- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
511-512

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katariina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

511

Katariina- Katariina Medici

512

ja Dneprin välisen maan sekä useita linnoituksia,
ja Krimin kaanikuuta julistettiin itsenäiseksi.
Gre_’<t Puteinkin, joka Orlovin epäsuosioon
jouduttua tuli K:n suosikiksi, vaikutti tämän
jälkeen suuresti K:n itämaiseen politiikkaan;
Krimin kaanikuuta yhdistettiin Venäjään ja
Itävallan Joosef II :u kanssa tehtiin sopimus; sen
.lkeen syntyi toinen Turkin sota (1787-92), jossa
Venäjä sai Otsakovin linnoituksen ja sulttaani
hyväksyi Krimin yhdistämisen. Tämän sodan
aikana oli myöskin Ruotsin kanssa sota (1788-90),
joka päättyi Väräliin rauhassa. Sitten K.
kääntyi Puolaa vastaan, jossa 1791 oli saatu aikaan
vapaamielinen valtiomuoto; hän auttoi tähän
muutokseen tyytymättömiä, jotka olivat tehneet
Targovvice konfederatsionin, ja pani Preussin
kuninkaan kanssa toimeen toisen jaon (1793),
jossa hän sai Ukrainan ja suuren osan
Liettuasta y. m.; ja kun Puolassa syntyi kapina,
jaettiin loputkin siitä Venäjän, Preussin ja
Itävallan kesken (1795). vrt. Puola ja
Venäjä. — K. rakasti valtaa ja nautintoja, ja
tahtoi saada itselleen historiassa loistavan
nimen; keinoista hän ei välittänyt toiminnassaan
ja uskonnon asioissa hän oli välinpitämätön.
Ranskan valistuskirjailijoiden, Voltairen,
Dide-rot’n d’Alambert’in kanssa hän oli
kirjeenvaihdossa; kuuluisan Grimmin tehtävä oli
antaa hänelle tietoja kirjallisista ja taiteellisista
uutuuksista. Hän sepitti itsekin näytelmiä ja
historiallisia kirjoituksia sekä muistiinpanoja
omasta elämästään v:een 1759 („Mémoire de
1’impératrice Catherine, éerits par elle-mëme"),
jotka Ilerzen toimitti painosta 1859; hänen
kirjeenvaihtonsa Preussin prinssin Henrikin kanssa
..Briefwechsel zwisclien Heinrich, Prinz von
1’reussen, und K. II von Russland") julkaisi
Krauel 1903. [Bruckner, ,.K. II"; Bilbasov,
„Ge-schichte KatUarinas II" (1, 2 ja 12 osa) ja „K. II
im Urteile der Weltliteratur"; A. Sorel,
„Cathé-rine II et la révolution frangaise"; de Larivière,
..Cathörine II et la révolution franjaise".]

ff. O. h.

Katariina (kreik. katharo’s = puhdas, siveä),
6:n katolilaisen pyhimyksen nimi.

1. K. Aleksandrialainen (k. 307),
tarinan mukaan kaunis ja oppinut neito
kuninkaallisesta suvusta. 18-vuotiaana hän esiintyi keisari
Maxentiuksen toimeenpanemassa pakanallisessa
juhlassa saarnaten evankeliumia. Vankeuteen
heitettynä hän käänsi kristinuskoon kymmeniä
oppineita, joita oli lähetetty väittelemään hänen
kanssaan. Kun hän pysyi uhkauksista ja
imarteluista huolimatta lujana uskossaan, sidottiin
hänet keisarin käskystä 25 p. marrask. 307
rattaaseen, mutta kun se hajosi, mestattiin hänet.
Kuvissa on K:n tunnusmerkkinä terävillä
piikeillä varustettu särkynyt ratas, marttyyripalmu
ja miekka, joskus (hänen oppineisuutensa vuoksi)
kirjojakin. Pyhästä K:sta puhuttaessa
tarkoitetaan tavallisesti häntä. On oppineitten,
nimenomaan Pariisin yliopiston filosofisen tiedekunnan
suojeluspyhimys. [Ivnust, „Geschichte der
Legen-J :i der heiligen K." (1890), Barnhagen, „Zur
Geschiehte der Legende der K. von Alexandrien"
(1891).]

2. K. Ulf i n tytär (n. 1331-81), Pyhän
Birgitan (ks. t.) toinen tytär. Vaikkakin oli
joutunut naimisiin jo 12-vuotiaana, säilytti hän neit-

syytensä läpi elämänsä. Seurattuaan äitiään
tämän matkoilla hiin palasi 1374 hänen ruumiinsa
mukanaan kotimaahan, ruveten innolla
jatkamaan hänen työtään Vadstenan luostarin
voimis-tuttamiseksi. Vaikka häntä ei koskaan vihitty
abbedissaksi, johti hän kuitenkin luostaria
kuolemaansa asti 22 p. maalisk. 1381, tehden sille
lahjoituksia ja hankkien paavilta etuja.
1400-luvulla tehtiin Ruotsissa paljon työtä hänen
ju-listamisekseeu pyhimykseksi, pääsemättä
juhlallista arkkuunpanemista pitemmälle, mutta
siitä huolimatta häntä vieläkin kunnioitetaan
katolisissa maissa Ruotsin suojelusneitseenä.

3. K. Sienalainen (1347-80), viirjiiri
Be-nincasau tytär Sienasta. Luvattuaan jo
8-vuo-tiaana ikuista kainoutta hän liittyi 1364
dominikaanien tertiaareihin, antautuen
harjoittamaan varsinkin köyhäin ja sairasten hoitoa.
Ylenmääräinen itsensäkiduttaminen kiihdytti
hänen hermostoaan niin että hän näki näkyjä,
seurusteli neitsyt Maarian ja Jeesuksen kanssa,
sai juoda Jeesuksen verta ja ruumiiseensa
Jeesuksen haavain jäljet. Erityisesti hän ylisti sitä
onneaan, että Jeesus oli kihlannut hänet
morsiamekseen. Kirkon puhdistusta ja sisäistä
rauhaa harrastaen hän sai paavi Gregorius XI:nnen
(ks. t.) muuttamaan Avignonista Roomaan.
Urba-nus VI:nnen Roomaan kutsumana hän kuoli
siellä 29 p. hulitik. 1380. V. 1461 hänet
julistettiin pyhimykseksi; on dominikaaniveljeskunnan
ja Sienan kaupungin suojeluspyhimys. Kuvisfta
ovat hänen tunnusmerkkejään ristiinnaulitun
kuva tai lilja tai kirja kädessä, joskus myöskin
Kristuksen haavain jäljet, mutta varsinkin
mor-siussormus. [Hase, „Catarina von Siena" (2 pain.
1892), Butler, «Catherine of Siena" (3 pain.
1881), Drane, „The history of St. Catherine of
Siena" (2 nid.. 2 pain. 188*7).] A. J. P-ä.

Katariina Medici (ransk. Cathérine de
ilé-dicis) (1519-89), Ranskan kuningatar, Urliinon
herttuan Lorenzo Medici’n tytär, tuli
sukulaisensa paavi Klemens VII:n toimesta Ranskan
daufin’in, sittemmin kuningas Henrik II :n
puolisoksi. Aluksi hän oli syrjäytettynä hovissa,
sillä hänen puolisonsa oli rakastajattarensa Diana
Poitiers’ilaisen vaikutuksen alaisena; mutta
vähitellen Henrik II rupesi osoittamaan hänelle
yhä suurempaa luottamusta. Puolisonsa kuoltua
(1559) K. koetti saada sovintoa aikaan
uskonnollisten puolueiden kesken ja kallistui
hugenottien puolelle vähentääkseen Guisein valtaa, jonka
lie olivat saaneet Frans II: n aikana. Kun tämä
kuoli (1560), pääsi K. hallitusta hoitamaan
toisen poikansa Kaarle IX:n alaikäisyyden aikana
ja osoitti vieläkin suvaitsevaisuutta uskonnon
asioissa; mutta kun Guiset olivat joutuneet
syrjään, muuttui hänen politiikkansa hugenoteille
vihamieliseksi. S:t Germain’in rauhan jälkeen
(1570), jolloin amiraali Coligny (ks. t.) sai
suuren vaikutuksen kuninkaaseen, K. pani toimeen
Pärttylin yön verilöylyn (1572). Jatkuvien
uskonsotien aikana hänen vaikutuksensa kävi
vähäpätöisemmiiksi, ja hugenottien saavuttamat
edut katkeroittivat hänen viimeisiä aikojaan.
K. oli tavattoman vallanhimoinen nainen, joka
toimissaan ei pitänyt väliä keinoista; hän
harrasti taidetta, rakennutti useita linnoja sekä
lahjoitti Pariisin kirjastoon Kreikasta ja Italiasta
tuotuja arvokkaita käsikirjoituksia. [..Lettres

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0280.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free