- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
499-500

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katajan-ruoste ... - Katalonian kieli ja krijallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

4W

Katakreesi—Katalonian kieli ja kirjallisuus

500

mutta 157$ keksittiin sattumalta muutamia k:eja,
ja sitten on niitä yhä edelleen löydetty.
Katakombeja on Rooman ympärillä Campagnalla n. 50
ja niitten käytävien yhteenlaskettu pituus on
n. SSO km. Tärkeimmät ovat Callistuksen.
Proo-textatuksen, Domitillan ja Commodillan k. K:ien
hautaholvikot ovat useasti koristetut kuvilla ja
kirjoituksilla ja niistä on tavattu paljon
erilaisia esineitä. Täten k:ien tutkimus on
erinomaisesti valaissut kristittyjen elämää
ensimäi-sinä vuosisatoina. — Pariisin k. ovat oik.
kivi-louhimoita, jotka ulottuvat kauas kaupungin alle.
Vanhoista kirkkotarhoista on niihin viety luita
aina 17:nnen sataluvun lopulta. [G. B. de Rossi,

La Roma sotterranea cristiana" (3os.; 1864-77):
J. Wilpert, ..Die Malereien der Katakomben
Roms" (2 os.; 1903); J. Centervvall, „Romas
kristna katakomber" (1881); A. Weber. ..Die
röm. Katakomben" (1900) ; O. Marucehi, ,.Le
catacombe romane" 11903); E. N(ervander),
»Katakombit Roomassa" (18S3).] K. J. 77.

Katakreesi i kreik. kata’khrcsis =
väärinkäytös . jonkun sanan käyttäminen merkityksessä
joka on ristiriidassa sen varsinaisen
merkityksen kanssa; vertauskuvallisen lauseparren väärä
käyttäminen tai eri vertauskuvien sekoittaminen.
Esimerkkejä: ,,punainen muste", ..kultainen
teräs-kynä" ; ..tämä tieto perustuu luotettavaan
lähteeseen"; ,,edistyksen siemen tukahutettiin
kapaloihinsa". ’ O. E. T.

Katalauniset kentät (lat. Campi catalau’nici),
se paikka, missii tapahtui verinen taistelu
hunnien kuninkaan Attilan ja roomalaisen
Aëtiuk-sei välillä 451. Tavallisen otaksumisen mukaan
se oli Chälons-sur-Marnen (lat. Catalaunum,
Du-rocatalauni) tienoilla nykyisessä Champagnessa,
uudempain tutkimusten mukaan etelämpänä,
Troyes’n seuduilla. Alue oli saanut nimensä
gal-lilaisesta katalaunien heimosta (lat. catalauni,
catelauni). G. R.

Katalektinen (kreik. katalëktiko’s, <
katalogein loppua) on antiikkisen metriikan mukaan
-äe, joka on rytmillistä kaavaansa lyhyempi, s. o.
säe, jonka viimeisen tahdin eli runojalan heikkoa

runokorotcnta) tahdinosaa ei vastaa eri tavu
vaan joko edellisen tai seuraavan tavun venytys
taikka joskus paussi. Esimerkkejä:

–––-tai —–––A

(k:sia trokaisia tetrapodioja) ;

(k:sia daktylisia tetrapodioja) ;

(k:sia jambisia tetrapodioja) ;

k. anapestinen tetrapodia). O. E. T.

Katalepsia (kreik. kata’lépsis - kouristus) on
omituinen jiiykkyydentila lihaksissa, joka sallii
jäsenten ja jäsenryhmien taivuttamista ja
asettamista mitä erilaisimpiin asentoihin ja pysyttää
ne näissä asennoissa pitkät ajat, jopa
tuntikaudetkin. Tämä tila. jota sanotaan myös
vahamai-seksi taipumiseksi (fleribilitas cerea), esiintyy
aina psyykillisen häiriön, useimmiten stuporin,
yhteydessä aiheutuen joko hypnoosista,
hysteriasta, mielisairaudesta tai paikallisesta
vammasta aivoissa. K. ei niin muodoin ole mikään
«■rit vinen sairaus vaan sairauden oire. — K a t a-

1 e p t i n e n, katalepsiaa esittävä, vahamaisessa
jäykkyystilassa oleva. E. Th-n.

Katalogi (kreik. kata’logos), luettelo. —
Ka-talogiseerata, laatia luettelo, kirjoittaa
luetteloon.

Katalonia (esp. Cataluna), rantamaakunta
Pyreneitten niemimaan koilliskulmassa, Ranskan
rajalla, 32,197 knr (lisäksi 14 km2 suuruinen
palanen Ranskassa), 2,038,434 as. (1910),
Espanjan taajimmin asuttuja seutuja. — K. on,
muutamia tasankoja lukuunottamatta, vuorimaata,
pohjoisessa Pyreneitten, etelässä ja idässä
etelälounaasta pohjois-koilliseen kulkevien
mioseeni-ajalla poimettuneitten K:n vuorten täyttämä.
Viimemainittujen välissä, jakaen ne kahteen
jonoon, kulkee hedelmällinen pitkittäislaakso,
asutuksen keskus. Ranta on osaksi jyrkkäkallioinen,
osaksi alava, hyviä satamia vähän, mistä
huolimatta asukkaat vanhoista ajoista ovat eteviä
merenkulkijoita. Ilmasto vaihteleva, sadetta
yleensä riittävästi, joten monilajinen kasvullisuus
(öljy- ja appelsiinipuu, korkkitammi) viihtyy
hyvin: metsät kuitenkin enimmäkseen raiskatut.
Jokia: Ebro, jonka tärkein lisäjoki Segre
Pyre-neiltii, Llobregat, Ter. — Asukkaat,
katalonialaiset. ovat toimekkaita, kyvykkäitä ja
uudistusmielisiä, eteläranskalaisten heimolaisia;
ovat aina olleet vihamielisissä väleissä Espanjan
hallitsevaan kansallisuuteen, kastilialaisiin. He
ovat kohottaneet maansa huomattavaan
varallisuuteen: maanviljelys (vehnä y. m. viljakasvit,
öljypuu, viiniköynnös), karjanhoito (lampaan,
vuohen ja sian), silkinviljelys ovat kehittyneet.
Tärkein ja merkittävin on kuitenkin
suurenmoinen ja monipuolinen, keskieurooppalaismallinen
teollisuus (puuvilla-, silkki-, villa-, lasi-, kone-,
korkkiteollisuus, keskustana pääkaupunki
Barcelona), joka jättää kauas jälkeensä koko muun
Espanjan. Liikenneyhteys meritse ja maitse
muihin maihin on hyvä ja vilkas. Vuorissa olevat
malmi-, suola- ja kivihiilikerrokset toistaiseksi
käyttämättä. Katalonialaisten kieli ks. K:ii
kieli ja kirjallisuus. — K. jaetaan 4
provinssiin: Lérida, Gerona, Barcelona,
Tarra-gona. — Jo roomalais-aikana K. oli kukoistava
maakunta, Tlispania tarraconensis nimeltä.
Kansainvaellusten aikana siihen asettuivat alaanit
ja länsigootit (heistä mahdollisesti nimi K. <
Gotholania), 712 tulivat maurilaiset herroiksi;
heidät Kaarle Suuri karkoitti, yhdistäen K:n
(801) valtakuntaansa. V. 888 Barcelonan
kreivit tulivat itsenäisiksi ja siten syntyi K:n
ruhtinaskunta, joka 1137 liittyi Aragoniaan, ja sen
kautta myöhemmin Espanjaan. Sen omat
asetukset ja lait olivat kuitenkin voimassa
1700-luvulle asti. E. E. K.

Katalonian kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
X im ity s k:n kieli, „lo catalä" [lu katala’],
keskiajalla myös .,lo catalanescli" [katalane’sk]),
ahtaammassa merkityksessä tarkoittaa
Barcelonassa ja lähitienoilla puhuttuja romaanisia
kielimuotoja. Tavallisesti kuitenkin nimitys
käsitetään laajemmaksi, joten k:n kieleen kuuluviksi
luetaan myöskin ,,1’alguerès", jota puhutaan
Sardiniassa Alguerin (ital. Alghero) seutuvilla.
Ibizan murre (,,1’eivissenc"), „lo mallorqui, jota on
monta hyvinkin erilaista alalajia, ja ennen muita
. lo valenciä" [balansia’/: lisäksi kielimurteet,
joitten ala jotenkin vastaa Ranskan departementtia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0274.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free