- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
515-516

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katarit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

515 Katechu—I

kästään soinnusteluuu. Hänen kielellinen
taitavuutensa ja hieno kieliaistinsa saattoivat hiinet
eteväksi kääntäjäksi. K:n hollannin kielelle
kääntämistä teoksista mainittakoon Chamisson
runot (1S62). Schillerin ..Maria Stuart" (1866),
Goethen ..Faust", 1 osa (1878), Miltonin
..Kadotettu paratiisi" (1SS0), Tasson »Vapautettu
Jerusalem" (1856) ja Danten ..Inferno" (1876).
K:n kootut teokset ..Complete dichtwerken"
julkaistiin 1867 (8 nid.) ja runot ..Gedichten" 1S90-91
12 nid.). [Jan ten Brink. ..Geschichte der
nord-niederliindischen Literatur".] J. H-l.

Katechu ks. K a t e k u.

Katederi (kreik. katlie’dra - istuin, lat.
ra-the’dra), korotettu, rintanojalla varustettu paikka,
josta opettaja koulussa tai yliopistossa esiintyy:
oppituoli. — Katederikukkanen,
opettajan (varsinkin professorin) naurettava, tyhmä
ja epäjohdonmukainen lause.

Katederisosialistit (ks. Katederi), saks.
vapaamielisen politikon H. B. Oppenheimin
keksimä pilkkanimi, jota 1870-luvulta lähtien on
käytetty reformiystiivällistä sosiaalipolitiikkaa
kannattavista saks. taloustieteen professoreista.
So-siaalireformatorinen suunta oli mainitulla
vuosikymmenellä vasta nousemassa ja sai alussa
osak-seeu ankaraa vastustusta vanhan, valtion
sekaantumista taloudellisiin oloihin vierovan
vapaamielisen koulukunnan miehiltä. Nimittämällä uutta
suuntaa katederisosialismiksi
tahdottiin osoittaa, että se muka oli samalla kertaa
kumouksellinen, niinmuodoin valtiolle
vaarallinen ja akadeemis-doktrinaarinen, niinmuodoin
epäkäytännöllinen. Sen johdosta että G.
Schmol-ler. Ad. Wagner y. m. katederisosialisteiksi
leimatut yliopistonopettajat tulivat olemaan
johtavia miehiä 1S72 perustetussa „Verein fiir
So-zialpolitik" yhdistyksessä — jossa muuten kaikki
puolueet olivat edustettuina — ruvettiin
myöskin tämän yhdistyksen harrastuksia sanomaan
katederisosialismiksi. Kuitenkin Schmoller jo
yhdistyksen perustajaisissa pitämässään
avauspuheessa jyrkästi hylkäsi kaikki sosialistiset
kokeilut ja asetti yhdistyksen ohjelmaksi nykyisen
yhteiskuntajärjestyksen pohjalla liikkuvan,
tarkkoihin historiallisiin ja tilastollisiin
tutkimuksiin perustuvan, työväen aseman parantamista
tarkoittavan uudistustyön. Tämän ohjelman
mukaisesti yhdistys onkin toiminut ja tietojen
keräyksillä ja julkaisuillaan, jotka käsittävät
toista sataa nidettä, suuresti vaikuttanut viime
vuosikymmenien sosiaalipoliittiseen
lainsäädäntöön Saksassa ja muissakin maissa. —
Nimityksiä katederisosialisti ja katederisosialismi enää
harvoin käytetään, vaikka itse
sosiaalireformu-torinen suunta on aikaa myöten saavuttanut yhä
suuremman merkityksen sekä Saksassa että
muualla. Kuitenkin leimataan Saksassa työnantajain
taholta yhä edelleen katederisosialistiksi
jokai-oen professori, joka työriitaisuuksien sattuessa
kokonaan tai osittain asettuu tvöviien puolelle.

J. F.

Katedraali (kated ra ai ik i rkko; lat.
co-thc’dra = istuin, opetusistuin, piispanistuin),
piispan tai arkkipiispan asuntokaupungin pääkirkko.

A. J. P-ä.

Katedraalikoulu (lat. cathe’dra =
piispanistuin) , piispanistuimen yhteyteen perustettu
keskiaikainen koulu etupäässä hengelliseen säätyyn

Categorinen 516

valmistuvia varten. Kaarle Suuren hallitessa ne
tulivat yleisiksi frankkien valtakunnassa. Turun
k. oli meidän maamme vanhin koulu. Näissä
oppilaitoksissa oli »sisäkoulu" ja „ulkokoulu";
edellisessä kasvatettiin hengellisiä, jälkimäisessä, jokn
tavallisesti ei ollut asumalaitos, saivat ylempien
säätyjen pojat opetusta. Johtajaa sanottiin sko
lastikoksi. Oppiaineet jaettiin kahteen ryhmään
samaten kuin luostarikoulussa, nim. t r i v i
u-m i i n. johon kuuluivat kielelliset aineet,
grammatiikka, retoriikka, dialektiikka, ja
qvadri-v i u m i i n, johon kuuluivat matemaattiset
aineet, aritmetiikka, geometria, musiikki ja astro
nomia. O. M-<\

Katedraalilasi (ks. Katedraali), lujaa,
tav. värillistä lasia, jonka aaltomaisesti rosoinen
pinta aikaansaa miellyttäviä valontaitteita ja
värivivahduksia. Käytetään lasimaalauksiin.

K. S. K.

Kateederi ks. Katederi.

Kateenkorva (thymus), rauhanen, jolla on
paikkansa rintaontelon yläosassa rintalastan
kahvan takana. Se on suurimpana toisen ikävuoden
lopulla ja sen muodostaa silloin kaksi liuskasta,
jotka ulottuvat kilpirauhasesta pitkin kaulaa
sydänkarsinaan saakka, mutta se alkaa
senjäl-keen vähitellen surkastua, joten se miehuuden
iässä on joko kokonaan hävinnyt tai siitä on
jäljellä vain mitättömiä jäännöksiä. K. luetaan
tiehyettömiin rauhasiin s. o. sellaisiin, jotka
laskevat eritteeusä vereen. Sen fysiologinen merki
tys elimistölle on hämärä, mutta sitä arvellaan
samankaltaiseksi kuin kilpirauhasen. K. tava
taan rustokaloista saakka kaikissa
selkärankaisryhmissä. Huomattava on sen suuri koko läpi
elämän hylkeillä ja delfiineillä. K. M. L.

Kateetti (kreik. katlietos = luotiviiva),
suorakulmaisessa kolmiossa suoran kulman viereisten
sivujen nimitys (ks. Kolmio).

Kategoria (kreik. katigori’a), alk. = lausuma,
maine, predikaatti. Iv:t ovat ne yleisimmät
»mainesanat" eli käsitteet, joihin lopulta
johdumme. kun jatkuvalla yleistävällä abstraktsio
nilla muodostamme yhä yleisempiä käsitteitä(vrt.
Abstraheerata). Aristoteles luetteli 10 k :aa.
stoalaiset vähensivät niiden luvun 4:ksi. Sangen
monet filosofit ovat eri tavoin esittäneet
katego-riojen eli ajatuksemme peruskäsitteiden luettelon.
Luonnollisinta on erottaa, pääasiassa noudattaen
stoalaisia, pääkategoriat: 1) olio eli esine; 2)
ominaisuus; 3) toiminta eli tapahtuma; 4) suhde.
Jokainen erikoinen käsite alistuu jonkun k:n alle,
— se merkitsee joko esinettä tahi ominaisuutta
j. n. e., joten kaikki käsitteemme k:ojen mukaan
jakaantuvat vastaaviin luokkiin. Näitä vastaavat
pääasiassa myöskin kielen sanaluokat. —
Jokapäiväisessä kielessä k. = luokka. A. Gr.

Kategorinen (< kreik. katëgore’in = lausua,
väittää), varma, ehdoton. K. arvostelma on
arvostelma, joka yksinkertaisesti lausuu, että
määrätty predikaatti soveltuu (tahi ei sovellu)
määrättyyn subjektiin (»A on B", —
erotukseksi hypoteettisesta ja disjunktiivisesta
arvostelmasta) . — K. päätelmä on päätelmä, jonka
»ylälauseena" on k. arvostelma; sen
perusmuotoina ovat kaavat: M on P; S on M; siis S on
P (esim. rikokset ovat rangaistavat; petos on
rikos; siis petos on rangaistava) sekä M ei ole
P; S on M; siis S ei ole P. (vrt. Dictum de

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0282.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free