- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
495-496

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasvokulma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

495

sikou iälle kaikissa eri kasvullisuusluokissa. Ensi- I
maiset k: t laati Paul se n 17S7, myöhempinä
aikoina niitä ovat laatineet etupäässä
metsätieteelliset tutkimuslaitokset. Suomessa on toht. A.
O. Blomqvist laatinut: „Tabeller framstäl-|
lande utveeklingen af jemnåriga oeh slutna
skogs-best&nd af tali. gran och björk" (1872).
Kasvu-taulujen laatimiseen käytetään pääasiassa 3 eri
menetelmää, juova-, johtokäyrä- ja
nävttäjämene-telmää. ’ A. C.

Kasööri ks. K a s s ö ö r i.

Kataarit (kreik. katharo’i = „puhtaat"; siitä
Guzzari, Ketzer = kerettiläinen), keskiaikaisia
gnostillis-manikealaisia lahkoja, jotka 10:nneltä
vuosis. alkaen levisivät Vähästä-Aasiasta
Balkanin-niemimaan ja Illyrian kautta
Pohjois-Ita-liaan, Etelä-Ranskaan ja Länsi-Saksaan.
Sukulaisuutensa vuoksi manikealaisuuden kanssa heitä
usein nimitettiin m a n i k e a 1 a i s i k s i,
Bulgaa-rian mukaan, joka oli heidän ensimäisiä
pesä-paikkojaan Euroopassa, bulgaarialaisiksi
isiitä ranskan bougre). Italiassa heidät
tunnettiin nimillä patareenit t. potariinit,
publikaanit tai p o p e 1 i t a a n i t,
Ranskassa texerands, koska heidän joukossaan oli
paljon kutojia, tai, Albi’n kaupungin mukaan,
a 1 b i g e n s i t. Heidän hyväsydämisyytensä
hankki heille viimemainitussa maassa nimen
bons liommes (hyvät ihmiset). K. olivat
valinneet nimensä sen perustuksella, että he
tahtoivat julistaa puhdasta Jeesuksen oppia ja
hyökkäsivät ankarasti maallistunutta kirkkoa
vastaan, jolla oli kardinaaleja, arkkipiispoja ja
munkkeja, mutta ei diakonissoja, kuten
ensimäi-sessä seurakunnassa. Heidän keskuudessaan oli
2-3 eri suuntaa, mutta useimmat hyväksyivät
dualistisen peruskäsityksen. Pelastus oli
saavutettava ankaralla askeesilla. Avioliitto,
yksityisomaisuus, eläinten surmaaminen ja
eläinkunnasta saadut ruuat olivat kielletyt. Ne jotka
täyttivät kaikki nämä vaatimukset olivat
täydellisiä (perfecti) ja olivat kätten
päällepanemi-sessa saaneet henkikasteen (consolamentum);
muut olivat vain uskovia (credentes) ja saivat
elää avioliitossa, syödä lihaa, käydä sotaa ja olla
muuten yhteydessä maailman kanssa.
Jumalanpalveluksen pääosan muodosti saarna.
Järjestyksen tarve oli saanut k. kehittämään oman
hierarkian. Koetettuaan turhaan voittaa liikettä
saarnalla kirkko ryhtyi tukahuttamaan sitä
sodalla (albigensisodat) ja inkvisitsioni (ks. t.)
hävitti loput 13:nnella ja 14:nnellä vuosis.
[Döl-linger, ..Beiträge zur Sektengeschichte des
Mit-telalters", l:nen nid. (1890).]

A. J. I’-ä.

Katafalkki (it. catafalco, < kesk. lat. catä’rc
= katsella), katsomoteline; koroke, jolle
ruumisarkku asetetaan, kun hautaus suoritetaan
kirkossa tai kappelissa.

Kataforeesi ikreik. kata’ = mukaan ja pherein
= viedä), sähkövirran läpikulkemaan nesteeseen
lietty neitten hiukkasten virransuuntainen tai
vastaissuuntainen liike, joka johtuu näitten
sähkövarauksesta. Ne kulkevat virran suuntaan,
jos varaus on positiivinen, vastaiseen suuntaan,
jos varaus on negatiivinen. Neste itse kulkee
päinvastaiseen suuntaan kuin hiukkaset. K :11a
on tärkeä merkityksensä n. s. kolloidiaineitten
(ks. t.) tutkimuksessa. — Lääketieteessä k :11a

496

tarkoitetaan lääkkeitten (esim. morfiinin, jodin)
! imeyttämistä sairaan ruumiiseen sähkön avulla.

(ü. 8:n.)

Katafraktit (kreik. kata’phraktos =
panssari-j pukuinen), muinaiskreikkalaisen armeian raskas
aseineu ratsuväki. Nimitystä käytettiin
sittemmin myös parthilaisten, persialaisten ja sarmaat
tilaisten raskasaseisista ratsumiehistä.

Kataja (Juniperus communis),
paljassiemenis-ten kasvien Pinoceæ-heimoon ja
Cuppressincce-alaheimoon kuuluva pensas tai puu, jolla on
helposti hilseilevä kuori ja lyhyet, terävät,
3-lukui-siin kiehkuroihin järjestyneet neulaset. Hede- ja
emikukat eri varsilla; yleisempiä ovat
hedepensaat, joista touko- tai kesäkuussa tupruaa
runsaasti siitepölyä („kataja savuaa"). Emikukat
pienissä kävyissä, joiden 3:n ylimmän suomun
hangassa pystyt siemenaiheet ovat. Pölyytyksen
jälkeen äskenmainitut suomut alkavat paisua,
käyvät maitoisiksi, kasvavat yhteen paitsi kär
kiä ja muodostavat väliinsä sulkemainsa
siementen kanssa k:n „marjan", joka kypsyy vasta
2:n vuoden perästä. Siksi onkin samassa k:ssa
aina sekä vihreitä raakaleita että kypsiä,
mustia, sinihärmäisiä marjoja. K., joka on
levinnyt kaikkiin pohjoisen pallonpuoliskon maihin,
on meillä yleinen koko maassa, edeten
pohjoisessa puurajan tuolle puolellekin. Etelä-Suomessa
se usein kasvaa puuksi (Pällilän k., 13,n m
korkea. rungon halkaisija 20 cm, lienee meidän
kaikkein korkeimpia), alenee pohjoisessa ja saariston
uloimmilla kareilla kääpiömäiseksi, suikertavaksi
varvuksi. Iv:n puu haisee setrille, on sangen
kovaa, sitkeää ja kestävää, jonka vuoksi siitä
kernaasti tehdään viilikehloja, lusikoita,
voipyttyjä y. m. talouskaluja. Pienemmät k:t
kelpaavat aidanseipäiksi ja vitsaksiksi, sitä paitsi k:aa
käytetään lihan ja kalan savustuksessa.
Marjoista voidaan niiden sokerinpitoisuuden vuoksi
polttaa viinaa (giniä, geneveriä) ja valmistaa
maukasta kaljaa. Ne esiintyvät rohdoksena
(Suom. farmak. fructus juniperi), josta
valmistettu infusioni, katajanmarjasiirappi, on
virtsaa-ajava lääke, niistä tislattua öljyä, samoinkuin
puusta poltettua tervaa käytetään
kotilääkitylc-sessä ihon sieroittumista vastaan. —
Pohj.-Ame-riikan itäosissa 15 m:n korkuiseksi kasvavan
Juniperus virginianaa (..punainen setripuu"),
Floridan, Bahama- ja Bermudas-saarien J.
bermu-dianan ja kiinal. J. chinensiksen puuta
käytetään, varsinkin ensinmainitun, hienompiin
lyijykyniin. J. virginianasta. myös tislataan
setri-öljyä, jota käytetään parfymiaineisiin,
saippuoihin, kalliimpien öljylajien, esim.
neilikkaöljyn, väärentämiseen ja vahvan
valontaittamis-kyicynsä tähden immersioniaineena
mikroskopee-rauksessa. ks. liitettä Havupuita, kuv. 9
ja 10. J. A. W.

Katajanmarjaöljy ks. Kataja.

Katajanokka (ruots. Skatudden),
kaupunginosa (VIII) Helsingissä, samannimisellä
niemellä, Pohjois- ja Eteläsataman välissä. Muusta
kaupungista sen erottaa nykyjään kanava, jonka
yli vie kaksi siltaa, toinen Päävahdintorilta ja
toinen, käännettävä rautatiensilta, Eteläsataman
reunustalta. Katajanokan niemen lounainen,
etelä-satamanpuoleinen sivu on 1 km pituisena
laivalaiturina, jonka äärellä ovat kaupungin
tullikamari ja pakkahuoneet, rautatien satamakont-

Kasööri Katajanokka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0272.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free