- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
475-476

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasviaihe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

475

Kasvijärjestys—Kasvimaantiede

jan aatteita", jotenka jiii enemmän tai vähemmän I
mielivallasta riippuvaksi, mikii ..aate" oli
pidettävä korkeimpana. Polveutumisoppi antoi
järjestelmälle uuden, reaalisen sisällyksen:
luonnollinen yhteenkuuluvaisuus on todellista
sukulaisuutta. järjestelmän tehtävänä on esittää
kasvi-muotojen polveutumissuhteet (fylogeneettinen
järjestelmä). Näin ollen luonnollista järjestelmää
ei ole sommiteltava, vaan se on otettava selville.
Käytännössä tämä uusi perusta tosin ei ole
paljoakaan helpottanut kasvisystemaatikkojen työtä,
kasvilajien polveutumissuhteet kun ovat sangen
hämärät ja niistä monesti voi olla eri mieltä.
Uusintakaan järjestelmän muotoa ei siis
suinkaan ole pidettävä lopullisena. Esitämme tässä
luonnollisen järjestelmän pääpiirteet pääasiassa
E i e h 1 e r i n mukaan. Tämä järjestelmän muoto
ei edusta tieteen uusimpia tuloksia, mutta sen
yleiskatsauksellisuuden vuoksi sitä paljon
käytetään pienemmissä kasvitieteen oppikirjoissa.
Laajemmissa tieteellisissä teoksissa m. m.
sekovarti-set jaetaan useampiin, lehtivartiset sen sijaan
harvempiin kaariin.

Kaari L Seko vartiset, Tliallophyta.
Kasveja, joilla on sekovarsia, s. o. ravitsemiselimet
eivät ole erilaistuneet juureksi, varreksi ja
lehdiksi. Alakaari 1: Levät, Algæ: kasveja, joiden
kaikissa osissa on lehti vihreää. Enimmät
lisääntyvät suvullisestikin. Alakaari 2: S i e n e t, Fungi.
Lehtivihreä puuttuu. Ainoastaan hyvin harvat
lisääntyvät suvullisesti. Alakaari 3: Jäkälät,
Li ch enes. Selvä ero lehtivihreällisten ja
lehtivih-reättömien solujen välillä. Yleisen mielipiteen
mukaan jäkäläin lehtivihreättömät solut ovat
sienisoluja, vihreät solut leviä, ja koko jäkälä
siis sienen ja levän muodostama kaksoiseliö.

Kaari III: Sammalet. Itryophyta. Kasveja,
joilla on lehtisiä varsia, mutta ei varsinaisia
juuria eikä johtojiinteitä (muutamilla vain
seko-varsi). Sukuelimet kehittyvät tähän lehtiseen
varteen isuvullinen polvi); omaehtoisesti
liikku-vain, kairakierteisten siittiöiden
hedelmöittämästä munasolusta kehittyy varrellinen itiöpesäke
(suvuton polvi), joka loiskasvin tavoin elää
suvullisella polvella.

Kaari III: Sanikkaiset, Pteridophyt a.
Kasveja, joilla on juuri, varsi ja lehtiä sekä
johto-jänteitä iputkiloitiökasveja). Sukuelimet syntyvät
pieneen, sekovartiseen, joskus aivan
surkastuneeseen, enimmiten lyhytikäiseen alkeisvarsikkoon
(suvullinen polvi). Siittiöt ja siitos samanlaiset
kuin sammalilla, siitoksen tuloksena kehittyy
lehtiä kantava kasvi, jonka lehdillä itiöt
muodostuvat pesäkkeissä (suvuton polvi).

Kaari IV: Paljassiemeniset,
Gymno-Kpcrmce. Lehtivartisia (lehdet melkein kaikilla
nykyisillä lajeilla neulamaisia: havupuita).
Hedelmöitetystä munasolusta kehittyy lehtinen kasvi
(suvuton polvi), joka ensin lepää n. s. alkiona
siemenessä ja vasta tämän itäessä kehittyy edelleen.
Muutamat versot ovat erilaistuneet lisäytymisen
palvelukseen muuttuen kukiksi. Näissä kukissa
muodostuvat siitepölyin ukkaset ja alkiorakot,
jotka vastaavat kahden edellisen kaaren itiöitä,
ja joista edelliset syntyvät heteiden ponsissa,
jälkimäiset avoimilla lehdillä (emilehdillä)
sijaitsevissa siemenaiheissa. Siitepölyhiukkasissa
syntyy sukusolujen lisäksi, (tavallisesti) 2-3
(enimmiten) ketollista, alkeisvarsikkoa vastaavaa solua

(suvullinen polvi), siitos tapahtuu siitosputkeu
avulla. Alkiorakoissa syntyy ennen siitosta
al-keisvarsikko (suvullinen polvi), jossa
naarassuku-elimet tavataan.

Kaari V: Koppisiemeniset,
Angiosper-mæ. Kuten edellinen kaari, mutta siemenaiheita
kannattavat emilehdet ovat suljettuja (emiö),
Siitepölyhiukkasissa syntyy, paitsi (1 t. 2)
sukusolua, yksi ainoa (tavallisesti) paljas
alkeisvarsikkoa vastaava kasvullinen solu. Alkiorakoissa
on munasolun lisäksi muutamia ketottomia soluja,
jotka ehkä osittain vastaavat edellisten kaarien
alkeisvarsikkoa. (Suvullinen polvi melkein
olemattomiin surkastunut.)

Kaarilla Il-V on yhteisenä nimenä lehtivartiset
(Cormopliyta). Vanhastaan jaetaan kasvit
sala-siittiöihin (Cryptogamæ) kaaret I-III) ja
ilmi-siittiöihin (FanerogamæJ (kaaret IV-V) ;
edellisiä nimitetään myös itiökasveiksi, jälkimäisiä
siemenkasveiksi. Kaaret III-V ovat
putkilokasveja (plantæ vasculares). K. II. II.

Kasvijärjestys on peltoviljelysjärjestelmän
ilmaisu, joka näyttää, mitä kasveja ja missä jiir
jestyksessä sekä keskinäisessä laajuudessa niitä
määrättynä aikana peltomaalla viljellään.

J. E. S.

Kasvikemia, kasveja käsittelevä fysiologisen
kemian osa. vrt. Fysiologia.

Kasvikunta ks. Kasvit.

Kasvilava ks. Hyödelava.

Kasviliima = gluteeni (ks. t.).

Kasvillisuus ks. Kasvimaantiede.

Kasvimaantiede on tiede, joka selvittelee
kasvien levenemistä ja esiintymistä maan pinnalla.
Kasvin levenemisalueella tarkoitetaan
sitä tavalliselle maantieteelliselle kartalle
merkittävissä olevaa alaa, jossa kasvilaji kasvaa joko
luonnostaan tai viljeltynä. Ed. tapauksessa
puhutaan luontaisesta, jälkimäisessä tapauksessa
keinollisesta levenemisalueesta. Kasvimaantieteen
tehtävänä ei kuitenkaan ole ainoastaan ottaa
selkoa, mille alueille kasvit ovat levinneet, vaan
myöskin selvitellä syyt niiden levenemiseen. Koko sitä
osaa kasvimaantieteestä, joka käsittelee
kasvilajien nykyistä levenemistä maan pinnalla, sanotaan
floristiseksi kasvimaantieteeksi 1.
lyhyesti floristiikaksi. Kasvien
esiintymisellä tarkoitetaan kasvien esiintymistä
erilaisilla kasvupaikoilla levenemisalueensa
sisäpuolella. Tiitii puolta selvittelevää osaa
kasvimaantieteessä, joka samalla tutkii syitä kasvien
erilaiseen esiintymiseen, nimitetään
topografiseksi kasvimaantieteeksi 1.
kasvi-topografiaksi. Koska kaikki ne kasvilajit,
jotka jollekin erityiselle alueelle ovat levinneitä,
yhteensä muodostavat sen alueen kasviston 1.
floran, ja taas kaikki ne kasvit, jotka yhdessä
esiintyvät jollakin erityisellä kasvupaikalla,
muodostavat tämän kasvillisuuden 1. vegetatsionin,
niin voidaan myöskin sanoa, että floristisen
kasvimaantieteen esineenä on kasvisto ja
topografisen kasvimaantieteen esineenä kasvillisuus.
— Aikojen kuluessa kasvien leveneminen ja
esiintyminen on ollut suurten muutosten
alainen. Tertiäärikaudella esim. kasvoi komeita
metsiä nykyisissä napamaissakin, jääkaudella oli
Keski-Euroopassakin puutonta tundraa. Se osa
kasvimaantieteestä, joka selvittelee kasvien
levenemistä ja esiintymistä muinaisina aikoina, käy

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0258.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free