- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
521-522

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katinala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

521

Katinala—Katod isäteet

522

Katinala, vanha kartano Hattulan pitäjässä;
sen omisti uuden ajan alussa n. s. K:n
vapaa-miessuku, jonka jäsenistä mainitaan Abraham
Jönsinpoika (1448) ja Antti Jönsinpoika (main.
1553-88), ja tämän jälkimäisen pojilta se joutui
hänen sisarenpojalleen Jöns Skyttelle. Joskus
nimitetään suku vaakunansa mukaan Halfmäna.
— Myöskin Naantalin luostari omisti aikoinaan
maata K:ssa. K. G.

Katinen (ruots. Katti s), kartano
Hämeenlinnan kaupungin kaakkoispuolella lähellä
Ka-tumajärven rantaa: omist. (1911) tilanomistaja
0. Lumholtz. L. II-ncn.

Katinkulta, kiilteen kansanomainen nimitys,
ks. K i i 11 e.

Kationi (kreik. kato = alhaalla) ks.
Elektrolyysi.

Katiska ks. Kalastus.

Katkaiseminen 1. taittaminen, kirjap..
ks. Kirjapainotaito.

Katkaisija ks. I) i s j u n k t o r i.

Katkat (Amphipoda), niveläyriäisiä. joilla
on sivulta litistynyt ruumis, pitkähkön
takaruumiin 3 etumaista jalkaparia uimajalkoja. 3
(akimaista taaksepäin suunnattuja liyppyjaikoja;
vartalojaloissa rakkomaiset kidukset. K. ovat
yleensä pieniä, harvoin useita cm pitkiä
äyriäisiä, joista useimmat elävät meressä, harvat
suolattomissa vesissä. Suomen merirannoilla
yleinen, kivien alla tavattava katka on Gammarus
locusta, sisävesissämme tavataan Gammarus
pu-Icx. K. M. /,.

Katkerapuu, kvassiapuu (lignum
quas-siæ), Et.-Aineriikan pohj.-osissa.
Keski-Amerii-kassa ja Antilleilla kasvavan pensaan Quassia
amaran katkeranmakuinen, hajuton puu. josta
valmistettua infusionia käytetään vahvistavana
lääkkeenä ruuansulatushäiriöissä. Vähemmän
arvokas on Antilleilla kasvavasta Picræna
exccl-sosta saatu rohdos.

Katkerasuola ks. Karvassuola.

Katkerasälpä ks. Dolomiitti.

Katkero ks. 6 e n t i a n a.

Katkerovesi, kirppavesi, karvasvesi,
rikkihappoista natriumia paljon ja rikkihappoista
magnesiumia lähes puoli prosenttia sisältävä
kivennäisvesi, jollaista on muutamassa
luonnollisessa lähteessä. Sellaisia lähteitä ovat esim.
Hu-nyadi Jänos (Unkarissa), Friedrichshall
(Bres-laun läliellä) y. m. Keinotekoinen k. sisältää
pääasiallisesti rikkihappoista magnesiumia.

(M. O-B.)

Katkismus ks. Katekismus.

Katko ks. C o n i u m m a c u 1 a t u m.

Katkonaisloisto (engl. occulting light),
merenkulkijoita johtava loisto, jonka valo
säännöllisiksi väliajoiksi peittyv läpinäkymättömän
verhon taakse. " ’ F. W. h.

Katkopihdit ks. Atulat ja Pihdit.

Katkov /-o’f], Mihail Nikiforovits
(1818-87), ven. sanomalehtimies, opiskeli
Moskovassa ja kuului siellä Aksakovin, Belinskijn,
Ba-kuninin, Herzenin y. m. edistysmielisten nuorten
miesten piiriin. Harjoitettuaan vielä opiutoja
Königsbergissä ja Berliinissä K. tuli 1845
filosofian apulaisopettajaksi Moskovan yliopistoon.
V. 1850, jolloin hallitus pelästyneenä v:n 184S
tapauksista siirsi filosofian opetuksen pappien
käsiin, lakkautettiin K:n opettaja-virka. Silloin

hän siirtyi alalle, jolla hän saavutti varsinaisen
kuuluisuutensa. Hän perusti „I?uskij vestnik"
(Venäläinen sanansaattaja) nimisen
aikakauskirjan 1856 ja vuokrasi 1862 yliopistolta
sanomalehden „Moskovskija vedomosti" (Moskovan
uutiset) jota oli toimittanut jo v:sta 1851.
Sa-nonialehtiniieheksi ryhtyessään K. vielä oli
vapaamielinen uudistusten ystävä ja Englannin
perustuslaillisen valtiomuodon ihailija. Mutta
Puolan kapinan jälkeen (1863) hän vähitellen
siirtyi yhä enemmän oikealle, tullen lopulta
vanhoillisten johtajaksi. Hän piti itsevaltiutta
Venäjälle kansallisena laitoksena ja vaati
vierasheimoisten väkivaltaista venäläistyttämistä.
Hänen ja hänen lehtensä vaikutusvalta kohosi aiko
jen kuluessa niin suureksi, että hän saattoi
vapaasti arvostella ylimpienkin hallitusmiesten
toimia ja antaa neuvoja, melkeinpä määräyksiä
hallitukselle. Erittäinkin pidettiin häntä keisari
Aleksanteri III:n läheisenä ystävänä. [Ljubimov,
„M. N. K." (ven. 1889) ; Nevedenskij, „K. ja hänen
aikansa" (ven. 1888); Alfred Jensenin kirjoitus
..Finsk Tidskrift"issä (1888).] K. B:dt.

Katmandu, Nepalin pääkaupunki Himalajan
rinteellä (1,450 m yli merenp.), 50,000 as.
(enimmäkseen buddhalaisia nevaareja). Useita
temppeleitä ja ruhtinaan y. m. palatseja, asevarasto
ja kanuunavalimo. Likainen, köykännäköinen
kaupunki. Tie Kutiin (Tibetissä) ja Patnaan
(Intiassa). E. T.

Katodi (kreik. kathodos = alaspäin viepä tie)
ks. Elektrolyysi ja S ä h k ö k ä r k i.

Katodisäteet (ks. Katodi). Jos sähkövirta
johdetaan Geisslerin putken (ks. t.) läpi,
havaitaan siinä, kun paine on 1 ä 2 mm n. s.
Fa-raday’n pimeä tila katodin luona, muitten osien
ollessa valokerroksien täyttäminä. Vieläkin
ohuemmassa ilmassa (tai muussa kaasussa) pimeä
tila laajenee paineen vähetessä anodiin päin,
kunnes paineen ollessa pieni murto-osa mm:stä
putken valoilmiö on melkein kokonaan hälvennyt.
Mutta sen sijaan lasiseinät rupeavat hohtamaan
lasin laadun mukaan erivärisellä — viheriäisellä.
sinisellä tai punaisella — valolla. Valoilmiö on
voimallisin katodia vastapäätä. Hittorf on
selittänyt (1S69) ilmiön syynä olevan n. s. k:n.
Ne ovat näkymättömiä, suoraviivaisesti katodista
ja kohtisuorasti sen pintaa vastaan leviäviä
säteitä. Niiden suunta ei niin ollen riipu yhtään
anodin paikasta. K. saattavat putken seinän
hohtamaan siinä kohden, missä ne sen tapaavat.
Muutkin aineet paitsi lasi hohtavat k:n
valaisemina: timantti vaaleanvihreänä, kalkkisälpä
kel-taisenpunaisena j. n. e. V. 1879 Crookes jatkoi
Hittorfin havaintoja. Hän suunnitteli sitä
varten putkia (Crookesin putket), joissa ilma
ohennettiin aina ’/iom mm:n paineiseksi asti.
Parhaan todistuksen k:n suoraviivaisesta
leviämisestä antaa kuvassa esitetty Crookesin putki.
Elektrodit ovat: aluminiumlevy o katodina ja
aluminiumristi 6 anodina. Ilma on niin
ohennettu, että sisus on pimeä ja ainoastaan seinät
hohtavat — fluorisoivat. Aluminiumristi luo
silloin mustan varjon d taakseen lasiseinälle, koska
suoraviivaisesti etenevät k. eivät tunkeudu
metallin läpi. eivätkä niin muodoin voi kohdata
lasia ristin takana, eivätkä saattaa sitä kohtaa
fluorisoimaan. — K. saavat aikaan
lämpenemistäkin. Niinpä ne kuumentavat sitä paikkaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0285.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free