- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
447-448

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaskaat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

447

Kaskinen

Kaskisien asemakaava.

täisen, pohjoispäästään kapean, virrakkaan
salmen yli vievällä sillalla mantereeseen yhdistetyn
Kaskön saaren luoteisosassa, pitkin kapeaa
(’/.-’/» km), syvää (8-14 m), 6 km pitkää
Kaskö-sundia, joka erottaa mainitun saaren sen
länsipuolella olevasta Eskilsön saaresta. Itäpuolella
6 km pitkää, 1’/, km leveää Kaskötä on
saari-ja lahti rikas (Pielahden- ja Närpiönlahdet)
öster-fjärdenin selkä. — Asemakaavaltaan (vahvistettu
1785) K. on aivan säännöllinen (l1/, km pitkä,
680 m leveä, 98 ha) melkein
suunnikkaanmuotoi-nen, kadut leveät, suorakulmaiset,
kiveiimättö-mät; sähkövalo. Rakennukset, pieniä
puutaloja, useat uusia, seisovat harvassa, monet
tontit vielä rakentamattomia. Mainitsemista
ansaitsee ainoastaan kaupungin perustamisen aikuinen,
kaksikerroksinen rakennus (rak. 1798), johon on
sijoitettu kirkko ja raatihuone. Pääkatu on
Raatihuoneenkatu; toreja Kauppa-, Kirkko-,
Heinä- ja Kalatori. Rautatienasema tulee ra-

Vasemmalla Kaskisten.kirkko ja raatihuone.

kennettavaksi kaupungin itäosaan lähelle
Kirkkotoria. Puistoista on ainoastaan
Kaupunginpuisto järjestetty.

K:n taloudellinen merkitys toistaiseksi
vähäinen; naapurikaupunki Kristiinankaupunki,
jonne, aikaisemmin perustettu kun on,
suunnattiin kaikki maantiet, esti K:n kehittymisen.
Rakennuksen alaisen rautatien (valmistunee 1912)
odotetaan vaikuttavan elvyttävästi K:n
elinkeinoihin, varsinkin koska IC:n satama,
tuulilta suojattu Kaskösund, on Suomen parhaita
luonnonsatamia. Sinne johtaa kaksi väylää:
pohjoinen, jota ainoastaan saaristolaivat voivat
käyttää, sekä eteläinen, jota myöten
suurimmat-kin alukset pääsevät satamaan, vain kerran,
Själ-gruudin majakan (luotsi-asema) kohdalla,
kulkusuuntaa muuttamalla; 5 johtoloistoa osoittaa
suunnat. Rautatien valmistuttua rakennetaan
Ko-bergetin kohdalle (2 km kaupungista etelään),
jonne satamaraide ulotetaan, laituri (syvyys n.
8 m) suurille höyry-aluksille (lastaavat nyk.
ankkurissa), sekä mahdollisesti toinen pienempi
kaupungin rantaan. Satama on auki keskim.
7 kuukautta. — I\:n ulkomainen laivaliike
on 82,996 rek.-tonnia (1908). Oma laivasto
käsittää 3 höyryalusta (271 rek.-tonnia; proomuja
180 rek.-tonnia, 1910). Säännöllinen
höyrylaiva-yhteys rannikkosatamien, sekä Ruotsiin
Sundsvallin kanssa. Vientitavaroista tärkeimmät:
pu-rilaat, sahatuotteet, kaura, ruis, terva (1,500
tynn.), karja (780 kpl. 1909), liha; yhteensä
viennin arvo (1908) 1,324,000, tuonnin 101,000
mk. Tullitulot: tuontitullia Smk. 12,527 :87 (1910)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0244.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free