- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
505-506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katalyyttinen vaikutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Katalyyttinen vaikutus—Katariina

506

näennäisesti pelkällä läsnäolollaan, nimitetään
katalysaattoreiksi 1. kontaktia
i-n e i k s i. Monet katalysaattorit vaikuttavat vain
määrätyissä reaktsioneissa, toiset taasen
useam-mankinlaatuisissa eri tapauksissa. S. V. II.

Katalyyttinen vaikutus ks. Katalyysi.

Katalyyttinen voima (ks. Katalyysi),
Berzeliuksen selityksen mukaan hypoteettinen
voima, joka esiintyy katalyysissä ja aiheuttaa
kern. reaktsionin kulun. ks. Katalyysi.

Katamaraani, lautta, jota käytetään monessa
kuuman vyöhykkeen rantaseudussa. Se on
tavallisesti 6-7 m pitkä, 3 m leveä, hirsistä tai
bambusta kyhätty; kuljetetaan melomalla. —
Englantilaisten Napoleonin Boulogne-laivastoa
vastaan 1804 käyttämiä polttolaivoja nimitettiin
myös k:eiksi. (E. E. K.)

Katanga, ennen myös Msirin
valtakunta (ent. hallitsijansa mukaan). Kongo
valtion kaakkoinen osa Lualaba- ja Luapula-jokien
välissä, n. 1/, milj. km2 n. 1,200 m korkeaa
ylätasankosavannia, lämpö tasainen ( +
25°–|-3o°C), sää tuulinen, ilmasto terveellinen.
Asukkaat bantu-neekereitä. K:n vasta viime vuosina
tarkemmin tutkitut kuparikerrokset otaksutaan
olevan maailman rikkaimpia; kuparinpitoisuus
suuri. Kaivostöitä varten perustettiin 1906
engl.-belg. yhtiö, jöka nyt, kun alue (1910) on
saatettu rautatien kautta meren yhteyteen,
voinee ruveta aarteita käyttämään. Koskirikkaista
joista saadaan runsaasti käyttövoimaa.
Rauta-ja tinamalmeja sekä kultaa on mvös.

* E. E. K.

Kataplasma (kreik.), pehmittävä ja myöskin
tuskia lieventävä haude; tähän tarkoitukseen
käytetään pellavansiemen-puuroa, ruohoista ja
yrteistä valmistettuja kosteita, lämpöisiä
hauteita. y. m. s. vrt. Haude.

Katapleiittisyeniitti, ainoastaan yhdessä
paikassa. nim. Vättern-järven itäpuolella Ruotsissa
tavattu vuorilaji. Se kuuluu
nefeliinisyeniittei-hin, mutta sisältää lisäksi varsinaisena
aineksena harvinaista katapleiitti nimistä
mineraalia. joka kokoomukseltaan on vedenpitoinen
natriumzirkoniumsilikaatti. P. E.

Katapleksia (kreik. kata’plëksis = säikähdys),
säikähdyksen aikaansaama lamautumisentila.
johon ihminen, mutta etupäässä eläimet joutuvat
kovan pelon tai säikähdyksen aiheutuksesta.

Katapultti (kreik. katape’ltCs). ampumajousen
muotoiseksi tehty, erittäin voimakas heittokone.

K. voi heittää
puolentoista m:n
pituisia nuolia
kuu-denkiu sadan m:n
päähän tai suuria,
vieläpä 75 kg: n
painoisia kiviä n.
400 m: n päähän.
Nuolia ampuvat
k :t saivat
roomalaisilta nimen
skorpionit,
ki-venheittäjät olivat nimeltään hallista (ks.
t.). Katapulttia käytettiin ensi kerran
Syra-cusan piirityksessä karthagolaisia vastaan 400
e. Kr. ’ JI. v. H.

Katara, rustitila Tyrvään pitäjässä, 5 km
itäänpäin kirkolta; 2 manttaalia; pinta-ala n.

Katapultti.

1.200 ha; ollut aikoinaan m. m. Pfaler-suvun
hallussa, nykyään talonpoikaisella omistajalla.

L. II-nen.

Katarakta ks. Kai h i.

Katarakti (kreik. katarrlia’ktcs = vesiputous).
1. Vesiputous, varsinkin suuri ja valtaavan
vaikutuksen tekevä, joka syöksee kohtisuoraan alas.
Niilin koskista tätä nimitystä käytetään aivan
yleisesti, vaikkakin ne ovat tavallisia koskia.

2. Lääket., harmaan kaihin tieteellinen nimitys.

Katariina (engl. Catherine), Englannin
kuningattaria.

1. K. V a I o i s’l a i n en (1401-37), Ranskan
kuninkaan Kaarle VI:n tytär; Henrik V pyysi
häntä jo 1413 puolisokseen, mutta kun
kosimis-tarjoukseen tuli epäävä vastaus, otti Henrik sen
sodanjulistuksen tekosyyksi. Troyes’n
sopimuksen perusteella hän nai hänet 1420. Henrik VI
oli heidän poikansa. Leskenä K. meni naimisiin
«alesilaisen aatelismiehen Owen Tudorin kanssa,
jonka kanssa hänellä oli kolme poikaa.
Henrik VII, Englannin ensimäinen Tudorinsukuinen
kuningas, oli hänen pojanpoikansa.

2. K. A r a g o n i a 1 a i n e n (1485-1536),
Ferdinand Katolilaisen ja Isabellan tytär; joutui
1501 naimisiin Henrik VII:n vanhimman pojan
prinssi Arthurin kanssa. Tämä kuoli jo 1502 ja
K. määrättiin silloin nuoremman veljen
Henrikin (VIII) puolisoksi; H. naikin hänet paavin
suostumuksella valtaistuimelle noustuaan (1509).
Alussa avioliitto oli onnellinen. Vähitellen
kuningas kuitenkin kylmeni vaimoonsa ja kiintyi
erääseen hovinaiseen, Anna Boleyniin. Hän
koetti nyt saada aikaan avioeroa, mutta K. ei
tahtonut siihen millään ehdolla suostua, vaan
piti kiinni oikeudestaan. Hän vetosi paaviin ja
paavi Klemens VII, joka oli riippuvainen hänen
sisarenpojastaan Kaarle V:stä, julisti kauan
vitkasteltuaan hänen avioliittonsa lailliseksi
(1534). Mutta K:n vetoaminen paaviin vaikutti,
että Henrik jo 1531 julistutti itsensä
Englannin kirkon päämieheksi, ja 1533 Henrik sai uuden
arkkipiispan Cranmerin julistamaan hänen ja
K:n avioliiton laittomaksi. K:n tytär oli Maria
Verinen.

3. K. Howard (1521-42), Henrik
VIII:nvii-des puoliso. Kiinnitti kauneudellaan Henrikin
huomion puoleensa ja meni hänen kanssaan
naimisiin 1540. K. oli innokas katolilainen ja
vaikutti kuninkaaseen protestanttien vahingoksi,
mutta mestattiin aviorikoksesta syytettynä jo
1542. vrt. Howard.

4. K. Parr (1512-48), Henrik VETI:n kuudes
puoliso, naimisissa hänen kanssaan v:sta 1543
lähtien, vaikutti tahdikkaalla ja viisaalla
esiintymisellään hyvin edullisesti oikulliseen ja
tyrannimaiseen puolisoonsa. Meni Henrik VIII:n
kuoltua naimisiin lordiamiraali Sir Thomas
Sey-mourin kanssa.

5. K. B r a g a n z a 1 a i n e n (1638-1705),
Portugalin kuninkaan Juhana Braganzalaisen tytär,
joutui 1662 naimisiin Kaarle II:n kanssa.
Avioliitto, joka oli lapseton, tuli kuninkaan
uskottomuuden ja sydämettömyyden vuoksi sangen
onnettomaksi. Puolisonsa kuoltua (1685) K. vetäytyi
kokonaan syrjään; 1692 hän palasi Portugaliin,
missä hän 1704 ja 1705 toimi maan
hallitsijat-tarena. Ollen yleensä vailla valtiollisia
harrastuksia hän edisti kuitenkin innokkaasti engl.-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0277.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free