- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
491-492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvitieteellinen laitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

491

Kasvitieteellinen puutarha—Kasvojen kouristus

492

tiet. kokoelmat säilytettiin omassa museosalissa
yliopiston päärakennuksessa. Y:u 1S80 jälkeen
ulkomaiden esimerkin mukaan toimeenpannut
käytännölliset harjoitukset kasvianatomiassa
pidettiin milloin missäkin yliopiston huoneistossa,
mis- t tilaa kulloinkin oli. Kasvava
ylioppilas-luku ja lisääntyvät kokoelmat tekivät erityisen
k:n l:n välttämättömäksi. Tämä valmistui 1903
entisen professorin asunnon paikalle. Piirustukset
laati prof. G. Nyström kasvitieteen professorin
Fr. Elfvingin ohjeiden mukaan. Kustannukset
nousivat 327.000 mk:aan. Ruotsalaiseen linnatyyliin
rakennettu talo sisältää, paitsi professorin ja
yhden vahtimestarin asuinhuoneistoa, 27 huonetta,
niiden joukossa luentosalin, kirjaston,
museo-saleja. kurssihuoneistoja sekä huoneita tutkijoille.
Sen esimies on kasvitieteen professori, jolla on
avustajinaan kustos ja amanuenssi museossa ja
assistentti opetusta varten. Laitoksen
vuosi-määräraha on 3,500 mk. Kasvitieteellisistä
museon kokoelmista mainittakoon, paitsi Tlerbarium
musei fennici tä (ks. Herbarium), entiset
Achariuksen (leviä), P. A. Karstenin (suom.
sieniä), S. O. Lindbergin (sammalia), W.
Nylanderin (jäkäliä) ja Chr. Steven in (fauerogaameja)
herbaariot. Fr. E.

Kasvitieteellinen puutarha. Jo Turun
akatemiaa perustettaessa varattiin sille alue k. p:ksi,
mutta vasta 1670-luvun lopulla alkoi prof.
Til-landz tätä käyttää yliopistollisen opetuksen
hyväksi, lääkekasvien ja todennäköisesti myös
muiden kasvitieteellisesti mieltäkiinnittävien kasvien
viljelemiseen. Tillandzin kuoleman jälkeen 1693
puutarha pysyi rappiotilassa, kunnes prof.
Bro-vallius 1750 ajoi läpi päätöksen, että k. p.
perustettaisiin n. s. piispanalueelle Aurajoen
itärannalle. Ennenkuin tämä oli saatu kuntoon,
palasi Pietari Kalm, joka 1747 oli määrätty
talousopin professoriksi, Pohjois-Ameriikasta
muassaan sikäläisiä siemeniä ja kasveja, joihin
tulevaisuutta varten kiinnitettiin suuria toiveita.
Hän sai kokeilukentäkseen Turun ääressä olevan
Hirvensalon Sipsalon tilan, minkä lisäksi
hänelle myönnettiin erityinen määräraha
viljelyskokeita varten. Jonkun ajan kuluttua kävi
selville. etteivät toiveet toteutuneet, minkä vuoksi
määräraha lakkautettiin. Varsinainen k. p. oli
sillävälin saatu kuntoon ja sitä hoidettiin
vaihtelevalla menestyksellä Turun paloon saakka.
Helsingissä yliopiston viranomaiset toivoivat
puutarhan sijoitettavaksi Sörnäisiin, mutta 1829
Keis. majesteetti määräsi sille sen nykyisen
paikan Töölön-lähden etelärannalla. Senjälkeen
pystytettiin tänne, paitsi puista asuinrakennusta
luonnonhistorian professorille ja puutarhan
henkilökunnalle, kaksi rakennusta, joiden huoneita
käytettiin ansareina. Yksi näistä huoneista
muutettiin v. 1889 prof. S. O. Lindbergin aloitteesta
komeaksi palmuhuoneeksi (lasista ja raudasta).
Myöhemmin on muihinkin huoneisiin sovitettu
ajanmukaisia rautakonstruktsioneja, jotapaitsi
yksi on sisustettu vesikasvien viljelemistä
varten. Puutarhassa on vuosipalkalla puutarhuri ja
alipuutarhuri. Vuosiraha, paitsi polttopuita,
7,000 mk. sekä 1,000 mk. korkoja Sipsalossa
olevista vuokratonteista. Fr. E.

Kasvitieteelliset kongressit, kansainvälisiä
k. k:eja on pidetty joka 5:6 vuosi, 1900
Pariisissa, 1905 Wienissä, 1910 Brysselissä. Ohjel-

mana on ollut esitelmät, keskustelut, retkeilyt,
näyttelyt. Tärkeimpiä on ollut Wienin kongressi,
missä hyväksyttiin säännöt siemenkasvien
kasvitieteelliselle nimistölle. [..Verhandlungen des
in-tern. bot. Kongresses .. .." ja „Actes du congrés
international de botanique ..."] J. A. W.

Kasvitieteilijäin kansainvälinen liitto
(Association international des botanistes)
perustettiin Genèvessä 1901. Sen tarkoitukseni on
aikaansaada mahdollisimman suuri keskitys
kasvitieteellisen referaattikirjallisuuden ja
bibliografian alalla. Tämän saavuttamiseksi -en
toimesta v:sta 1902 alkaen julkaistaan Leidenissä
aikakauslehteä „Botanisches Centralblatt"’, johon
erikoistoimittajat kaikista maista lähettävät
saksan-, ranskan- tai englanninkielisiä referaatteja
kaikista heidän tutkimusalallaan ilmestyneistä
kasvitieteellisistä kirjoituksista. Sitäpaitsi
julkaistaan aikakauslehdessä mahdollisimman
täydellinen kasvit, bibliografia. Liiton sihteerinä
ja „Botanisches Centralblatt"in päätoimittajana
on perustamisvuodesta alkaen toiminut piof.
J. P. Lotsy Leidenissä. J. A. VV.

Kasvitopografia ks. Kasvimaantiede.

Kasvivaha, kasveista saatu vaha
(vastakohtana mehiläisvahalle).

Kasvivilla ks. Kapokki.

Kasvivuorottelu ks. Vuoroviljelys.

Kasvivärit, väriaineet, jotka esiintyvät
kasveissa, ovat hyvin lukuisia. Käytännössä
tärkeimmät ovat indigo, alitsariini (krappiväri),
brasiliini (bresilja), orseiini (orselji), kartamiini
(safflori), hematoksyliini (sinipuu), kversitroni
(keltapuu). Niihin kuuluu myös kaikissa
vihreissä kasveissa esiintyvä klorofylli 1. lehtivihreä.

Edv. Dj.

Kasviyhdyskunta. Kaikki keskenään
yhtäläiset kasvustot, jotka toisistaan eroavat
korkeintaan ikänsä mutta ei lajikokoumuksensa
puolesta, muodostavat yhteensä yhden
kasviyhdyskunnan (ruots. växtsamhälle). Niin esim. kaikki
kanervarikkaat männiköt muodostavat yhteensä
yhden kasviyhdyskunnan, kaikki
ukonparta-(Nardus-) niityt yhden j. n. e. Se seikka, että
kasvit useissa eri paikoissa voivat ryhmittyä
keskenään melkein täydellisesti samanlaisiksi
kasvustoiksi, johtuu sekä siitä, että kasvit ovat
riippuvaiset ilmastosta ja maaperästä (s. o.
kasvupaikasta), että kasvien välisestä taistelusta.
Kaikki ne kasvupaikat, joilla sama
kasviyhdyskunta esiintyy, ovat keskenään biologisesti
samanarvoisia. Metsäyhdyskuntia sanotaan m e t s
ä-tyypeiksi. A. C.

Kasviäkämä ks. A k ä m ä t.

Kasvojen halvaus (paralysia facialis),
kasvohermon (nervus facialis) vikaantumisesta
aiheutunut kasvojen lihasten halvaantuminen ja
veltostuminen. Aiheutuu joko aivohalvauksesta (ks. t.)
ja siten kasvohermon keskuksia kohdanneesta
taudilhsesta ilmiöstä, tahi myöskin itse
hermo-rungon vikaantumisesta. Hoitona: sähkö,
hieronta y. m. M. O-B.

Kasvojen kouristus (spasmus facialis tie
convulsif), kasvojen lihaksissa esiintyvät,
kivuttomat supistumiset, jotka ilmenevät nopeina
vä-rähtelemisinä ja nykimisinä. Varsin pienet
vä-rähtelemiset ihossa, jommoisia usein huomataan
esim. silmäluomissa, kulkevat kansan kielessä
elo-| hiiren (ks. t.) nimellä. M. O-B.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0270.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free