- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
453-454

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kašmir-villa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

453

meä, kolmivartinen, kokovillainen kyperttikudos,
jonka kuteet ovat niin tiheään lyödyt, että
ky-perttikudokselle muutoin ominaiset vinot rannut
tulevat melkein vaakasuoriksi ja vähän näkyviksi.
Kangas esiintyy kaupassa tavallisesti
yksivärisenä, mustana tai värillisenä; se on
kauniskiil-toista ja sitä käytetään naisten puvuiksi. Alkuaan
k. kuului nimityksenä niille kallisarvoisille
saaleille, joita Kashmirissä kudottiin tibetiläisen
vuohen sisimmistä villauntuvista kehrätyistä
hienon hienoista langoista. Näillä käsinkudotuilla
saaleilla oli usein erittäin korkea hinta
(1,000-5,000 mk. kpl.), mikä ei ole ihmekkään, kun yhden
ainoan saalin valmistus voi antaa työtä
kokonaiselle perheelle vuodeksi ja vieläpä euemmäksikin
aikaa. vrt. Vuohet.

Kasmir-villa ks. V u o h e t,

Kasperle, erikois-itävaltalainen muunnelma
vanhan saksalaisen näytelmän „IIanswurst"ia 1.
groteski-koomillista henkilöä, jonka sijalle se
astui sittenkuin tämä oli näyttämöltä karkoiteitu.
K. pysyi kauimmin Wienin Leopoldstadtilaisen
teatterin näyttämöllä. Tavallisesti sanotaan
mainitun teatterin koomikkoa Johann Larocliea (k.
1807) ensimiiiseksi K:n esittäjäksi. Meidän
aikanamme K. esiintyy ainoastaan nukketeatterissa
(„Kasper-teatterissa"). J. E-l.

Kaspian-meri (ven. Kas/rijskoe tuore, tataar.
Ak-Deniz, pers. Dortsa 1. Sizir), maapallon suurin
järvi, 438,690 knr (’/< Suomea suurempi),
syvyytensä, aaltoliikkeen y. m. ominaisuuksien
puolesta meren luontoinen. Suurin osa K:stä
kuuluu Venäjälle, ainoastaan etelärannikko on
Persian hallussa. K:n ulottuvaisuus etelästä
pohjoiseen on 1,224 km, leveys 185-450 km. Sen pinta
on 26 m Mustan-meren pintaa alempana, suurin
syvyys 1,098 m. Ympäröivine ranta-alankoineen
K. muodostaa maailman suurimman, 736,000
km3:n laajuisen yhtenäisen depressioui-alueen.—
Eteläosa, missä suurimmat syvyydet tavataan ja
missä rannikot ovat osaksi vuorisia, on
hauta-laskeuma tai mahdollisesti synklinaalilaakso.
Keskiosa Apseronin ja Ivrasnovodskiu niemien
välisen viivan pohjoispuolelta Magyslak-niemeen
ja Terekin suistoon asti, on edellistä matalampi,
saavuttaen kuitenkin vielä 769 m:n syvyyden.
Pohjoisin osa on selvästi arojärven luontoinen,
5 m:n syvyys tavataan vasta peninkulmien
(itäosassa 20 penink:n) päässä rannasta; sitä
madal-luttaa herkeämättä varsinkin Volga, joka jo on
työntänyt suistomaansa kauas mereen ja
muodostanut sen rannikoille lukemattomia pikkusaaria.
K:n saarien pinta-ala on kaikkiaan 2,236 km2
(suurimmat Tseleken ja Ogurtsinsk eteläosassa) ;
ne ovat enimmäkseen pitkulaisia, rannikon
suuntaan kulkevia. Sama omituisuus on mereen
pistävillä niemekkeillä. Lalidista suurimmat ovat
syvälle Buzatsi’n niemimaahan työntyvä
Mertvyj-Kultuk, ainoastaan kapean salmen kautta meren
kanssa yhteydessä oleva laaja, laakapohjainen
Karabugas sekä Balhan-lahti, kaikki itärannalla.
Itä- ja pohjoisrannat ovat kokonaisuudessaan
alavia, enimmäkseen hiekkaisia; ainoastaan
paikoitellen lähentelevät niitä
vuorenselänteet(Bala-han sekä Aktau ja Karatau
Magyslak-niemi-maalla). Etelässä ja osaksi lännessä rannat ovat
vuorisia, edustalla usein kapea tasankokaist.ale.
Veden suolaisuus etelässä, 1,« %, alenee
pohjoisessa 3/1%: iin kohoten idässä, vars. muutamissa

454

suljetuissa lahdissa tavattoman korkealle
(Karabugas 17%). K:een laskee Euroopan suurin joki
Volga sekä lisäksi Kiima, Terek, Kura, Atrek.
Ural; haihtuminen on kuitenkin niin suuri, ettei
näiden kuljettama veden paljous voi nostaa veden
pintaa paitsi kevättulvien aikana. — K:ssii
elävistä monista kalalajeista ovat varsinkin
sam-met tärkeitä; kalastus on asukkaille paikoin
pääelinkeino. Vaikka K:n rantavesiä melkein
kaikkialla haittaa mataluus (3 m syväkulkuiset
alukset eivät esim. pääse Enzeliin eikä
Astera-badiin), on se kuitenkin tärkeä Venäjän ja
Aasian välisen kaupan kulkutienä. K:llä on
laiva-liike yksinomaan venäläisten käsissä; 1909 oli
Venäjän Kaspianlaivasto 228,725 netto
rek.-tou-nia, 1. 32,« % Venäjän koko kauppalaivastosta.
Tärkeimmät satamat ovat AstrakaAni, Derbent,
Baku, Enzeli (Persiassa), Krasnovodsk. Persian
kanssa (1828) tehdyn sopimuksen mukaan
Venäjä, saa pitää K:llä sotalaivaston; se käsittää
(1910) 9 pienempää sota-alusta (4,118 tonnia;,
29 tykkiä. K:n pohjoisosa on talvella jäässä
3-4 kk., eteläosa ei koskaan. — K. on laajan,
Wienin alanteeseen asti ulottuneen
tertiäärikau-tisen meren jäännös. Vielä 1700-luvulla K. oli
Manyts-alannetta juoksevan joen kautta Donin
ja siten Mustan meren yhteydessä. — K:n nimi
oli muinäisajalla joskus Hyrkaniau-, keskiajalla
Kazarein-meri. E. E. K.

Kasprowicz [kaspro’vits], Jan (s. 1860),
puo-lal. runoilija, syntyisin Kujaviasta
(Koillis-Pose-nista) talonpoikaisista vanhemmista, opiskeli
Leipzigin ja Breslaun yliopistoissa, istui
saksalaisessa vankeudessa osanotostaan Sleesian
puolalaisten kansalliseen liikkeeseen ja toimi jonkun
aikaa sanomalehtimielienä Lembergissä, K:lla
on huomattava sija uusimpien puolalaisten
runoi-lijain joukossa. Hän laulaa syvällä tunteella,
usein epätoivolla puolalaisen maalaiskansan
kohtaloa ja hänen runoissaan esiintyy synkkänä
ristiriita sivistyksen ja alkeellisen luonnon, järjen ja
uskon välillä. Hänen teoksiaan on: „Poezye"
(1889), „Chrystus" (1891), ..Z chlopskiego
"za-gonu" (»Talonpojan saralta", 1891), »Anima
laerymans" (1894), »Ivrzak dzikiej rözy"
(»Orjantappurapensas", 1898), »Gin^eemu swiatu" (»Huk
kuvalle maailmalle", 1891), »Salve regina" (1903),
näytelmät: »Swiat si§ konczy" (»Maailman
loppu" 1S91), »Bunt Napierskiego" (»Napierskin
kapina", 1894), »Basn nocy swi^tojanskiej"
(»Juhannusyön tarina",. 1900), »Uczta Herodjady"
(»Herodiaan pidot", 1905). J. J. il.

Kasr el Kebir, 1. A 1 c a z a r Q u i v i r,
kaupunki Pohjois-Marokossa, viini- ja
öljypuutarho-jen ympäröimä; kutomoteollisuutta. — On
kenties roomalaisten Oppidum Noviini; Almansorin
hallituskaupunki. K:n lähitienoilla Portugalin
kuningas Sebastian joutui häviölle taistelussa
maurilaisia vastaan 1578. (E. E. K.)

Kassa, hiuspalmikko.

Kassa (it. cassa), rahojen säilytyspaikka; se
liikehuoneuston osasto, missä maksujen suoritus
tapahtuu; rahasto. — Kassakontol.
kassa-tili, se päiikirjan tili, johon kertyneet ja
maksetut rahasummat merkitään. Tavallisesti
kassa-tili päätetään joka kuukausi, minkä jälkeen se
jäännös, joka on vanhassa tilissä, siirretään
uuteen ja asetetaan ensimäiseksi debet-puolelle.
Kun tätä tiliä melkein aina pidetään eri kir-

Kasmir-villa—Kassa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0247.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free