Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
407
«Iin. joka 1449 vei 100,000 miestä häntä vastaan,
täytyi tvhjia toimin poistua Krojan edustalta
1450). V. 1401 Muhammed II tunnusti K:n
Albanian herraksi. Valittuna paavi Pius II:n
suunnitteleman ristiretken johtajaksi K. aloitti 1404
uudelleen sodan ja taisteli jälleen onnellisesti
turkkilaisia vastaan. K. oli viimeinen, joka
menestyksellä kykeni ehkäisemään turkkilaisten
etenemistä Balkanin niemimaalla. Vasta hänen
kuolemansa jälkeen Albania alistui Turkin
valtaan (1479). — K:n poika Juhana K. asettui
Napoliin, missä viimeinen Kastriota-Skanderbeg
kuoli 1S73. [Pisko. „Skanderbeg", Cuniberti „L’
Albania ed il principe Skanderbeg".] J. F.
Kastro (< lat. castrum = linna), italialaisten
monelle Vähän-Aasian rantaseudun ja saaren
kaupungille (Khios, Lemnos, Lesbos, Antiparos y. m.)
antama nimi.
Kastrulli (ruots. kastrull < ransk. casserole),
tasapohjainen sylinterimäinen, varrellinen
keittoastia, kasari.
Kasuaalipuhe 1. kasuaalisaarna,
kirkollinen puhe, joka liittyy määrättyyn
merkkitapahtumaan (cäsus) tai tilaisuuteen, kuten puhe
ristiäisissä, konfirmatsionissa, ehtoollista
vietettäessä, vihkiäisissä, hautajaisissa, kirkon,
urkujen, hautausmaan y. m. vihkiäisissä,
virkaanasettajaisissa j. n. e.
Kasuaarit (Casuarius) ovat
Pohjois-Austraa-lian ja lähisaarten metsissä asuvia strutsi-
lintuja. Siipiä ja
pyrstöä niillä ei
ole juuri ollenkaan,
ja mustat
höyhenet ovat
kaksiosaiset, jouhimaiset.
Pää ja kaula ovat
paljaat, tavallisesti
korean kirjavat.
Nokka muistuttaa
kanalintujen
nokkaa. Kaikkiaan
tunnetaan 10 lajia,
joista a u s t r a
a-1 i a 1 a i n e n k. (C.
australis) on tunnetuin, mantereen
pohjoisimmissa osissa elävä laji. Kvpär i-k:l 1 a (C.
ga-lealus), on otsassa sarveisharja, ja
heiluri-k:l 1 a (C. uniappendiculatus) pitkä, riippuva
lihasnahka kaulassa. K. ovat lähes 2 m korkeita
lintuja; ne elävät pääasiallisesti maahan
pudonneista hedelmistä. E. W. <S.
Kasualismi (lat. casuä’lis = satunnainen), se
mielipide, että sokea sattuma määrää maailman
kulun. — K as u ai i s ti, k:n kannattaja.
Kasuariina-puu ks. C a s u a r i n a ja R a u t
a-p u u.
Kasubit, länsislaavilainen heimo
Länsi-Preussin maakunnassa Danzigin-lahden länsipuolella,
etupäässä Putzigin, Neustadtin ja Kasthausin
piirikunnassa. Fleidiin kielensä, hyvin
vanhanaikainen puolalaismurre, on alkujaan ollut
välimuotona Itämeren vendien ja puolan kielen välillä.
Heitä on n. 180,000 ja he ovat uskonnoltaan
katolilaisia. Myöskin Taka-Pommerissa Stolpin
piirikunnassa asuvat jo häviiimäisillään olevat
slo-vintsit, joita enää on vain vähän päälle kahden
sadan, luetaan usein kasubeihin, vaikka
slovint-sien kieli todellisuudessa on likempänä jo muu-
468
tamia vuosisatoja sitten kuollutta Itämeren
vendien kieltä. I\:ien alue on kerran ulottunut
kauemmaksi luoteeseen, ja Pommerin herttuat
nimittivät itseään jo 1200-luvulla myöskin
Kasubien-maan (,.Kassuben") herttuoiksi. Sen jälkeen kuin
1648 osa Pommeria joutui Ruotsin valtaan,
liittivät Ruotsin kuninkaat v:een 1720 asti
arvo-nimeensä sanat „hertig af Cassuben". Nyt
kuuluu ..kasubien herttua" Preussin kuninkaan
arvo-nimiin. K:laismurretta on viljelty
kirjallisuudessakin. varsinkin Florian Ceinova. Slaavilainen
kielentutkimus on kiinnittänyt erityistä
huomiota tähän murteeseen. J. J. H.
Kasuistiikka, kasuistinen
siveys-oppi, sellainen siveysopin käsittelytapa, joka
katsoo päätehtäväkseen selvittää kaikellaisia
erikoistapauksia, jotka voivat aiheuttaa
omantunnon epäilyksiä (casus conscientiæ). Taipumusta
käsittelemään siveysoppia „kasuistisesti" ilmenee
etupäässä siinä, missä siveyslakia käsitetään
ulkonaisen lain tapaiseksi. K:n alkua
huomataan stoalaisissa. Sitä kehittivät myöskin
juutalaiset kirjanoppineet, joiden kasuistisia
erikoismääräyksiä Jeesus usein ankarasti vastustaa,
sekä vielä enemmän talmudistit. Sittemmin sitä
on varsinkin kehitetty katolisessa kirkossa,
johdatukseksi papeille, joiden pitää toimia
rippi-isinä. A. Gr.
Kasukka (lat. casula = pikku maja), kirjailtu
messupuku, joka on saanut alkunsa roomalaisesta
matkavaipasta. Alkuaan k. oli täydellinen
hian-reiätön päällysvaate, mutta myöhemmin sitä
ruvettiin sivuilta leikkaamaan, kunnes saatiin se
Suomessa tavallinen muoto, jonka muodostaa
päänreiällä varustettu, sivuilta kokonaan
aukinainen vaate, joka puetaan messu paidan
päälle. Juhlien mukaan k:lla on katolisissa maissa
eri värejä: valkea, punainen, vihreä, violetti tai
musta. Protestanttisessa kirkossa luovuttiin
monin paikoin kasukan käyttämisestä jo
uskonpuhdistuksen aikakaudella.[Boek, „Geschichte der
liturg. Gewänder des Mittelalters" (1866) ; Axel
O. Heikel, „Piirteitä papin puvun historiasta"
(,,Suomen museo", 1909. siv. 43-49).] — vrt.
Messupuku. A. J. P-ä.
Kasus ks. Kaasus.
Kasvain ks. Kasvannainen.
Kasvaminen. Eläimen ruumis suurenee
kas-vamisajan kestäessä melkein samanverran
kaikissa osissaan, jonka jälkeen seuraa
täysikasva-nut tila, missä kaikki elimet ovat valmiiksi
muodostuneita. Kasveissa sitä vastoin tavataan
koko niiden elinaikana valmiiden ohella uusien
osien aiheita, joilla on mahdollisuus kehittyä
edelleen. — Kasvin k. kokonaisuudessaan
perustuu sen kasvusolukkojen solujen jakautumiseen
sekä yksityisten solujen k:seen. Solun keton
pinta laajenee uusien osasten erittyessä
alkulimasta vanhojen ketto-osien väliin (väli-k.,
intussusceptsioni), se paksunee niiden
laskeutuessa keton sisäpinnalle (kerrostus-k.,
apposit-sioni). Juuren ja varren pituus-k. tapahtuu
suurimmaksi osaksi niiden kärjessä tai heti tämän
takana olevissa kasvupisteissä (ks. t.), joita
poikkeuksellisesti kuitenkin on myöskin pysyvien
solukkojen välissä, paksunemis-k. erityisen,
lieriön pinnan muotoisen, kasvin nila- ja puuosan
välissä olevan kasvusolukon, jällen (ks. t.) avulla.
— Sekä solun että jokaisen kasvinosan k:ssa
Kastro Kasvaminen
Kypärikasuaari.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
