- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
485-486

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvitaudit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

485 Kasvi

lialle jääneet sadepisarat aiheuttavat hedelmien
halkeamisenkin. Muutamat karisteilmiöt
(choris-m us ks. K a r i s t e t a u t i), kukkaosien
vihertyminen (chloranthia), keltalaikkuisuus (aurigo)
esim. rämeillä kasvavissa männynneulasissa ja
karvamuodostukset (intumescentia) esim. maata
koskevissa herneenpaloissa ovat liiallisen
kosteuden aiheuttamia. — Liian runsas ja yksipuolinen
ravinnonsaanti enentää silmujen lukua
(blastoma-»iia). Tätä puutarhurit toisinaan käyttävät
hyväkseen pistokkaiden saamiseksi. Lepässä,
männyssä, kuusessa y. m. kasveissa tavattavat
vanne-muodostukset (fasciatio) lienevät osaksi
aiheutuneet liiallisesta ravinnosta. — Lämmön puutteen
takia viheriäiset kasvit kalpeutuvat
jääden, siksi kunnes lämpö kohoaa, vaaleiksi,
kellertäviksi tahi punertaviksi. Muutamat
lämpöi-sempien seutujen kasvit vilustuvat, s. o. lie
kuolevat jos ne vaikka vain ohimenevästi
joutuvat noin parin asteen lämpöiseen ilmaan.
Alemmassa lämmössä kasvit lopuksi jäätyvät;
tällöin toiset joko osaksi tahi kokonaan kuolevat
(paleltuminen), toisiin, kuten esim. puihin,
syntyy erilaisia pakkashalkeamia ja
s y ö p ii m u o d o s t u k s i a (carcinoma). — Liian
voimakas päivänpaiste hävittää lehdistä
viherhiukkaset ja tappaa toisinaan puiden
eteläpuolelta kuorikerroksen osia. Valon puutteessa
kasvit yleensä saavat luonnottoman muodon ja värin
(étiolement), minkä paraiten huomaa pimeässä
itäneistä perunoista. — Tauteja syntyy edelleen
rakeiden, tuulen, myrkyllisten kaasujen,
sähköpurkausten y. m. syiden vaikutuksesta. —
Tuntemattomista syistä luonnottomasti kehittyneet
kasvit viedään toistaiseksi samaan
teratologi-seen ryhmään. — Kun tauti johtuu alkuliman
apuaineissa esiintyvistä syistä ja on tarttuva,
nimitetään sitä entsymaattiseksi.
Tällaisina pidetään tupakassa esiintyvää vaarallista
mosaiikkitautia sekä ainakin osaksi
perunoissa esiintyvää kierretä utia ja tarttuvaa
valkolaikkuisuutta (albicatio). — Mutatsionin
vaikutuksesta voi syntyä tavalla tahi toisella
puutteellisia kasveja. Tällaisina voimme pitää
valkokukkaisia sireenejä ja valkoisia
sinivuokkoja y. m. albinosmuotoja sekä lehdistään
keltalaikullisia (saks. Panachierung) puita ja
pensaita. Mutatsionin vaikutuksesta syntynyt
puutteellisuus 011 perinnöllinen. Kuusissa ja
männyissä tavattavat tuulenpesät syntynevät oksien
kasvupisteissä tapahtuneen mutatsionin
vaikutuksesta. — Tavattoman paljon tauteja synnyttävät
tuhoeläimet, varsinkin -hyönteiset, sekä
loiskas-vit. Jälkimäisiin kuuluu paitsi muutamia
puoliloisina (hemiparasiitteina) ja
tävsloisina (holoparasiitteina)

esiintyviä korkeampia kukkakasveja, joukko
bakteereja ja erittäinkin sieniä. — Bakteerien
aiheuttamista kasvitaudeista mainittakoon
öljypuussa esiintyvät äkämät, joita Bacillus
Savasta-noi aiheuttaa, hyasinttimätä (Pseudomonas
Eya-cintlii) ; ristikukkaisissa (kaali, lanttu, nauris)
aiheuttaa Pseudomonas campestris juuren
mätä-nemisen. Useat bakteerilajit mädättävät
kurkkukasveja, sokerijuurikasta y. m. juurikasveja ja
perunoita. Tunnetuimpia on Bacillus
phytophtlio-rus, joka mädättää perunakasvin kaikkia
maanalaisia osia (perunakolera) ja nousee
putkiloja myöten ylöspäin painaen varren vihdoin

taudit 48(i

melkein mustaksi. Pohjois-Ameriikassa Bacillus
amylovorus aiheuttaa vuosittain paljon vahinkoa
päärynä- y. m. hedelmäpuissa (pear- ja
(ire-blight) hävittäen kukat, nuoret oksat lehtineen
ja lopuksi koko puun. Loinen leviää erittäinkin
kukissa käyvien hyönteisten avulla.
Hernekas-vien juuriäkämissä esiintyvät PhytomyxaAujit
(ks. Äkämät), jotka ovat tärkeitä
typenyhteyt-täjiä (ks. Bakteroidit), ovat alkujaan
myöskin pidettävät loisina. — Limasienten
joukossa on kasvitautien synnyttäjänä huomatuin
Plasmodiophora Brassicæ (ks. K a a 1 i r e v e
n-n ii i n e n). Spongospora scabiens aiheuttaa
perunoissa rupimuodostuksia. — Leväsienistä
loisii Chrysophlyctis cndobiotica perunan
maanalaisilla osilla synnyttäen näihin ja erittäinkin
nuorten mukuloiden pinnalle runsaasti
äkämä-joukkioita. Pythium de Baryanum on usein syynä
nuorten ristikukkaisten y. m. taimien kuolemaan.
Cystopus candidus on erittäin tavallinen
ristikukkaisilla (Capsella, Brassica, Baphanus v. m.)
synnyttäen näiden maanpäällisille osille kiinteätä
puhtaan valkoista peitettä. Vaarallisena
perunan-vihollisena esiintyy Phytoplithora infestans, joka
aiheuttaa n. s. perunaruton (ks. t.).
Viinin-viljelykselle vaarallinen Plasmopara viticola on
aikojen kuluessa aiheuttanut suunnattomia
vahinkoja vähentäen esim. 1895 yksin Italiassa
viinisadon n. 12 miljoonalla hl :11a. Sieni
talvehtii kuolleissa lehdissä syntyvien munaitiöiden
avulla. Peronospora sparsa. kotoisin Intiasta,
hävittää ruusupensaiden lehtiä. Useat muut
samaan sukuun kuuluvat lajit esiintyvät
juurikkaalla, apilaalla, herneellä, pavulla y. m. —
Nokisienten joukosta, jotka kaikki ovat
kasviloisia, mainittakoon Ustilago Avence
kauralla, U. Ilordei ohralla, U. Tritici vehnällä sekä
samalla kasvilla esiintyvät Tilletia Tritici ja
T. levis (ks. Nokisienet). —
Ruostesienet, ehkä kuuluisimmat kaikista loissienistä,
esiintyvät yksinomaan korkeimmilla kasveilla
(saniaisilla, havupuilla, kukkakasveilla).
Vilja-ruoste Puccinia graminis hävittää
viljalajejamme sekä esiintyy monella muullakin
heinäkasvilla ja happomarjapensaalla.
Katajan-ruoste esiintyy alkukesästä keltaisina
hyytelö-joukkoina katajan oksilla sekä pihlajan
lehdillä. Cronartium-\a)it synnyttävät miintylajeihin
tervasrosoja. Eräs laji, Cronartium Ribicola,
loisii samalla viinimarjapensaan lehdillä.
Coleo-gjjorium-lajit loisivat männynneulasilla ja useilla
ruohokasveilla. C/ui/som i/xa-lajeista on
vaarallisin Chr. Ledi, joka elää kuusen neulasilla ja
suopursulla. J/e/anipsora-lajit esiintyvät
männyllä, lehtikuusella. pajuilla, koivulla, haavalla
y. m. (ks. Ruostesienet). —
Kotelosienistä on meillä viimeaikoina tullut kuuluisaksi
ameriikkalainen karviaismarjahome, joka lyhyen
ajan kuluessa Ameriikasta päin on levinnyt
kautta Euroopan (ks. Erysiphaeeæ).
Scle-rotinia fructigcna aiheuttaa omena- ja
päärynäpuissa ja Scl. cinerea kirsikkapuissa kukkien,
nuorten oksien ja lehtien kuolemisen. Sienen
saastuttamat osat painuvat mustanruskeiksi
ikäänkuin olisi pakkanen ne tappanut. Hedelmät
putoavat maahan, jossa eivät mätäne, vaan
muuttuvat mustiksi, muumiohedelmiksi, joiden
pinnalla huomaa sienten valkoiset kuromajoukot.
Myöhemmin Syntyy muumiohedelmän sisässä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0267.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free