- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
471-472

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvannainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

471

Kasvatusopillinen matka-apuraha—Kasvatusoppi

lassa iperust. 1891), Kotiniemi Ruovedellä (1905),
Sippola Sippolan pitäjässä (1909), kaikki pojille,
sekä Vuorela Vihdissä (1891) tytöille. V. 1870
muodostettu ..Turvattomien lasten
kasvatusyhdistys’’ perusti useita suojeluslaitoksia lapsille.
Yh-distvs Ii t]osi 1904. Sen laitoksista osa on
lakkautettu ja toiset lakkautetaan; niihin, jotka
jatkavat toimintaansa, otetaan pahantapaisia poikia
7-15 ikävuoteen. Nämä laitokset ovat Käyrän
turvakoti Prunkkalassa, Koivikon turvakoti
Mikkelissä ja östensön turvakoti Pietarsaaressa.
Viipurin läheisyydessä on Kylliälän
lahjoitusvaroilla ylläpidetty kasvatuslaitos pojille, ja
Vihdissä yksityinen kasvatuslaitos, Seimelä, tytöille,
Helsingin. Turun. Porin, Tampereen ja Viipurin
kunnallishallinnot ovat asettaneet erityisiä
kunnallisia kasvatuslautakuntia huoltamaan
sellaisten kunnassa olevien pahantapaisten lasten
kasvatusta, joihin nähden erityiset
kasvatustoimen-piteet ovat näyttäytyneet välttämättömiltä.
Pääkaupungin lautakunta on järjestänyt yhdeksän
koulusiirtolaa ja kasvatuslaitosta. O. M-e.

Kasvatusopillinen matka-apuraha. 27 p.
kesäk. 1S72 ja 24 p. syysk. 1896 annettujen
armoll. kirjeiden mukaan määrättiin valtion
alkeisoppilaitosten ja tyttökoulujen opettajille
annettavaksi valtion varoista kaksi 3.000 mk;n
suuruista matka-apurahaa kasvatusopillisia tai
tieteellisiä opintoja varten ulkomailla. Armoll.
määräyksen mukaan 20 p:ltä elok. 1906 on v:n
1907 alusta edellisten lisäksi annettu mainituille
opettajille 2,000, 1.500 ja 1,000 mk:n suuruisina
matkastipendeinä yhteensä 10,000 mk. O. M-e.

Kasvatusopillinen yhdistys ks. Suomen
kasvatusopillinen yhdistys.

Kasvatusopillisen yhdistyksen
aikakauskirja. ilmestynyt v:sta 1864 ruotsin- ja
suomenkielisenä edellisenä v. perustetun „Suomen
kasvatusopillisen yhdistyksen" aloitteesta ja
toimesta. Ensi vuosina aikakauskirjalla ei ollut
varsinaista päätoimittajaa, vaan 6-jäseninen
mainitun yhdistyksen valitsema toimituskunta. V.
1878 asetettiin erityinen päätoimittaja, jossa
toimessa itse asiassa jo sitä ennenkin, v:sta 1871
alkaen oli ollut kanslianeuvos C. Synnerberg.
Hän oli päätoimittajana v:een 1899, siitä
lähtien ja edelleen rehtori V. T. Rosenqvist.
Aikakauskirjan sisältönä on ollut paitsi
kirjoitelmia kasvatustoimen eri aloilta Kasvatusop.
yhd. pöytäkirjat ja vuosikertomukset, opettajien
matkakertomukset sekä kirja-arvostelut. Se on
saanut myös valtioapua, aluksi 800 mk., nykyään
3,000 mk. [Kasvatusop. vhd. aikakauskirja 1864
ja 1903.] " O. J/-e.

,,Kasvatusopillisia sanomia",
kasvatusopillinen aikakauskirja »kristillisille opettajille ja
vanhemmille", ilmestynyt Sortavalassa 1893-1907
kerta kuussa seminaarin lehtorin B. Boxströmin
toimittamana. O. il-e.

Kasvatusopin tutkinto, yliopistossa suoritettu
tutkinto (arm. aset. 10 p:ltä heinäk. 1873), joka
v:n 1872 koulujärjestyksen (51 §:n) mukaan
on kelpoisuusvaatimuksena vakinaiseen virkaan
valtion alkeisoppilaitoksissa. Sama tutkinto
vaaditaan myös kansakoulujen ja
aistivialliskoulu-jen tarkastajilta (arm. ohjes. 18 p:ltä lokak.
1898). O. .V-e.

Kasvatusoppi 1. kasvatustiede 1.
pedagogiikka, tieteellinen esitys kasvatuksen tar-

koituksesta. välikappaleista ja menettelytavoista.
Jo klassillisella muinaisajalta harjoitettiin
teoreettista kasvatusopin tutkimusta. Sokrateen
työtä jatkaen Platon dialogeissaan, etenkin
»Valtio" nimisessä esittää idealistisen filosofiansa
pohjalla käsityksensä kasvatuksen tehtävästä ja siinä
noudatettavasta menettelytavasta. Hänen
samaten kuin pääasiassa Aristoteleenkin mielipiteen
mukaan kasvatus on valtion asia. ja se on
järjestettävä valtion tarpeita silmällä pitäen.
Musiikilla ja runoudella on tärkeä sija heidän
kasvatusohjelmassaan, ja ruumiiu kehittymiseen
pannaan paljon huomiota. — Roomalaisista
kasvatus-teoreetikoista ovat huomattavimmat Cicero.
Seneca ja Quintilianus. Viimeksi mainittu esittää
selväpiirteisen, eheän kasvatusjärjestelmän.
Opetuksen tarkoitus hänellä niinkuin yleensä
roomalaisilla on puhetaidon kehittäminen. Eri
opetusaineiden, kuten geometrian ja musiikinkin,
merkitystä arvostellaan puhetaidon kannalta. Hän
pitää julkista kouluopetusta yksityisopetusta
parempana ja vastustaa ruumiillista kuritusta, se
kun hänen mielestään on luonnetta turmeleva.

Keskiajalla julkinen nuorisokasvatus
tapahtui luostari- ja katedraalikouluissa ja
päähuomio kohdistui tahdon kehittämiseen ajan
kristillisen katsantotavan mukaisesti. Kirkon
tarpeet ja vaatimukset olivat täydellisesti
määräävinä, Teoreettista kasvatusoppia ei sanottavasti
harjoitettu, eikä koko tuona pitkänä ajanjaksona
syntynyt ainoatakaan järjestelmällistä
kasvatusopin esitystä. Joitakin yksityisiä tavataan
Hra-banus Mauruksella ja Vineentius
Beauvais’lai-sella.

Keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa
esiintyvät humanistit. Agricola, Erasmus,
Melanchthon, Vives y. m» kasvatuksen uudistajina ja
kasvatusopin tutkijoina. Vapaa ja rikas
inhimillinen sivistys oli luotava klassillisen
muinaisuuden uudestisyntymisen kautta. Klassillisten
kielten taito, niissä saavutettu kaunopuheisuus
tuli opetuksen korkeimmaksi ihanteeksi,
äidinkieli ja reaaliaineet eivät toistaiseksi saaneet
sanottavaa sijaa opetusohjelmassa. Humanismissa
puhaltaa yleensä ylimysmielinen ja esteettinen
henki. Sen rinnalla uskonpuhdistajat,
Luther ja Melanchthon, esittävät kirjoituksissaan
kansanvaltaisempaa käsitystä, pannen myös
erikoista merkitystä uskonnonopetukselle. —
Humanismin yksipuolista klassillisuuden ihailua ja
muodollista kieltenopetusta vastaan nousee jo var
hain eteviä kasvatusopillisia kirjailijoita,
Montaigne, Ratke, Comenius, Locke, kiinnittäen
suurempaa huomiota äidinkieleen ja reaaliaineisiin
(realismi) sekä vaatien sielutieteellisempää
opetusmenettelyä. Varsinkin Comenius
ete-västi kirjoitetuissa teoksissaan suunnittelee eheän
ja kypsyneen kasvatusjärjestelmän:
uskonnollissiveellinen luonne on kehitettävä luonnonmukaista
kasvatusmenetelmää noudattamalla;
nelijaksoinen koulu on niin järjestettävä, että alempi jakso
aina on valmistuksena ylemmälle; opetuksen
tulee perustua havaintoon; kansakoulu tulisi olla
yhteisenä pohjakouluna. — Pietismi
vaikuttaa niinikään kasvatuksen uudistukseksi
reaaliseen suuntaan edistäen samalla kansanopetusta.
Pietistit, joista koulualalla huomattavimmaksi
tuli Francke, tahtovat ennen kaikkea kasvattaa
nuorisoa sydämen ja elämän kristillisyyteen. l"s-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0256.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free