- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
483-484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

motaksis ja Kemotropismi) j. n. e. (ks.
Aerotaksis, Aerotropismi,
Galvanotropismi, Reotropismi
). Käyristys ei
aina tapahdu siinä paikassa, mitä ärsykkeen
vaikutus on kohdannut, vaan ärsytys voi johtua
jonkun matkaa. Jos esim. koskettaa yhtä ainoata
tuntokasvin (Mimosa) ulointa lelidykkää, niin
kääntyvät myöskin muut saman lehden
lehdykkä-parit toinen toisensa jälkeen eteenpäin yhteen,
vaikka ei niihin ollenkaan kajottu. Mitään
hermojen kaltaisia muodostuksia k :eilla ei ole.
—-Viime aikoina on selitetty k:eilla olevan
erityisiä laitteitakin ärsytysten vastaanottamista
varten, siis jonkunlaisia alkeellisia aistimia. Näin
ehkä erinäiset isot, helposti liikkuvat
tärkkelys-hiukkaset toimivat kasvin asennon ilmaisijoina
samalla tavoin kuin eläinten statoliitit, lehtien
kuperat päällyskettosolut valon suunnan
ilmoittajina j. n. e.

Alhaisemmilla levillä ja sienillä voi koko
elii-misjakso olla suoritettu muutamassa päivässä,
jopa muutamassa tunnissakin, yrttimäisillä
kasveilla usein muutamissa viikoissa, mutta
talvehtivat yrtit, pensaat ja puut voivat elää tuhansien
vuosien ikäisiksi (marjakuusi esim. 3.000, tammi
2,000, petäjä korkeintaan 500, kuusi ei aivan uiin
monta vuotta). Yksivuotiset yrttikasvit
suorittavat koko kehityksensä yhden kasvukauden
kuluessa, jonka jälkeen niiden kaikki muut osat
paitsi siemenet kuolevat. Kaksivuotiset elävät
2 kasvukautta. Tavallisesti kehittyy ensimäisenä
kasvukautena ainoastaan lehti ruusuke, joka
ko-koo ravintoa seur. v. kehittyvän kukallisen
verson varalle. Monivuotiset yrtit muodostavat
vuosittain ruohomaisia maanpäällisiä varsia, jotka
kasvukauden lopussa kuolevat, mutta niistä jää
jäljelle, tavallisesti maan alle, toisen muotoinen
varsi, josta seuraavana vuonna kehittyy uusia,
yhteyttäviä versoja.

K:ien lisääntyminen on sekä suvullista
että suvutonta. Yksisoluiset kasvit lisääntyvät
suvuttomasti yksinkertaisesti solujakautumisen
tai kuroutumisen kautta, jäkälät muodostavat
jäkiilämuruja, soredioita, sammalet synnyttävät
yksi- tai monisoluisia itusilmuja. Useimmilla
sekovartisilla sekä muilla itiökasveilla on
erityisiä suvuttomia lisääntymiselimiä, itiöitä.
Siemenkasveilla ja putkiloitiökasveilla suvuton
lisääntyminen tapahtuu yksinkertaisimmin siten, että
tavalliset versot tai silmut irtaantuvat emokasvista
esim. juurakoitten vanhimpain osain kuollessa,
toisissa tapauksissa esiintyy erityisiä versoja,
maanalaisia lonkeroita (esim. leskenlehti) tai
maanpäällisiä rönsyjä (esim. mansikka), joiden päässä
olevat silmut kehittyvät uusiksi juurtuviksi
versoiksi; harvemmin syntyy silmuja juuriin (esim.
pelto-ohdake). Maanpäällisiin osiin syntyy joskus
irtaantuvia itusilmuja lehtihankoihin (esim.
ruskolilja), kukintoon (esim. monet sipulilajit),
tai lehtiin (jotkut saniaiset). K:eja viljeltäessä
käytetään niiden suvutonta lisääntymiskykyä
hyödyksi lisäämällä niitä pistokkaista ja
taivukkaista, silmikoimalla ja oksittamalla
hedelmäpuita y. m. — Suvullinen lisääntyminen
puuttuu melkein kaikilta sieniltä, samoin kaikilta
jäkäliltä sekä, ainakin mikäli nykyään tiedetään,
useilta leviltä. Alimmalla asteellaan, joka
esiintyy monilla levillä, siitos on yhtäläissiitosta, s. o.
molemmat yhtyvät solut, g a m e e t i t (ks. t.)

ovat samanlaiset. Jos uaarassolu on liikkumaton,
m u n a s o 1 u, ja koirassolua isompi, kuten on laita
toisilla levillä ja kaikilla lehtivartisilla, on siitos
munasiitosta. Muutamilla levillä esiintyy näiden
siitostapojen välimuotoja. Koirassolut ovat
enimmillä levillä sekä kaikilla itiökasveilla
värekarvo-jen avulla liikkuvia siittiöitä 1. spermat
o-z o i d e j a, punalevillä liikkumattomia s i i 11
o-soluja 1. spermatsioita. Koirassolut
syntyvät tavallisesti hyvin suurin joukoin
siit-tiöpesäkkeissä, munasolut yksitellen,
harvoin useampi yhdessä, m u n a p e s ä k k e i s s ä.
— Siittiöt (ja punalevän siittosolut) kykenevät
liikkumaan ainoastaan nestemäisessä väliaineessa,
ja salasiittiöillä sukusolujen yhtyminen
tapahtuukin vedessä (maaitiökasveilla kasvin kostealla
pinnalla). Siemenkasveilla siitos ei ole Vedestä
riippuvainen eikä koirassolu näin ollen pääse
munasolun luo yhtä yksinkertaisesti kuin
salasiittiöillä. Munasolu syntyy emin sikiäimessä
sijaitsevan siemenaiheen alkiorakkoon, koirassolu
heteiden ponsissa kehittyviin siitepölyhiukkasiin.
Siitepöly joutuu emin luotille tavallisesti tuulen
tai hyönteisten välityksellä, p ö 1 y y t y s.
Luotilla siitepölvhiukkasesta tunkee siitosputki emin
vartalon läpi siemenaiheisiin, ja tätä putkea
myöten koirassolu pääsee alkiorakkoon, missä se
yhtyy munasoluun. — Hedelmöittymisen tuloksena
on enimmillä levillä yksisoluinen itiö
(yhtäläis-tai munaitiö), joka kehittyy joko yhdeksi
yksilöksi tai itäessään ensinnä jakaantuu moneen
osaan ja on siten alkuna usealle kasviyksilölle.
Sammalilla hedelmöittyneestä munasolusta
kehittyy varrellinen itiöpesäke, sanikkaisilla
varsinainen lehtinen sanikkaiskasvi, sukuelimet näet
tässä kasviryhmässä syntyvät pieniin sekovarren
tapaisiin alkeisvarsikkoihin, siemenkasveilla
alkio, koko siemenaiheen samalla aikaa kehittyessä
siemeneksi. K. E. E.

Kasvitali. 1. Itä-intial. kasvin Yateria
indi-can siemenistä puserrettu valkea, mauton,
hyvänhajuinen talintapainen rasva (vateria-, malabar-,
pineytali), jota Englannissa suuressa määrässä
käytetään kynttiläteollisuudessa. — 2. Kiinassa
sekä villinä kasvavan että viljellyn t a 1 i p u u n
(Sapium scbiferum) siementen joko pinnalta
kuorittu tai niistä kokonaisuudessaan puserrettu
valkea, valkeanvihertävä. kellertävä tai ruskea rasva
(Kiinan-tali, sapium-tali), jota Englannissa niin
ikään käytetään kynttilä- ja
saippuateollisuu-dessa. J. A. W.

Kasvitarhakoulu ks. Maatalousopetus.

Kasvitaudit, joiden käsittely muodostaa
erityisen kasvitieteen osan, kasvi- 1. f y t o p a t
o-1 o g i a n, syntyvät elollisten tahi elottomien
voimien vaikutuksesta. Jälkimäisiin kuuluvat esim.
maasuhteiden aiheuttamat häiriöt kasvien
muodossa ja elonilmiöissä. Ravintoköyhillä, kuivilla
paikoilla kasvit lcääpiöityvät (nanismus), käyvät
karvaisemmiksi (pilosis), tekevät kuivempia
hedelmiä (litkiasis; ks. Hedelmärupi). —
Jonkun ravintoaineen, kuten kaliumin, fosforin,
raudan y. m., puutteen takia lehdet painuvat
valko- tahi keltalaikullisiksi (icterus). — Liian
suuri kosteus aikaansaa tylppysolukoissa
pöhöttymän (asdema), jota huomataan esim.
viinimarjapensaiden rungon alaosassa, silloin kun ne
kasvavat vahvan rikkaruohon ympäröiminä;
kypsyvien sokerinpitoisten marjojen ja hedelmien pin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0262.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free