Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kašmir-villa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45,".
Kassa—Kassakone
456
jossa, n. s. k a s s a k i r j a s s a (ks.
Kirjanpito. pidetään sen ohessa pääkirjassa
lyhennettyä kassatiliä, johon (n. s. journaalin kautta
ks. Kirjanpito) kassakirjan erät otetaan
tavallisesti kuukausisupistelmina). —
Kassa-alennus, hinnanalennus, tavallisesti n. l’/3 il
3 prosenttia (joskus enemmänkin), joka
myönne-t.i.in käteiskaupassa. — Per kassa, kiiteisesti.
Kassa [kassa/ (saks. Kaschau, slovaak. Kosica),
komitaatiu piiäkaup. Pohjois-Unkarissa,
Hernä-din viinitarhojen ympäröimässä laaksossa, sen
oikealla rannalla; 40.102 as. (1900), joista 6G %
unkarilaisia, 23 % slovaakkeja, 8 % saksalaisia.
— Unkarin kauneimpia kaupunkeja, vanhoine
kirkkoineen, joista mainittavat tuomiokirkko,
ra-ken. 1270-14S0. uusittu 1877-96, Unkarin
huoma-tuimpia rakennustaiteen tuotteita, y. m.
rakennuksineen. Lainopillinen tiedekunta (perust.
1659), lukioita, pappisseminaari, useita
oppilaitoksia. museo, kirjastoja; room.-katol.
piispanistuin. Kauppa- ja teollisuuskamari. Konjakki-,
paperi , huonekalu-, tupakka- y. m. tehtaita,
vilkas kauppa, Unkarin-Galitsian kauppatien
varrella; tärkeä rataristeys. Ympäristössä
kivennäis-lähteitä kylpvlöineen. — K. sai kaupunkioikeudet
1235, kunink. vapaakaupunki 1347. Unkarilaistui
vähitellen oltuaan alussa saksalainen. V. 1849 se
oli useiden taistelujen näyttämönä. (E. E. K.)
Kassa-alennus ks. Kassa.
Kassai, Kongoon laskeva joki Länsi-Af rikassa;
lähteet Portugalin Angolassa 12° 15’ et. lev.,
lähellä Koanzan ja Sambesi’n lähteitä, jonka
viimemainitun kanssa se on ajoittaisessa yhteydessä
Dilolo-järven soitten kautta. Näille seuduille
vir-rattuaan itäistä suuntaa K. kääntyy pohjoiseen,
myöhemmin luoteeseen, saaden runsaasti lisäjokia
yksistään vasemmalta, leviää Pogge- ja
Wiss-mann-putousten kautta syöstyään 1 km:n
levyiseksi ja vastaanottaa oikealta Luluan. K:n vasen
ranta on pitkät matkat jyrkkä, oikea loiva.
Toinen suuri sivujoki oikealta on Sankura,
sen-jälkeen vasemmalta Loange ja Kwango, oikealta
Leopold II:n järven yhteydessä oleva Lukenje
I. Mfini; yhtyneet vedet saavat nyt nimen
K w a. joka 36 m syvänä laskee Kongoon,
purkaen siihen korkean veden aikana 12,000 m’
sek:ssa. K:n pituus n. 2.000 km. Kuljettava se
on Wissmann-putouksesta alkaen, muodostaen
lisäjokineen 3,600 km pitkän vesitieverkon.
E. E. K.
Kassakaappi, tulenkestävä, luja, varkaiden
varalta erikoisesti varustettu kaappi, jossa
säilytetään rahoja,
arvopapereita, arvoesineitä
y. m. Kaapissa on
2-kertaiset rauta- tai
teräslevyseinät, joiden
välissä on lämpöä
eristävää ainetta
(puu-tuhkaa, ilmaa y. m.),
ovet ovat ilmatiiviit,
lukot
erikoisrakennetta. Ensimäisen
kassakaapin keksijä
on lontoolainen W.
Marr (1834). —
Paremman suojan tulta
ja varkaita vastaan
kuin kassakaappi tarjoo kassaholvi, joka on
Kassakaappi.
kivirakennuksen perusmuuriin muurattu,
huo-neenmuotoinen. sisältä rauta- ja teräslevyllä
vuorattu, betoniseinäinen holvi, ovet ovat
lämpöä-läpäisemättömät. lujat kuten kassakaapissakin.
V. L.
Kassakirja ks. Kassa ja Kirjanpito.
Kassakone, tarkastuslaite, jonka
tarkoituksena on suojella liikkeenomistajaa ostajan tai
Kassaregistraattori.
myyjän petollisuudelta tai erehdykseltä, antaa
helposti nähtävä ja selvä tili päivän
kauppasummasta. Yksinkertaisin kassakone on
pulpetti-registraattori. Kassalaatikon kannessa
olevan aukon alla kulkee paperiliuska, mihin
maksuerät kirjoitetaan. Usein kopioituu
kirjoitus toisellekin liuskalle, josta irrotetaan kuitti
ostajalle. Rahat pannaan toisinaan lasin alla
näkyviin rahalokeroihin, kuhunkin maksuerä,
joka on näkyvissä kunnes se lokeroita
siirrettäessä vuorostaan putoo kassalaatikkoon.
Yleisempiä ovat kassaregistraattorit, jotka
numeroilla näyttävät ostajalle maksuerän,
painavat eräluettelon ja kuitin sekä laskevat yhteen
kassaan tulleet rahamäärät. Suurissa koneissa
on kullakin myyjällä oma kirjaimella merkitty
laatikkonsa ja kullakin laatikolla omat
laskukoneensa. Maksusumma, maksunlaatu ja
laatikko-kirjain merkitään koneeseen painamalla
vastaavilla numeroilla, sanalla (velaksi, saatu, maksettu)
ja kirjaimella merkittyjä nuppeja, vipuja tai
kahvoja. Kampia väännettäessä tulee merkitty
numero, sana ja kirjain näkyviin koneessa
olevaan aukkoon t. tauluun, painokone merkitsee ne
kuittiin ja eräluetteloon, yhteenlaskukoneet
toimivat. merkinantokello helähtää ja merkitty
laatikko aukenee. Muutamia koneita käyttää
sähkömoottori. muutamissa on ajantarkastuskello, niin
että kuittiin voidaan painaa tunti- ja
minuutti-määräkin. Registraattorikoneita käytetään myös
maksu-, vaihto- ja lajittelukoneiden
yhteydessä. Maksu- ja vaihtokoneissa työntyvät
rahat esiin näppäimiä painettaissa.
Lajittelukoneissa joutuvat rahat kaltevaan kouruun, josta
ne erisuurien aukkojen kautta putoavat laatik-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
