Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kassakreditiivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459
Kasselin-ruskea—Kaste
4(iO
Kasselin-ruskea, ruskea maaliväri, jota
saadaan eräistä seuduista Saksaa ruuniliiili- ja
turvekerroksista; se on siellä joko hienona
jauhona tai pikku paloina puusirpaleiliin
sekoittuneiden ruunihiilten välissä ja se on tietenkin
puun lahoamistulosta; pääasiassa se on
humus-I. li u m i i n i h a p p o a. S. V. II.
Kasselin-sini, hreinenin-sinisen nimitys.
Kasselin-vihreä, vanha schweinfurtin-vihreiin
(ks. t.) nimi.
Kassia-öljy ks. K a n e 1 i ö 1 j y.
Kassiitit (ass. Kassä. kreik. Kassa’ioi),
muinainen aasialainen, ehkä iraauilainen kansa, joka
Elämistä päin tullen anasti Babylonian ja
hallitsi sitä 500 vuotta (n. 1700-1200 e. K r.). Heidän
kielestään antaa tietoja eräs
kassiittilais-assvria-lainen syllahaari ja lukuisat henkilönnimet.
Heidän palvelemiansa jumalia olivat Burias, Surias,
Ubrias, Kliarhe, Slpak, Turgu y. m. [Delitzsch,
„Die Sprache der Kassäer" (1884).] K. T-t.
Kassiopeia. 1. ks. Andromeda. — 2.
Tulitit., tähtirikas tähtikuvio linnunradassa,
Otavaan nähden taivaannavan vastakkaisella
puolella. Tähdet n, ß, y, 6 ja e muodostavat
tunnetun, (kaksois-) W:n muotoisen kuvion. Tyko
Brahen keksimä „nova" 1572 oli K:n
tähtikuviossa. H. R.
Kassiteridit (lat. CassiterVdes ivsulæ, < kreik.
kassi’teros = tina), Tinasaaret, nimitys, jota
puunilaiset käyttivät siitä paikasta, mistä he
noutivat tinaa. Tämä paikkakunta oli saari,
jonka maantieteellisestä asemasta on paljon
kiistelty. Ruotsalainen tutkija H. Hildebrand
arvelee sillä tarkoitetun Luoteis-Espanjaa. Mistä
muuten itse Kassiteridein nimi alkuaan johtuu,
on myös epävarmaa. Se on ehkä väännös
jostain kelttiläisestä sanasta. [Hildebrand, „Sur la
situation des Cassitérides" (Compte-Rendu, Congr.
Arch. de Stockholm I s. 579).] A. il. T.
Kassiteriitti (kreik. kassi’t eros = tina), t i n
a-k i v i, ainoa tinamalmikivennäinen, hyvin kova
ja voimakkaasti kiiltävä, erikoista lohkosuuntaa
vailla, väriltään tavallisesti ruskea, joskus musta,
tetragonisesti lyhyinä tai pitkinä prismoina
kiteytyvä. Kokoomukseltaan se on tinaoksidia
SnO-), kumminkin aina sisältäen myös
rautaoksidia, josta väri johtuu. K. esiintyy
malmi-juonissa, joko ainoana malmikivennäisenä tai,
harvemmin, kupari-, sinkki- y. m. malmien ohella,
kuten Pitkässärannassa. Viimemainittu on
Suomen kaivoksista ainoa, josta k:a on louhittu.
Euroopan rikkaimmat tinamalmiesiintymät ovat
Cornwallissa Englannissa, Galiciassa Espanjassa
ja Erzgebirgessä sekä Saksin että Böömin
puolella, mutta malmin saanti näissä on jo suuresti
vähentynyt. Enimmän tinaa saadaan nykyään
Itä-Intiasta Englannin Straits Settlements
alusmaasta sekä Hollantiin kuuluvilta Bangka-,
Hillitön- ja Karimon-saarilta ynnä lisäksi
Austraa-liasta. — Yksityisinä kiteinä k:a on joskus
graniitissa, m. m. Helsingissä. P. E.
Kassööri (ks. Kassa), kassanhoitaja,
rahastonhoitaja.
Kastalia f-li’äj (lat. Casta’lia), lähde Delphoissa
(ks. t.). Sen vedellä oraakkelintiedustelijat
puhdistautuivat ennenkuin lähestyivät Apollonin
temppeliä. Roomalaisessa ja sittemmin
uudempi-aikaisessa runoudessa K. esiintyy
runoilija-innostuksen lähteenä. O. E. T.
Kastanjnpuuu uksa.
a hedekukka, b emikukka, e
hedelmä, d siemen.
Kastanjapuu (Castanca vescaj kasvaa villinä
Välimeren maiden vuoristoissa muodostaen
paikoin etenkin
Italiassa ja Kreikassa
metsiäkin. Myös
Pohj.-Ameriikassa
ja Japanissa on
k.-muunnos. Sitä
viljellään yleisesti
Keski-Euroopassa
koristuspuuna ja
syötävien
hedel-miensä vuoksi. K.
on jonkunverran
tammen näköinen,
15-20 m:iin korkea,
tulee l,000:kin
vuoden vanhaksi. Isot
lehdet ovat
suikeita, kiiltävän
vihreitä, nahkeita,
reunastaan karkea-
sahaisia, hedelmät 3 ruskeata pähkinää, joita
piikkinen „kehto" ympäröi. Maukkaat siemenet
ovat meillä herkkuruokaa, Etelä-Euroopassa
köyhän kansan tärkeimpää ravintoa. Ne sisältävät
n. 50 % tärkkelystä ja muita hiilihydraatteja ja
9 % typenpitoisia aineita. Parhaat kastanjat
saadaan Etelä-Ranskassa, pohj.-amer.
k.-muunnok-sella on imelämmät siemenet. Puuta käytetään
kanavasulkuihin, laituripaaluihin y. m.
vedenalaisiin rakennuksiin. J. A. W.
Kastanjetit (ransk. castaynettes, esp.
casta-ne’tas, custaiiue’tas), esp. ja etelä-it.
lyömäsoitin. Siihen
kuuluu kaksi
halaistun kastanjapäh-kinän muotoista
puusälettä, jotka
nauhalla
kiinnitetään peukalon
molemmin
puolin; toisilla
sormilla niitä
näpäytetään vastakkain, joten
aikaansaadaan erikoinen, kilkattava ääni. Tanssin
rytmiä ohjaavana säestimenä käytetään k:eja
usein baleteissa. Tanssintapaista väritystä
vahvistamaan niitä käytetään korkeammassakin
orkesterimusiikissa. I. K.
Kaste, hienoissa vesikarpaloissa maanpinnalla
oleville esineille laskeutunut kosteus. Engl. Wells
on ensimiiinen tiedemies, joka perusteellisesti on
tutkinut syitä k:n syntymiseen. Hänen viime
vuosisadan alussa tehtyjen havaintojensa mukaan
k. ou alkuperäisin ilmakehästä, eikä maasta. Kun
selvänä, tyynenä iltana ja yönä lämpöä vahvasti
säteilee maasta, jäähtyy maanpinta ja siitä
kylmeneminen jatkuu alimpaan ilmakerrokseen.
Lämpötila laskee yhä, kunnes se on niin alhainen,
että mainittu kerros tulee kyllästetyksi
vesihöyryllä. N. s. kastepiste on silloin saavutettu.
Kastepistettä alemmilla lämpöasteilla ei ilma
enää voi pidättää itsessään kaikkea vesikaasua,
vaan osa siitä tiivistyy, laskeutuen k:na s. o.
pieninä pisaroina maanpinnalle ja sitä
verhoavalle kasvullisuudelle. K. voi niin ollen ilmestyä
maahan illalla, völlä tai aamulla auringonnousun
Kastanjetteja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
