- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
449-450

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaskisten kartano ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

449

Kaskisten kartano—Kaskiviljelys

450

vientitullia Smk. 33,827:14 (1910; 1909 Smk.
77,328:74). Teollisuutta edustaa kaupungin
pohjoispuolella oleva höyrysaha (valmistusarvo n.
110,000 mk. 1910). Kaupunkilaisille tärkeämpi
elinkeino kuin tehdas- t. käsiteollisuus on k
a-1 astu s, jota harjoittaa 27 venekuntaa; saaliin
arvo n. 100,000 mk. Kaloja, silakoita, myydään
laajalti sisämaahan. — Pankeista on
ainoastaan Vaasan pankilla K:ssa haarakonttori. Paitsi
tavallisia kunnallisia y. m. virastoja, on
K:ssa tullikamari, sähkölennätinkonttori,
apteekki, kaupunginlääkäri, sekä Närpiön kanssa
yhteinen eläinlääkäri. Puhelimella (haaraosasto
Kristiinankaupungin keskusasemasta) on 21
tilaajaa. Kylpylaitos (kaupungin omistama, 20,000
mk.). — Sivistyslaitoksia: ruots.
kansakoulu (talo 55,000 mk.), pientenlastenkoulu,
kirjasto (1,187 nid. 1910), lukusali.
Raittiusyhdistys, n. s. nuorisoseura, työväenyhdistys.
Vapaaehtoinen palokunta.

Kaupungin talous. Paitsi Kaskön saarta
kaupunki omistaa saaret Diks- ja Härtsholmen,
Själgrund, Rönnskär, osan Stora Bockholmenia ja
kappaleen Eskilsötä 1. yhteensä 567 ha metsämaata
(arvo 302,500 mk.), 7l"ha viljeltyä maata (71,000
mk.) sekä kaupungissa tontteja 66,000 mk:n
arvosta. Kaupungin maiden arvo on kaikkiaan
550,800 mk. Menoarvio (v:lle 1911) 44,000 mk.,
taksoitus 13.379 mk. Suurimmat menoerät:
kansakoulu 7,655 mk., vaivaishoito 3,100 mk.
Anniskelu-yhtiön voittoraha-osuus Smk. 118,771:30 (1910).
Velkoja (1910 "/,.) ainoastaan Smk. 7,194:32
(jäännös kansakoulun kuoletuslainasta).
Kaupungin hoidossa olevia rahastoja 100.000 mk.

Kirkollisesti K. on Närpiön (ks. t.)
kappeli.

Historia. Kaskön saaren satamaa
käyttivät Kristiinankaupungin porvarit jo vanhastaan,
mutta mitään itsenäisyyttä se ei saavuttanut,
vaikkakin sen kelvollisuus oli hyvin tunnettu:
tosin maaherra Frölich 1738 vaatiessaan
Pohjanmaalle tapulikaupunkia, ehdottaa sellaisen
perustettavaksi juuri K:n satamaan, jota hän
myös ehdottaa linnoitettavaksi ja tehtäväksi
Pohjanlahdelle sijoitettavan sotalaivaston
pääasemaksi ; A^aasan varapormestari Henrik
Pipping 1746-47 v:n valtiopäivien „Suomalaisessa
de-putatsionissa" vaatii myöskin Pohjanmaalle
tapuli-kaupungiksi Kaskön satamaa. Tämä ajatus
esiintyy myöhemminkin; silloin kuu useat
Pohjanmaan kaupungit olivat tapulioikeudet jo saaneet,
herätettiin kysymys tehdä K:n satama kaikkien
Pohjanmaan kaupunkien tapulipaikaksi. Vasta
1785 K. sai kaupunginoikeudet sekä
vaikutusvaltaisen suojelijansa, Benvikin kartanon isännän,
liikemies P. J. Bladhin (ks. t.) toimesta
tapuli-oikeudet 1792. K:n kehitys on kuitenkin ollut
aivan hidas (1805 se väkiluvultaan oli Suomen
pienin: 358 as.), eikä edes Pohjanmaan
kaupunkien loistokautena 1800-luvun keskivaiheilla se
ole sanottavasti edistynyt. E. E. K.

Kaskisten kartano, l’/4 manttaalin suuruinen
säteritila Mietoisten kappelissa, pari km
kirkolta lounaaseen. Kuului 1400-luv. Djekn- ja
Fleming-suvuille sekä sataluvun lopulta alkaen
Naantalin luostarille. Luostarin lakkautettua
tila tuli kruunulle, kunnes se jälleen 1500-luvun
lopulla tuli Fleming-suvulle ja v:sta 15S4
yhdistetyksi Lehtisten kartanoon (ks. t.), jonka
15. IV Painettu *>/, 12.

keralla se myöhemmin naimisen kautta joutui
Creutz- ja Lybeeker-suvuille, pysyen
viimeksimainitun hallussa 1800-luvulle saakka. Vieläkin
tila on Lehtisten yhteydessä ja on nykyään
talonpoikaisissa käsissä. J. Rc.

Kaskiviljelys, alkuperäinen viljelystapa, jolla
tulta apuna käyttäen metsää kasvava maa
saatetaan vuodeksi tai useammaksi viljakasveja
tuottamaan.

Menettelytavat ja työaseet. Eri
aikoina ja eri seuduissa on k:ssä käytetty
toisistaan enemmän tai vähemmän eroavia
menettelytapoja. Yleisimpänä ja lähinnä ruiskaskiin
kohdistuvana voidaan pitää seuraavaa: k:tä varten
valitaan mieluimmin lehti- tai ainakin
sekametsää kasvava tuoreperäinen, piiiviirinteinen maa.
Sittenkuin naiset ja vanhukset ovat kesän alussa
kassaroilla (vesureilla) hakanneet maa-alalla
kasvavat pensaat ja vesat sekä karsineet isompien
puiden ala-oksat, kaadetaan metsä kirveillä
lehtipuiden täyteen lehteen tultua, tavallisesti vähää

Eero Järnefelt: Kaskenpoltto.

ennen juhannusta. Koivunoksista vastat
(saunavihdat) ja lampaiden ruuaksi kerput mahdollisesti
taitettua jätetään täten syntynyt kaski
hautumaan seur. v:een. Tällöin kesäkuulla kaikki
isommat puut karsitaan ja latvotaan, jonka
jälkeen. tavallisesti kesäkuun jälkipuoliskolla, kaski
poltetaan. Se sytytetään yhtaikaa pitkin jotakin
laitamaa, tavallisesti vastatuuleen, jolloin
palaminen tapahtuu tasaisesti ja riittävän hitaasti
sekä leviämättä lähimetsään. Viimemainitussa
tarkoituksessa on ennen polttoa kasken
ympä-rystiireunat parin metrin leveydeltä raivattu
aivan puhtaaksi sekä risuista että kanervista ja
sammalista. Silloin kun metsämaata on
uudistu-vasti kaskeksi käytetty ja varsinkin kun
harvempia metsiköitä on hakattu, joissa jää tyhjiä
paikkoja kaskeen, on poltossa käytetty
viertä-mistä. Tällöin siirrellään palavia
puunrunkoja ohuilla puukangilla vähän kerrassaan
eteenpäin pitkin alleasetettuja telapuita, samalla
lisäten risuja ja viipyen pitempään sellaisilla
paikoilla, missä polttoaineksia ei alkujaan ole
riittävästi. Viertäessä on jalkineina ennen käytetty
tuohisia „virsuja". Poltettua kaskea sanotaan
paloksi. Palo kynnetään tavallisesti
heinäkuun alkupuolella kaski-aatralla 1. salmilla (ks.
Aatra). Varemmin käytettiin kyntötyön
täydennykseksi erityisiä kuokantapaisia, puisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0245.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free