian kuori
(Suom. farmakopeassa cortex cascarillæ), josta
valmistettua dekoktia tai tinktuuria käytetään
lääkkeenä kroonillisissa vatsa- ja suolikatarreissa.
Sisältää l,s-3% eetteristä öljyä, hartsia ja
kas-karilliinia, erästä karvasainetta, joka on
rohdoksen tärkein vaikuttava aine. J. A. IV.

Kaskelotti (Fhyseter macrocephalus),
mahta-vimpia valaita, 18-20 m pitkä, levinnyt useimpiin
meriin, mutta tavallisimpana niissä merissä, jotka

Kaskelotti.

ovat päiväntasaajan molemmin puolin. K :11a,
joka kuuluu hammasvalaisiin, on n. 20
piinmuo-toista hammasta kummassakin alaleuan
puoliskossa. jota vastoin yläleuka on hampaaton. Pää
on erinomaisen iso, lähes kolmasosa koko
ruumiin pituudesta, turpa hyvin korkea ja paksu,
aivan typäkkö. Päässä olevissa suurissa
onteloissa ja pitkin selkää kulkevassa putkessa on
öljymäistä ainetta, n. s. spermaseettia;
suolesta ja virtsarakosta saadaan ambraa (ks. t.).

K. M. L.

Kaskenpoltto, kaskenvierto ks.
Kaskiviljelys.

Kasketti (ransk. casquette, < esp. casco=
pääkallo), keskikorkuinen miehenlakki kankaasta,
nahasta tai sahviaanista, varustettu suurella
lipalla.

Kaski ks. Kaskiviljelys.

Kaski (ransk. casque),
kypäri.

Kaskihara ks. Hara.

Kaskinen (ruots.
Kaskö), merikaupunki
Etelä-Pohjanmaalla, Vaasan
läänissä 62° 22’ pohj. lev.
38° 50’ it. pit.
Asukkaita kirkonkirj. muk.
1,243, henkikirj. muk. 1.170
(1910); n. 15%
suomen-kiel. — K. sijaitsee
terveellisellä paikalla, kallioperus- Kaskisten vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0243.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free