- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
493-494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvokulma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

493

Kasvo k n |ma—Kasvu taulu

494

Kasvokulma, kulma, joka syntyy kasvojen
suunnan ja pääkopan aseman suunnan
viittaamien viivojen välillä. Huxley’11 mukaan
,,kasvo-viiva" 1. oikeammin „kasvoakseli" kulkee
kita-luun ja seulaluun yhtymäkohdasta välileuan
etuosaan sillä kohtaa, jossa tämä kajoo
nenäonte-loon; pääkopan aseman akseli kulkee samasta
lähtökohdasta keskellä takaraivojen nastoja
olevaksi ajateltuun pisteeseen. .1/. O li.

Kasvoruusu ks. R u u s u.

Kasvosynnytys, synnytys, jossa sikiö syntyy
kasvot edellä, vrt. Synnytys.

Kasvosärky (lat. prosopalgia; ransk. tie
dou-loureux), kasvojen tuntohermossa (nervus
trige-111 i 11 us) kohtauksittain ilmenevä särky. K.
saattaa esiintyä tilapäisten seikkain, vilustumisen,
horkan, korvatulehduksen y. m. aiheuttamana
ohimenevänä särkynä, tahi myöskin pitkällisenä,
sanotun hermon jatkuvasta ärsytyksestä (hermon
puristumisesta vastaavassa pääkopan luussa
olevan vian. kasvannaisen y. m. vaikutuksesta)
aiheutuneena. Hoito asianhaarain mukaan: sähkö,
hieronta, sisälliset ja ulkonaiset aineet ynnä
kirurgiset toimenpiteet. 31. 0-B.

Kasvot ks. Fysionomiikka.

Kasvotila ks. Kasvosynnytys.

Kasvu. Kasvulla (lisäkasvulla) tarkoitetaan
metsätaloudessa puiden tai metsikköjen,
luonnollisesta kasvamisesta johtuvaa, ko’on, laadun tai
arvon lisääntymistä (saks. Quantitäts-, Qualitäts-,
Wertzuwachs). Ko’on kasvu voi olla
pituuskasvua, paksuus-, pinta- (poikkileikkauspinnan),
muoto- tai massa-k:a. Sitä k:a, joka tapahtuu
jonkun määrätyn ajan (esim. kyseessä olevan
vuoden) kuluessa, sanotaan juoksevaksi k:ksi,
keskimääräisellä k:lla taas tarkoitetaan
keskimääräistä vuotuista kasvua jonkun
pitemmän ajanjakson kuluessa. Jos tämä ajanjakso
käsittää koko kiertoajan, puhutaan hakkuu
kelpoi.s uuskesk i-k :sta (saks. 11
aubarkeitsdureh-sehnitlszuwachs). Paitsi absoluuttisena voidaan
kasvua lausua myöskin prosenteissa
(kasvuprosentti). Kasvuprosentti, p, jonkun
määrätyn ajanjakson, n vuoden kuluessa, määrätään

kaavalla p = 100 fl jossa 3f ja m tar

" m S

koittavat kasvavaa suuretta ajanjakson lopussa
ja alussa, tai myös likimääräisyyskaavoilla p -

M — m 200
31 -{- m n

(Presslerin) tai p =



200 (Kunzen). A. C.

Kasvukaira, prof. M. R. Presslerin
keksimä ontto kaira, jolla tutkitaan puiden
paksuus-kasvua. A. C.

Kasvukausi (maanviljelyksessä) on aika
ensi-mäisestä kylvöpäivästä keväällä viimeiseen
kor-juupiiivään syksyllä, J. E. S.

Kasvukäyrä (Zuicachskurve), graafillinen
esitys puiden tai metsikköjen kasvusta, ks. Kasvu.

A. C.

Kasvulelidet, kasvin vihreät, täydellisimmin
kehittyneet lehdet, joiden tehtävänä on hiilihapon
yhteyttäminen.

Kasvullinen (ruots. växtlig) metsämaa, yleensä
parempikasvuinen metsämaa: lehtomaat, tuoreet
ja kuivat kankaat. Niiden vastakohtana ovat
huonokasvuiset maat (kalliopohjaiset ynnä

korven- ja rämeentapaiset) ja hylky maat
(esim. aukeat suot, tunturimaat y. 111.). A. C.

Kasvullinen norsunluu, kivipähkinät,
eräiden troopillisesta Etelä-Ameriikasta
kotoisin olevien matalakasvuisten Phytelephas-sukuun
kuuluvien palmujen, erittäinkin Phytelephas
mac-rocarpa 11 siemenet, joiden siemenvalkuainen
kuivuessaan kovettuu siihen määrin, että sitä
voidaan käyttää nappien sorvaamiseen. Samaan
tarkoitukseen käytetään myös n. s. t a h i t i-p ii
h-ki 11 öitä läntisillä Karoliineilla, Salomonin- ja
Fidzi-saarilla kasvavien Cælococcus carolinensis
ja C. salomonensis palmujen siemeniä. ./. A. TV.

Kasvulliset osat, kasvinosat, jotka eivät ole
suvullisen lisääntymisen palveluksessa: alemmilla
kasveilla sekovarsi, ylemmillä juuri, varsi ja
lehdet, paitsi kukknlehtiä. J. A. TV.

Kasvullisuus, vegetatsioni, jonkun
määrätyn alueen kasvit biologisena, ilmastosta ja
alustasta riippuvana kokonaisuutena.

Kasvupaikka (saks. Standort) tarkoittaa
kaikkien ilmastollisten ja maaperätekijöiden
yhteisvaikutusta kasvien esiintymiseen. Usein
otetaan k. ahtaammassa merkityksessä
merkitsemään ainoastaan maaperätekijöiden
(ravintorik-kauden, kosteuden, hienorakeisuuden, tiviyden,
ilmanvaihtokyvyn y. m.) yhteisvaikutusta.

A. C.

Kasvupiste, se kasvin kohta, missä uusien
kasvinosien valmistuminen tapahtuu täällä
tavattavan kasvusolukon solujen jakautuessa. Versossa
ja juuressa k. on elimen latvassa (päätteinen 1.
terminaalinen k.), harvemmin k:eitä tavataan
pysyvien solukkojen välissä (välikasvuinen 1.
in-terkalaarinen k.) erityisenä vyöhykkeenä, esim.
heinäkasvien korsien nivelvälien tyvessä ja
lehtien kantaosassa, joissa solukot kauan säilyttävät
kasvusolukon luonteen. J. A. TV.

Kasvuprosentti ks. Kasvu.

Kasvusolukko. kasvit., alkulimarikkaista
oliut-kettoisista, suuritumaisista, soluväleittä toisiinsa
liittyvistä, jakokykyisistä soluista muodostunut
solukkolaji, josta kasvi alkiona kokonaan on
muodostunut ja joka sellaisenaan säilyy
kasvupisteissä (alkeiskasvusolukko), ja jatkuu jällessä
(ensi-ikäinen kasvusolukko). K. saattaa myös
muodostua pysyvän solukon soluista
(jälkikasvu-solukko), esim. korkkijälsi ja haavojen
aiheuttama uudistussolukko. J. A. TV.

Kasvusto. K:ksi (ruots. bestdnd) sanotaan
jokaista kokoumukseltaan yhtenäistä
kasviykty-mää. Eri kasvustot liittyvät toisiinsa melkein
kuin ruudut parkettilattiassa; siten voi m. m.
samassa niityssä olla rinnakkain useita
niittykasvustoja, esim. ukonpartakasvusto (Xardetum),
notkokohdissa sarakasvustoja (Cariceta) ja
met-sänlaidoilla kullerokasvustoja (Trollieta). Syynä
siihen, miksi kasvit ovat ryhmittyneet
säännönmukaisiin kasvustoihin, joilla usein on melkoisen
jyrkät rajat, on lähimmiten kasvien välinen
taistelu. Kasvustojen latinankielisissä nimityksissä
käytetään aivan yleisesti -etum päätteisiä,
kasvin sukunimestä johdettuja nimisanoja.
Metsä-kasvustoja sanotaan metsiköiksi. A. C.

Kasvutaulu (saks. Ertragstafel) on taulukko,
joka osoittaa metsikön kasvua. K:issa on
ilmoitettuna metsikön runkoluku, pohjaleikkauspinta
(saks. Grundfläche), keskipituus, puumäärä,
muotoluku, vuotuinen kasvu v- m. kullekin met-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0271.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free