Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaste ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
■lG;> Kasteheii
edelle, kielsivät sakramenttien merkityksen
armonvälineinä ja tahtoivat järjestää
seurakunnan elämiin alkukristillisvyden mallin mukaan.
Lisäks- muutamat odottivat Kristuksen pikaista
tulemista ja tuhatvuotista valtakuntaa sekä
puolustivat lihan vapautta. Varsinkin
käsityöläisten ja muiden pikkuporvarien sekä talonpoikain
keskuudessa niiniä opit saivat kannattajia
Sveitsissä. Etelä- ja Länsi-Saksassa, Hollannissa,
jopa itse uskonpuhdistuksen päämaassa
Saksissa. Yleensä liike oli rauhallista, mutta
Etelä-ja Keski-Saksan sorrettujen talonpoikain
keskuudessa hengellisen vapauden oppi synnytti
yhteiskunnallisen vapauden ja maallisten oikeuksien
vaatimuksen, joka johti talonpoikaissotaan.
Kapina kukistettiin asevoimalla 1525. ja pahin
yllyttäjä. n. s. Zvvickaun-profeettain johtaja Tuomas
Münzer (ks. t.) teloitettiin. Mutta liike jatkui
edelleen. Baierissa vaikuttivat Juhana Denk ja
Ludwig lletzer, Sveitsissä Balthasar Hubmayer
ja Konrad Grebel. Alankomaissa Daavid Joriszoon,
Westfalenissa, Ilolsteinissa ja Itä-Friislannissa
Melkior Hoffmann ja Melkior Rink. Määrissä ja
Tyrolissa Juhana Hut sekä mainittu Hubmayer.
Ankarat vainot lisäsivät uskonkiihkoa. V. 1533
kasteenuudistajat saivat valtaansa Münsterin
kaupungin, karkoittivat esivallan ja perustivat
Messiaksen valtakunnan, jossa vallitsi
omai-suudeuyhteys, monivaimoisuus j. n. e. Johtajina
olivat hollantilaiset Juhana Leideniläinen (ks. t.)
ja Juhana Matthys ITaarlemista, münsteriläinen
pappi Bernt Eothmann sekä kankuri Bernt
Knipperdolling. Vasta 1535 Miinsterin piispa sai
kaupungin haltuunsa, kostaen julmasti
kapinallisille. Tämän jälkeen liike laimeni, kunnes
Menno Simonis järjesti sen uudelleen. Jonkun
verran historiallista ja periaatteellista yhteyttä
on kasteenuudistajilla myös baptistien (ks. t.)
kanssa, f H ase, „Neue Propheten" (3: s pain.
1893). Keller, „Geseliichte der Wiedertäufer und
ihres Reichs zu Miinster" (1880), Tumbiilt, „Die
Wiedertäufer" (1899).] A. J. P-ä.
Kasteheinä, kausannimitys, tarkoittaa
toisinaan nurmilauhaa (Æra cæspitosa), toisinaan
erinäisiä kastikka- (Calamagrostis-) lajeja.
Kastekappeli ks. Baptisterium.
Kastelholma, linna Ahvenanmaalla Sundin
pitäjässä, ehkä mahtavan Bo Joninpoika Gripin
perustama, mainitaan ensimäisen kerran 1388,
jolloin hänen jälkisäädöksensä toimeenpanijat
jättivät sen muiden linnojen ohessa kuningatar
Margareetan haltuun. Linna, jonka 2,4 metriä
vahva ja 217 metriä pitkä kehämuuri ympäröitsi
useita rakennuksia sekä kahta linnanpihaa,
saavutti suurimman merkityksensä unionisotien
aikana, jolloin se tärkeän asemansa vuoksi oli
Ruotsissa taistelevain puolueiden pyyteiden esineenä.
Niinpä valloitti sen 1434 Engelbrektin
puoluelaisen Eerik Puken alapäällikkö Juhana Folkenpoika
saksalaiselta ritarilta Otto Pogwischilta, jonka
suvussa se oli ollut läiinityksenä. Linnaa
hallitsivat sitten useat Ruotsin valtakunnan etevimmistä
miehistä, esim. Hannu Kröpelin, Knut Posse,
joka siellä kuoli 1500, Eerik Juhananpoika
Vaasa, Kustaa Vaasan isä y. m. V. 1507
tanskalaiset valloittivat linnan, sytyttivät sen tuleen ja
veivät sen päällikön, valtaneuvos Sten
Turen-poika Bielken, vankina Tanskaan. Toistamiseen
valloitti sen tanskalainen Severin Norby 1510.
ia—Kasti 4G4
Oltuaan jonkun aikaa tanskalaisten hallussa se
joutui syksyllä 1523, luultavasti Iivar Flemingin
miehittämällä. Kustaa Vaasan haltuun. V. 1571
säilytettiin entistä kuningasta Eerik XlV:ta
jonkun aikaa vankina Kastelholmassa. Kuningas
Sigismundin ja Kaarle herttuan välisen
taistelun aikana kuninkaan päällikkö Salomon 1 Ile
kesti K:ssa kaksi piiritystä peräkkäin 1599,
mutta pakotettiin lopuksi antautumaan ja
mestattiin Turussa. Tämän jälkeen linna vähitellen
kadotti merkityksensä varsinkin kun sinne ei
enää v:n 1635 jälkeen eri päällikköä asetettu.
Turhaan kuuluisa Dahlberg huomautti 1679 K:u
tärkeydestä ja ehdotti sen korjaamista. Linna
jäi yhä autiotilaan ja sen rappeutumista
jouduttivat tulipalot 1745 ja 1772. Nyt on linnasta
ainoastaan rauniot jälellä. [Boinansson,
»Finlands fornborgar".] J. TV. R.
Kastellaani (ks. Kastelli),
linnanpäiil-likkö, varsinkin ritariajalla.
Kastelli (lat. casic’llum). 1. Pieni linnoitus
tai linna. — 2. Korkea päällysrakennus entisajan
alusten etu- ja peräkeulassa, vrt. Kaleeri.
Kastelu ks. Vesitys.
Kastelukone ks. V e s i t y s.
Kastemalja, alkuaan metallinen astia, josta
täysikasvuinen kastettu kastetoimituksen jälkeeu
nautti sakramentin; sittemmin, kun kastamista
alettiin toimittaa heti syntymisen jälkeen, astia,
jossa kastevesi säilytetään. Kuten muutkin
kaste-esineet, kasteallas (ks. t.) ja kastekannu. on
kastemaljakin tavallisesti koristettu kirkollisilla
kuvilla ja ornamenteilla. F. L.
Kastemato (Lumbricus terrestris 1. herculeus),
harvasukaismatojen ryhmään kuuluva 15-25 cm
pitkä nivelmato. Niinkuin muillakin saman su-
Kastemato.
vun lajeilla on tummanruskean ruumiin etuosassa
huomattava vaaleampi, satulamainen
ihopaksun-nos 1. vyö (clitellum); ruumiin takapää on
lit-teälikö. K. kaivaa syviä käytäviä maahan ja
nielee maata ynnä lahoavia kasviosia
ravinnokseen, joten se tekee maan murakammaksi ja
edistää ruokamullan syntymistä, on niinmuodoin
maanviljelykselle hyödyllinen eläin. K-.a
käytetään kalansyöttinä. K. M. L.
Kastemittari 1. drosometri, kastemäärän
mittaamiseksi suunniteltu herkkä vaaka, jonka
toisessa kupissa on kastetta runsaasti kokoovaa
ainetta kuten villaa tai haahkanuntuvaa.
Kasteen tietyssä ajassa syntyneen paljouden
määräämiseksi tutkitaan näitten aineitten
painon-lisäystä. (U. 8:n.)
Kastepiste ks. Kaste.
Kastepistekuvastin ks. Hygrometri.
Kastetodistus, kirkollisen (seurakunnallisen)
viranomaisen antama todistus siitä, että henkilö
cn johonkin kristilliseen tunnustukseen kastettu.
Kasti (port. casla = suku, rotu),
yhteiskuntaluokka, johon joku syntymänsä perustalla
erottamattomana jäsenenä kuuluu. Kastilaitoksen
kotimaa on Intia, jonka arjalaisilla alkuaan
näkyy olleen neljä k:a: papit (bralnnana), soturit
(lcsatria), maanviljelijät f voisia) ja voitetut alku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
