- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
469-470

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvannainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kasvannainen—Kasvatuslaitos

470

voidaan erottaa kolme vaihetta: 1) alkiollinen
syntyminen ja muodostuminen. 2) piteneminen,
3) sisäinen kehitys ja lopullinen valmistuminen.
Näiden toinen toisiinsa siirtyvien vaiheiden
aikana k. tapahtuu aluksi hitaasti, kiihtyen
vähitellen huippuunsa, jonka jälkeen se uudestaan
hidastuu kasvinosan tai solun joutuessa sisäisen
kehityksen vaiheeseen. K:seen vaikuttavat
ulkonaiset tekijät monella tavalla. Valo esim.
määrää alkiollisen solunsyntymisen paikan
sanikkaisten alkeisvarsikoissa, joissa sukupuolielimet aina
syntyvät valosta poispäin kääntyneelle puolelle;
samalle puolelle vartta kasvavat myös muratin
ilmajuuret. Yleensä voimakas valo hidastuttaa
k:ta, joten tämä on nopeampaa yöllä kuin
päivällä. Toiselta puolen pitkä-aikainen valon puute
saa kasveissa aikaan n. s. kalpeutumisen
(etio-leeraantumisen, ks. t.). Pohjoismaisten kasvien
k. on nopein n. -J-25°C:ssa, hidastuen
lämpötilan noustessa tai laskiessa. Sitäpaitsi
kasvunopeus riippuu tarjolla olevasta vedestä,
ravintoaineista, hapesta. Useiden myrkkyjen, esim.
eetterin ja kloroformin vaikutuksesta k. pysähtyy,
mutta saattaa pienistä annoksista kiihtyäkkin
(vrt. E t e r i s e e r a u s). J. A. W.

Ihmisen kasvaminen syntymisestä
täysikasvuiseen tilaan saakka suoriutuu
terveissä oloissa jotenkin säännöllisesti iän mukaan.
Vastasyntyneen lapsen paino on keskimäärin
n. 3-3,s kg, poikalapsen yleensä n. 80-150 g
suurempi kuin tytön; vastasyntyneen ruumiin
pituus on n. 48-50 cm. Ensimäisinä päivinä
syntymisen jälkeen paino vähenee jonkin verran
(100-200 g) ulostuksien ja virtsan poistuessa ja
ravitsemuksen ollessa alussa vielä kovin niukka,
noustakseen jälleen niin, että alkuperäinen paino
taasen saavutetaan n. 7 vuorokauden iässä. Tästä
lähtien paino karttuu nopeasti, niin että lapsi
24 viikon ikäisenä painaa jotenkin kaksi kertaa
enemmän kuin heti synnyttyään. Koko
ensimäi-sen ikävuoden kuluessa paino lisääntyy n. 6
kilolla ollen siis vuoden ikäisellä lapsella n. 9-10 kg.
Ruumiin pituus kasvaa ensimäisten kuukausien
kuluessa verrattain nopeasti ollen viiden
kuukauden ikäisellä n. 68 cm, sittemmin hitaammin,
niin että vuoden ikäinen lapsi on n. 77 cm
pituinen; siitä lähtien pituuskasvu tapahtuu
vieläkin hitaammin. Kolmen vuoden vanhan lapsen
pituus vastaa jotakuinkin täysikasvuisen puolta
pituutta. Viiden vuoden ikäisenä on poika
keskimäärin 97 ja tyttö 96 cm pitkä, edellisen paino
n. 16. jälkimäisen n. 15 kg. Kouluiällä vähenee
vuotuinen pituuden lisäys yhä edelleen ikävuodesta
toiseen n. 10-13 vuoden ikään asti, jonka jälkeen
ruumis taas alkaa pidetä nopeammin n. 15-17
ikävuoteen. Pojilla sattuu tuo vähimmän vuotuisen
lisäyksen ajanjakso n. 11-13 ikävuoden vaiheilla-,
tytöissä ruumiin kehityksen käännekohta
esiintyy näköjään hieman aikaisemmin 1. n. 10-11
vuoden iässä. Ruumiin kasvaminen muuttuu
sitten virkeämmäksi mieskuntoisuuden kehittymisen
alkaessa, pojissa n. 12-14 iästä lähtien, jatkuen
16-17 ikään saakka; tytöissä tätä aikaa kestää
10-12 ja 14-15 ikävuosien välillä.
Äskenmaini-tuista ylimmistä ikärajoista saakka ruumiin
kehitys täysikasvuiseksi suoriutuu jälleen
hitaammin, päättyen naisella aikaisemmin kuin
miehellä. N. 11-12 ja 15-16 ikävuosien välillä ovat
tytöt enimmäkseen pitemmät kuin vastaavassa

iässä olevat pojat, vaikka sekä aikaisemmin että
myöhemmin päinvastainen suhde vallitsee.
Vir-keimmän kehityksen aikana on painon lisäys
jokseenkin suhteellinen pituuden lisäyksen neliöön,
ollen ennen tätä ajanjaksoa verrattain paljoa
vähäisempi. Pojissa ruumiin painon vilkasta
lisääntymistä kestää aina ll:nnestä ikävuodesta
18:nteen ikävuoteen saakka; tytöissä vastaava
tila päättyy aikaisemmin, niinkuin heissä
muutenkin ruumiillinen kehitys nopeammin
suoriutuu. Tytöissä esiintyy tähän aikaan painonlisäys
vieläkin huomattavammassa määrässä kuin
pojissa, niin että he 11-12 ja 15-16 ikävuosien
välillä yleensä painavat enemmän kuin
samanikäiset pojat. Seuraavat poikien keskimääräiset
pituudenmitat Suomessa esitetään I. Wilskmanin
mukaan:

10 vuotias 133,48 cm
11 135,83 „
12 139,70 ,.
13 143,«a „
14 148.55 „
15 154,71 „

16 vuotias 161,is cm

17 „ 166,so „

18 ., 168,75 „

19 „ 170,oi „

20 „ 170,io ,.

Virkein ruumiin kasvaminen näkyy
suoriutuvan elo-lokakuun aikana, vähemmän karttuu
pituuden lisäystä marras-tammikuun aikana, ja
helmi-heinäkuun kuluessa lisääntyy ruumiin
pituus varsin vähän. M. O-B.

Kasvannainen, tumööri (tumor), jokainen
taudillisen ilmiön aikaansaama ruumiinosan,
elimen tai kudososan kasvaminen, ko’on
lisääntyminen tai muodon muuttuminen tavallisesta
luontaisesta tilastaan. Tautisesti muuttuneen
kudoksen lisääntymisestä (neoplasma) ovat syntyisin:
f i b r o m i, k o n d r o m i, o s t e o m i, 1 i p o m i,
angiomi, neuromi, adenomi, 1 y
info mi, tuberkelinystyrä, syfilistaudin
synnyttämä n. s. kumikasvain, sekä s a
r-k o m i, k a r s i o m i ynnä yleensä kaikki syövän
1. ruumiinkoin tapaiset muodostumat.
Nesteit-ten kasaantumisesta syntyneet ovat:
liemi-tomi, hygromi, hydroseele sekä s y
s-tat; aneurisma, suonikohju (varix),
e c h i n o c o c c u s-r a k k u 1 a y. m. luetaan
niinikään kasvannaisiin kuuluviksi. Luonteestaan
ja laadustaan riippuen kasvannaiset ovat
erilailla vaarallisia ja eri määrässä vaikeita
hoitaa; hoito on asianhaarain mukaan erilainen;
usein kirurgian alaan kuuluva. M. O-B.

Kasvattava opetus ks. Opetus sekä II e
r-b a r t-Z illeriläinen kasvatusoppi.

Kasvatusapuraha ks. Ruthin
lahjoitusrahasto.

Kasvatushakkaukset ks. A p u h a r v e n n u s.

Kasvatuslaitos, laajemmassa merkityksessä
kaikki sellaiset laitokset, joissa nuorisoa
kasvatetaan ja opetetaan, siis yleensä koulut.
Erityisesti tätä sanaa käytetään merkitsemään laitosta,
jossa n. s. pahantapaisia lapsia
kasvatetaan erikoista menettelyä noudattamalla. Useissa
sivistysmaissa on erityisellä lailla säädetty, miten
tällainen kasvatus, n. s. suojeluskasvatus
(ks. t.), on järjestettävä, ja valtion sekä
yksityisten yhdistysten toimesta on perustettu joukko
kasvatuslaitoksia. Suomessa ei ole mainitunlaista
lakia, mutta maassamme toimii joukko
kasvatuslaitoksia. Niinpä on nuoria (7-15 vuotisia)
lainrikkojia varten neljä laitosta: Koivula Tuusu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0255.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free