- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
507-508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katalyyttinen vaikutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

507

Katariina

508

portugalilaista liittopolitiikkaa. [N. Strickland,
..Lives of the queeus of England".] (E. M-a.)

Katariina. Ruotsin kuningattaria ja
prinsessoja. 1. K.. Kustaa I:n ensimäinen puoliso
1313 35 . Saksi-Lauenburgin ruhtinatar.
Yksinomaan poliittiset syyt aiheuttivat tämän
avioliiton, koska Kustaa Vaasa, sitoutumalla saks.
protestanttiseen ruhtinasperheeseen, tahtoi antaa
suurempaa pontta ja voimaa uudelle
kuninkaan-arvolleen. Avioliittosopimus allekirjoitettiin
Lyypekissä maalisk. 1531; syyskuussa vietettiin häät
Tukholmassa erinomaisella loistolla. Pian
kuitenkin puolisoiden välit kylmenivät. K. ei
ymmärtänyt miestään, oli heikko luonteeltaan ja
tyytymätön niihin oloihin, joihin oli joutunut.
Viilit eivät parantuneet sittenkään, kun poika,
prinssi Eerik, 1533 oli syntynyt.

2. K. Stenbock, Kustaa I:n kolmas puoliso
(1535 t. 1536-1621). Margareeta Leijonhufvudin
kuoltua kuningas valitsi K:n puolisokseen,
vaikkakin sen ajan käsityskannan mukaan oli
olemassa varsin pätevä este tähän avioliittoon, nim.
läheinen sukulaisuus, K. kun oli
kuningatar-vainajan sisarentytär. Papisto, arkkipiispa
Laurentius Petri etunenässä, koettelikin tehdä esteitä,
mutta kuningas sai tahtonsa toteutetuksi (1552).
Avioliitto tuli onnelliseksi, mutta lapsettomaksi.
Kuninkaan kuoltua K. asui jonkun aikaa
Ahvenanmaalla. mikä vv. 1569-98 oli hänelle
läänitettynä, tahi Strömsholmissa, jonka kuningas
kuolinvuoteellaan oli lahjoittanut hänelle.

3. K. (Kaarina Maununtytär), Eerik
XIY:n puoliso (1550-1612). Hänen isänsä oli

ensin sotilas, sittemmin
vanginvartija. K. kadotti
jo aivan nuorena
vanhempansa, joiden
elättämiseen hän oli saanut ottaa
osaa myymällä pähkinöitä
Tukholman torilla. Täällä
sanotaan Eerik XIV: n
ensi kerran nähneen
hänet ja heti kiintyneen
häneen. Jo 1565 mainitaan
K. kuninkaan
rakastajattarena. Lokak. 15 p. 1566
hän synnytti tyttären,
Sigridin. Jo näihin
aikoihin kuningas aikoi naida
hänet, mutta asia
lykkäytyi tuonnemmaksi v:n
1567 surullisten tapausten
vuoksi. Niiden vainojen aikana, joiden alaisiksi
useat maan etevimmät miehet silloin joutuivat,
K. koetti tyynnyttää kuningasta ja taivuttaa
häntä lempeyteen. Kesällä 1567 hän hellyydellä
hoiti sairasta Eerikkiä. Kuningas päätti,
tultuaan terveeksi, toteuttaa naima-aikeensa.
Luultavasti tapahtui salainen vihkiminen jo kesällä
sam. v. V:n 1568 alussa K. synnytti pojan.
Kustaan. Heinäk. 4 p. vietettiin häät julkisesti
suurella loistolla Tukholman Isossakirkossa ja
seur. päivänä K. kruunattiin Ruotsin
kuningattareksi. Mutta Eerikin veljet, joille tämä
avioliitto ei ollut mieluinen, syöksivät hänet jo sam. v.
valtaistuimelta. Aluksi K. sai olla yhdessä
puolisonsa kanssa vankilassa, mutta kesäk. 1573,
sittenkuin Eerik oli muutettu Västeråsiin,
onue-ton kuningas erotettiin perheestään, jota hän ei

Kaarina Maununtytär.
Muotokuva Turun
historiallisessa museossa.

Katariina Jagellonica.

enää koskaan nähnyt. K. lapsineen vietiin
silloin Turkuun, mutta jo 1575 hänen poikansa
Kustaa (ks. t.) temmattiin äidin sylistä ja
vietiin muuanne. Eerikin kuoltua 1577 K:lle
annettiin Liuksialan kuninkaankartano Kangasalla.
Siellä liiin eleli elämänsä loppuajat, harjoittaen
laajaa hyväntekeväisyyttä; hänet haudattiin
Turun tuomiokirkkoon. [Ahlqvist, „Karin [-Milns-dotter".]-] {+Milns-
dotter".]+} E. M-a.

4. K. Jagellonica (1526-83) oli Puolan
kuninkaan Sigismuud I:n ja Bona Sforzan tytär
Italialaiselta äidiltään hän
oli perinyt kauniit
kasvonpiirteet ja
miellyttävän ulkonäön, ja hänelle
ilmestyi useita kosijoita,
joiden joukossa myöskin
Moskovan tsaari Iivana
IV Julma. K. ei näihin
sulhasiin suostunut. Sen
sijaan hän vastasi 1561
myöntävästi Suomen
herttuan Juhanan
naimatarjoukseen ja 4 p. lokak.
1562 vietettiin Vilnassa
heidän häänsä. Häät
pidettiin juhlallisten
keinujen ja turnauksien kera,
joissa kaatui hevosia ja
haavoittui miehiä.
Taikauskoinen häiirahvas piti sitä pahana enteenä nuo
relle pariskunnalle. Huomen lahjakseen K. sai
Ahvenanmaan, Rauman kaupungin, Laitilan ja
Lopen pitäjät. Joulun aikaan 1562 nuori
pariskunta saapui Turkuun, mutta jo seur. v. K. sai
seurata puolisoaan vankeuteen. Vv. 1563-67 hän
jakoi miehensä surut ja ilot Gripsholman
linnassa. Siellä syntyivät hänen vanhimmat
lapsensa Isabella ja Sigismund. Mutta Iivana Julma
muisteli yhä K. Jagellonicaa ja toivoi Juhanan
vankina ollessa voivansa saada hänet itselleen.
Sitä varten olivat jo tsaarin legaatit tulleet
Tukholmaan ja Eerik XIV keskusteli heidän
kanssaan 1568 K:n luovuttamisesta, kun
vallankumous saattoi Eerikin vankikomeroon ja I\:n
Ruotsin kuningattareksi. Politiikkaan K. ei
paljoakaan vaikuttanut, mutta usein hän sentään
koetti asioita parhain päin kääntää sekä
lauhduttaa itsepäistä ja kiivasta puolisoansa.
Enimmän K. on tietenkin vaikuttanut Juhanaan
uskonnollisessa suhteessa, katolisuudellaan. Ollen
harras katolinen hän sai Juhanan miettimään
katolisuuden palauttamista Ruotsiin. Hän sai
Sigismundin kasvatetuksi omaan uskoonsa.
Uskonnon asioissa K. oli kardinaali Hosiuksen ja
myöskin jesuiittain Stanislaus Warszewickin,
Antonio Possevinon. Herbstin y. m. vaikutuksen
alainen. Sen, että K. oli rakastettu Ruotsissa,
näemme siitä, että itse ankara Kaarle IX sanoo
hänestä riimikrouikassaan: ..Ruhtinatar siveä ja
hurskas, vaikka hänen oppinsa oi’ Roomast".
K. Jagellonica kuoli 16 p. syysk. 1583.
Hänen hautansa on Upsalan tuomiokirkossa.
[Przezdziecki, „Jagiellonki Polskie w XVI wieku"
(5 osaa, 1868).] K. K-n.

5. K., Kaarle IX :n tytär (1584-1638), kadotti
jo 1589 hurskaan äitinsä Pfalzin Marian; Kaarle
herttuan mentyä 1592 uusiin naimisiin
Holsteinin Kristiinan kanssa K. joutui tämän kasvatet-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0278.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free