- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
465-466

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

465

asukkaat (<■udra). Kastijako epäilemättä on
edistänyt ammattitaitoa, kun pojan ehdottomasti on
täytynyt jatkaa isänsä harjoittamaa ammattia.
Mutta ihmishengen vapaalle kehitykselle se 011
ollut kiusallisena esteenä. Egyptissäkin on luultu
kastilaitoksen olleen olemassa, mutta nykyajan
tutkimuksen mukaan niin ei näy olleen laita.
Selvempiä jälkiä siitä on tavattu Perüsta ja
Meksikosta. vrt. Etu-Intia, II, 902. K. T-t.

Kasti ks. Kirjapainotaito.

Kastikka ks. 0 a 1 a m a g r o s t i s.

Kastilia (esp. C a s t i 1 1 a < esp. castillo =
linnoitus) käsittää suurimman osan
Pyreneitten-niemimaan keskusylätasankoa, mesetaa, ja 011
siten maantieteellisesti ja valtiollisesti Espanjan
hallitseva maakunta. (Täällä on Espanjan
pääkaupunki Madrid, liikennetiet ovat keskitetyt
tänne.) Se on tertiäärisistä, suolanpitoisista
mer-keleistä, konglomeraateista ja kipseistä, osaksi
kvartäärisistä kerroksista muodostunut maa.
Korkeus 800-650 m yi. merenp., ilmasto kuiva (sataa
n. 300 mm) ja kuuma (Madrid: heinäkuun
keskilämpö + 24.s°C; talvella toisinaan lumituiskuja,
tammikuun lämpö †4/C), maa on
aroluontoi-nen; joet ovat siihen uurtaneet syviä uomia,
caiions. Kasvullisuus on vars. idässä köyhää,
etupäässä Cistus- ja Lafciafæ-muotoja sekä
esparto-heinää; ainoastaan kosteikoissa on
puukasvulli-suutta. K:n jakavat K:n rajavuoret
(hors-teja), Sierra de Guadarrama ja S. d. Gredos
kahteen osaan. 1. Pohjoisessa on V a n h a-K. (C a
s-tilia la Viejä), johon nyk. luetaan myös osa
Kantabrian vuoristosta Biskajan-lahteen; se
jakaantuu 8 provinssiin: Palencia. Valladolid. Avila,
Segovia, Soria. F.urgos. Logrono ja Santander,
yhteensä 65,727 km2, l.§45,870 as. (1910). Sen
läpi virtaa Duero. jonka tärkeimmän, pohjoisesta
tulevan lisäjoen. Pisuergan. ympärillä maa on
kuivuudesta huolimatta hedelmällistä, Espanjan
vilja-aitta. Muuten maa on osaksi
karjalaitu-mcna käytettyä aroa. vars. Dueron eteläpuolella.
Asukkaat ovat ibeerieu ja germaanien sekoitusta,
luonteeltaan vanhoillisia, itsetietoisia, Espanjan
valtakansaa. Tleidän kielensä 011 Espanjan
kirjakieli. — 2. Eteläosa, Uus i-K. (C a s t i 1 1 a la
N u e v a), käsittää provinssit Madrid. Toledo,
Ciudad Real, Cuenea. Guadalajara. yhteensä 72.160
km2, 2,101,079 as. (1910). t ;n jakavat Toledon
vuoret kahteen alueeseen, T:.jou ja Guadianan.
Sen autioin osa on kaakossa oleva La Mancha,
jossa ainoastaan lampaanhoito voi tulla
kysymykseen. Uuden-K:n asukkaat ovat varsinaisia
kas-tilialaisia vilkkaammat, heihin on sekaantunut
myös maurilaista verta. — Vanha-K. oli
900-lu-vulla Asturian ja Leonin kuninkaitten alainen,
joutui sitten Navarralle, josta 1035 sai oman
hallitsijan. Kaiken aikaa käytiin kiivasta sotaa
maureja vastaan, joilta Alfonso VI 1085 anasti
Toledon kuningaskunnan, mikä Uuden-K:n
nimellä liitettiin valtakuntaan. Sen laajenemista
lamauttivat 1200- ja 1300-luvuilla sisäiset
rauhattomuudet ja vallanperimyskiistat. V. 1474
kruunu joutui kuningatar Isabellalle
(tunnustettu 1479 hallitsijaksi), joka 1469 oli mennyt
naimisiin Aragonian Ferdinandin kanssa. Seur.
historia ks. Espanja. E. E. K.

Kastman, Karl Vilhelm (s. 1832), ruots.
koulumies ja kansanvalistuksen harrastaja,
toiminut opettajana useissa eri oppilaitoksissa sekä

406

rehtorina Karlstadiu ja Tukholman
kansakoulu-opettajaseminaareissa. Samaan aikaan hän on
myös ollut kansakoulujen tarkastajana sekä
jäsenenä useissa kansakoululaitoksen järjestelyä
varten asetetuissa komiteoissa. Vv. 1891-1901 K.
oli kanslianeuvoksena ja toimistonpäällikkönä
kirkollisasiaiutoimituskunnassa hoitaen
kansanopetusta koskevia asioita. K. on julkaissut joukon
kansakouluopetusta ja kansakoulun historiaa
käsitteleviä teoksia sekä toimittanut useita
kasvatusopin. aikakauslehtiä. Hän on kirjoittanut
Ruotsin kansakouluoloista myös
kasvatusopillisen yhd. aikakauskirjaan". O. il-e.

Kastner, Johann Georg (1810-67),
elsassilainen musiikkikirjailija, teoreetikko ja
säveltäjä, Reichan oppilas. Asettui Pariisiin 1835 ja
julkaisi siellä sarjan eteviä musiikkioppikirjoja,
jotka otettiin sikäläisessä konservatorissa
käytäntöön. Sävelsi oopperoita, aluksi saksalaisin,
sittemmin ranskalaisin sanoin; niistä on
huomattavin ,.Judan viimeinen kuningas" (1844,.
Omituisia laadultaan olivat K:n „Livres
parti-tions" (jonkinlaisia sinfonisia runoelmia);
yhdessä niistä, „Les voix de Paris" (1857), ovat
aiheina Pariisin katukaupustelijain huutojen
säve-lelliset muodostumat. /. K.

Kastor [-tör] ja Polydeuke s, kreik.
tarustossa Zeuksen ja Ledan pojat; ks.
Dioskuu-rit.

Kastoriini (kreik. kastor = majava) on
yksinkertainen puuvillaplyyssi, joka kiiltonsa puolesta
muistuttaa villaplyyssiä. Nukan muodostava
loimi on kerrattua puuvillalankaa. Nukka lähtee
verrattain helposti irti ja lakoutuu samoin
vähäisen joustavuutensa takia. E. J. S.

Kastraatti (ks. Kastreerata), kuohilas.
— Kastraattilaulaja, mieslaulaja, jonka
äänenmurros on kuohitsemalla saatu estetyksi.
Siten säilytetty poika-ääni on naisääntä
melkoista voimakkaampi ja sointuvampi. Alkuaan
tämä ilmiö oli luultavasti satunnaisten
tapaturmien aiheuttama. Mutta yksityisten k:ien
suuri taiteellinen menestys vaikutti, että 17:nnen
vuosis. lopulla alettiin Italiassa niitä tahallisesti
valmistua. K:ien vuoksi kehittyi silloinen
oopperataide perin luonnottomaan suuntaan.
San-kariosien esittäjät lauloivat enimmiten
sopraanoääntä, ja koko esitys perustui taiturimaisen
äänenkäytön näytteille-saamiseen. Lopulla 18:tta
vuosis. k:t alkoivat vähetä ja hävitä yleisen
mielipiteen kannattaman taiteellisemman
käsityskannan vaatimuksesta. /. K.

Kastratsioni (lat. casträ’tio), kuohitseminen.

Kastreerata (lat. casträ’re), kuohita.

Kastriota [-Ö’-], Yrjö (n. 1403-68),
albanialainen kansallissankari, tunnettu nimellä S k a
n-d e r b e g (turk. Iskenderbeg,
„Aleksan-teri ruhtinas"); joutui panttivankina sulttaani
Murad II :n hoviin ja kasvatettiin
Muhametin-uskoon, mutta kun hän isänsä, albanialaisen
ylimyksen, kuoleman jälkeen ei saanut tämän alueita,
palasi hän, Hunyadi’n voitettua turkkilaiset Nisin
tappelussa (1443), mukanaan kolmesataa
albanialaista ratsumiestä kotimaahansa, sai petoksella
haltuunsa Krojan linnan, kääntyi takaisin
kristinuskoon ja nostatti albanialaiset kapinaan.
Tämän jälkeen K. voitollisesti piti puoliaan niitä
usein suuria turkkilaisia sotajoukkoja vastaan,
jotka lähetettiin häntä kukistamaan. Itse Mura-

Kasti Kastriota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0253.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free