Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katekeesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
517
Katekcesi—Katekumeenit
518
o ni 11 i et n n I 1 o). — K. imperatiivi ks.
Imperatiivi. -4. Qr.
Katekeesi 1. k a t e k i s a t s i o n i (kreik.
A-«-ttfkhësis = suullinen opetus), uskonnonopetus,
erikoisesti kysymysten ja vastausten muodossa
tapahtuva. Tavallisimmin katekismus on k:n
pohjana. K:n voi sanoa johtuvan pietismin
alkajasta F. J. Speneristä, joka luopui siihen asti
vallinneesta yleisestä tavasta, että oppilaan
annettiin ulkoa oppia lukukappaleet ja sitten
ladella ne opettajalle. A. F. P.
Katekeetta (kreik. katckhëtPs = opettaja),
kris-tinuskonopettaja, jonka tehtävänä on opettaa
erittäinkin alkeellisella kehityskannalla olevia. —
Vanhassa kirkossa tällä nimityksellä
tarkoitettiin katekumeenien (ks. t.) opettajia. Alkuaan
nämä opettajat eivät olleet erikoisia kirkollisia
viranomaisia, vaan sekä papit että maallikot
voivat toimia tällaisina opettajina. Kun
katekumeenien opetus sittemmin edelleen kehittyi,
muodostui erikoinen katekeetanvirka. Kuuluisin vanhan
kirkon katekeettakoulu oli Aleksandriassa; sen
kuuluisin opettaja on Origenes. Lastenkasteen
tullessa yleiseksi hävisi myös katekeetanvirka.
Useissa Lapin seurakunnissa on yleisistä
varoista palkattuja katekeettoja. A. F. P.
Katekeettinen (ks. Katekismus) on
sellui-nen opetus, joka perustuu katekisatsioniin, s. o.
kysymyksin ja vastauksin tapahtuva opetus.
Kateketiikka (ks. Katekismus), oppi
suullisesta opetuksesta, varsinaisimmin
uskonnonopetuksesta. Aluksi annettiin kristityssä kirkossa
tätä opetusta (kasteopetusta) täysikäisille
pakanoille, mutta se muuttui myöhemmin
lastenope-tukseksi. Vanhimmat tätä opetusta käsittelevät
kirjat ovat Kyrilloksen „Katekhesis
mystago-gike", Gregoritiksen „Logos kateklietikos" ja
Augustinuksen „De catecliizandis rudibus" (4:nneltä
vuosis.). Opetus oli pääasiassa
uskontunnustuksen ulkoaopettainista. Keskiajalla ei kirkon
piirissä yleensä ole havaittavana tuntuvampaa
edistystä uskonnonopetuksen metodiikassa; sen
sijaan valdolaisten ja hussilaisteu kesken
harrastettiin opetuksen parantamista ja m. m.
kirjoitettiin uusia oppikirjoja. Uskonpuhdistuksen
ajalla erittäin Luther kiinnitti paljou huomiota
lasten uskonnonopetukseen, saaden sen
oppikirjo-jensa, katekismusten, avulla ohjatuksi
uusille urille. Ulkoluku pysyi kumminkin yhä
pääasiana sekä katekismukseu että Raamatun
kappalten opetuksessa. Vasta pietistien koulussa
pääsi k., kysely ja vastaukset, vallalle.
Valistusajalla tuli n. s. sokraattinen opetustapa
yleiseksi: viisaasti kysymällä oli oppilas ohjattava
uskonnollisen totuuden selvään ymmärtämiseen.
Tätä taas Pestalozzi vastusti tahtoen saada
uskonnonopetuksenkin havainnollisemmaksi ja sen
kautta vaikuttavaksi. O. M-e.
Katekisatsioni ks. Katekeesi.
Katekismus (kreik. katfkhismo’s = opetus, <
katckhe’in = opettaa), kansantajuinen,
kysymysten ja vastausten muotoon laadittu oppikirja
jonkun tiedonhaaran alkeisopetusta varten.
Tavallisesti tarkoitetaan tällä nimellä kuitenkin
ainoastaan kristinuskon opetusta varten
laadittuja edellä esitetyn kaltaisia oppikirjoja.
Tunnetuimmat näistä viimeksimainituista
katekismuksista ovat: luterilaisessa kirkossa
Lutherin katekismukset v:lta 1529 (suurempi
opettajia ja pienempi kansaa varten),
reformee-ratussa kirkossa Heidelbergin
katekismus (kahden reforineeratun teologin,
Olevia-nuksen ja Ursinuksen kirjoittama, vuodelta 1563),
anglikaanisessa kirkossa n. s. ..Church catechism"
(kirkkokatekismus) vv:lta 1553 ja 1572,
room.-katolisessa kirkossa »Tridentin k." 1. »Catechis
mus romanus" (roomalainen katekismus, 1566)
ja kreik.-katolisessa kirkossa »Itämaiden
katolisen ja apostolisen kirkon oikeauskoinen
tunnustus" (v:lta 1043, kuten luullaan Pietari
Mogi-laan kirjoittama). A. F. P.
Ensimäinen suomenkielinen k. oli Mikael
Agricolan (ks. t.) laatima; siitä, yhtävähiln kuin
Paavali Juusteninkaan (ks. t.) 1574
ilmestyneestä k:sta ei ole nykyaikaan tiettävästi
ainoatakaan kappaletta säilynyt. Jaakko
Suomalaisen 1. Finnou (ks. t.) k:n ensimäinen,
luultavasti vuosien 1580 ja 1582 välillä ilmestynyt
painos on kadonnut, toinen on v:lta 1615. Eerik
Eerikinpoika Sorolaiuen (ks. t.) kirjoitti kaksi
k:ta, laveamman etupäässä opettajien ohjeeksi,
ja lyhyemmän kansaa varten. Edellistä (v:lta
1614) kehutaan itsenäiseksi ja helppotajuiseksi.
Molemmat pysyivät käytännössä vuosisadan
loppuun saakka; jälkimäisestä ilmestyi useita
painoksia, joista aikaisin meille säilynyt on v:lta
1629. Gezelius vanhempi (ks. t.) julkaisi 1666
aapiskirjan ja k:n nimeltä »Yxi paras Lasten
tawara", jota on ilmestynyt vähintään 60
painosta (1666-1889). Taneli Juslenius (ks. t.)
suomensi 1746 Svebiliuksen k:n, josta on otettu
useita kymmeniä painoksia viime
vuosikymmeniin asti.
Katekismus-saarna ks. A a m u k e 11 o t.
Katekoiva ks. Katekeettinen.
Kat’ eksokhen
kliCnJ (kreik. kata’ = mukaan.
eksoklic’ = ulkoneminen, edemmyys, eteviimmyys).
etenkin, varsinkin, nimenomaisesti.
Kateku (malaj. kate = puu ja khu = mehu), [-Ceylonissa ja Intiassa yleisen Acacia Catechu puun
lastuista vedellä keittämällä saatu ekstrakti. K.
tuodaan Eurooppaan suurina, kulmikkaina,
mustanruskeina, kovina ja hauraina paloina, joiden
murtopinta on loistava. K. maistuu katkeralta,
jumoavalta. Sitä kuljetetaan Eurooppaan joko
suuriin lehtiin tai mattoihin käärittynä tai
säkeissä, laatikoissa j. n. e.
K. liukenee miltei täydellisesti kuumaan veteen.
Sen piiäaineosa on n. s. katekiini (katekuliappo).
K:a käytetään jonkun verran lääkkeenä, mutta
pääasiassa värjäykseen ja parkitukseen. Sillä
värjätään silkkiä, puuvillaa sekä kosteuden ja
veden vaikutuksen alaiseksi tulevia tavaroita,
kuten matkalaukkujen piiällyskankaita,
telttakan-kaita, verkkoja j. n. e. — K:a käytetään paljon
parkitukseen varsinkin Italiassa ja Englannissa.
Sillä käsitelty nahka on hyvää, kestävää ja
kau-niinväristä. — K:a käytetään joskus myöskin,
lipeämäisiä aineita joukkoon lisäten, estämään
kattilakiven muodostumista höyrykattiloihin.
Intiassa kasvavan palmulajin Arcca catcchun
hedelmistä valmistetaan tiimiin puun
kasvupaikoilla katkeranmakuista ekstraktia, jota
nimitetään a r e k a p a 1 m u-k:k s i, jota ei
kuitenkaan kaupita Euroopassa. S. V. n.
Katekumeenit (kreik. katëkhü’menoi =
opetettavat), kristinuskon opetusta nauttivat. Näin
nimitettiin kristillisen kirkon alkuaikoina niitä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
