- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
523-524

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katinala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Katolikos—Katolilaisuus

524

Crookesin putki.

Crookesin putken seiniissii, jota kohtaavat, siinä
määrin että se pehmiää. Putki voi siten
ilmanpaineesta puhjetakkin. Metallilevy alkaa k:n
kuumentamana hehkua. Hyvin merkillinen 011
se k:n ominaisuus, että niitä lähennelty
magneetti poikkeuttaa ne suunnastaan. Myös
elek-trostaattiset voimat taivuttavat k:tä. ikäänkuin
ne olisivat negatiivisella sähköllä varatut. —
Crookesin putkessa hienoja lasikiskoja myöten
herkästi pyörivä siipiratas kulkee k:n
työn-t.iyksestä eteenpäin. Ratas pyörii päinvastaiseen
suuntaan, kun virta käännetään. K. ilmituovat
siis mekaanisiakin vaikutuksia. K:n
tutkimisessa tapahtui suuri edistys, kun huomattiin,
että ne tunkeutuvat ulos Crookesin putkesta, jos
niiden kohtaamaan paikkaan lasiseinässä
sovitetaan hienon hieno (O.ooa 111111 paksu)
aluminiuin-levy n. s. Lenard in ikkuna lasin sijaan.
K:n huomataan siten voivan jatkua tavallisen
tiheässä ilmassakin, vaikka ne syntyvät vain
hyvin harvennetussa. Ulkopuolella putkea
edenty-vät k., n. s. L e 11 a r d-s ä t e e t, osoittavat
samanlaisia ominaisuuksia kuin sen sisässä. Näitten
säteitten keksinnön jälkeen on tehty se k:n
luonteen perillepääsemiseksi perin tärkeä
havainto. että jokainen niitten tiellä oleva kappale
tulee negatiivisesti sähköiseksi. Crookes antoi
k:n niin ihmeellisistä ominaisuuksista
selityksen. joka teki paljon niistä ymmärrettäväksi,
joskaan ei kaikkea. Hänen teoriansa mukaan
lähtee katodista hienoja hiukkasia, jotka ovat
joko katodin tai putkessa olevan kaasujätteen
osasia, tai ehkä myös molekylien
elektrolyyttisiä aineosia. Myöhemmin keksittyjen tosiasiain
perusteella 011 Crookesin teoriaa korjattu ja
kehitetty. O11 osattu laskea k:n suunnassa
liikkuvien hiukkasten nopeus, sähkövaraus ja massa.
Samoin kuin pyssystä ammutun luodin radan
käyryydestä saattaa laskea luodin nopeuden,
voidaan myös määrätä mainittujen hiukkasten
nopeus, kun tunnetaan paljonko k. taipuvat
magneetin vaikutuksesta. Siten on saatu tietää, että
tämä nopeus 011 suurempi tarkkaan ilmasta
tyhjennetyissä putkissa kuin enemmän ilmaa
sisältävissä. Edellisissä se voi saavuttaa ’/j valon
leviämisnopeudesta. Samalla kuin katodista
lähtevien hiukkasten nopeus on määrätty, saattaa
laskea niitten sähkövarauksen ja massan suhteen.
Sen on havaittu olevan 2,000 kertaa suurempi
kuin vastaava suhde vetyionilla. J. J. Thomson
on tämän tiedon ja kokeittensa perusteella
voinut määrätä hiukkasten massan suuruuden. Hän

antoi vesihöyryllä Kyllästetyn ja k:llä
valoste-tun, pölystä vapautetun ilmamäärän laajeta.
Siten syntyneessä ylikyllästetyssä höyryssä
muodostavat hiukkaset samoin kuin pölvjyväiset
tavallisessa ilmassa keskuksia, joiden ympäri
kosteus tiivistyy, niin että ne tulevat näkyviksi.
Lukemalla, montako sellaista pisaraa tunnettu
tilavuus sisältää, Thomson osasi, käyttämällä
muutamia apusuureita, laskea hiukkasten sähkö
varauksen. Hän huomasi sen olevan vetyionin
varauksen suuruisen elektrolyysissä. Koska
hiukkasten varauksen ja massan suhde on 2,000 ker
taa suurempi kuin vastaava suhde vetyionilla,
mutta varaukset ovat yhtäsuuret, on hiukkasten
massa vain ’/!M0 vetyatomin massasta. Thomson
oletti, että kaasun atomit hajaantuvat
sähköpurkauksesta ja että k:n suunnassa liikkuvat
hiukkaset ovat atomien negatiivisesti sähköiset
sirpaleet, 11. s. negatiiviset elektronit. Viimeaikaj
set tutkimukset ovat johtaneet siihen ajatukseen,
että negatiivisten elektronien massa on vain näen
näinen. johtuen niitten sähkövarauksen elektro
magneettisesta vaikutuksesta eetteriin. Tuomassa
olisi toisin sanoen vain elektronien liikkeestä
herännyt itseinduktsioni. Syntynyt vastus on
verrattava painavan aineen
jatkavaisuusvastuk-seen. Elektroni voi niin ollen vuorostaan samoin
kuin liikkuva painava kappale saada aikaan
työn-täyksen sen tiellä olevaan esineeseen. Siten ovat
elektronien mekaaniset vaikutukset
ymmärrettävissä. Elektronien massan näennäisyydestä
seuraa luonnollisena johtopäätöksenä, että se, mitä
nimitämme materiaksi, aineeksi, on vain samaa
kuin se, jota sanotaan sähköksi. — K:tä syntyy
myös punasinervän valon kohdatessa metalleja.
Ne saavat samoin alkunsa kuumennetuista
elektrolyyteistä, valkeanhehkuvista metalleista ja
radioaktiivisista aineista. — Koska k. tappavat
bakteereja, on niitä käytetty samoin kuin
Röntgen- ja radiumsäteitä lääketieteellisiin
tarkoituksiin. U. S:n.

Katolikos ks. K a t h o 1 i k o s.

Katolilaisuus (kreik. katholiko’s = yleinen),
katolinen hengensuunta protestanttisuuden
vastakohtana. Katolilaisuuden olennaisia
tunnusmerkkejä ovat: 1. Traditsionalismi. Kirkon
uskon ja elämän perustuksena ei ole yksin Raa
inattu. vaan kirkollinen perintiitieto, jonka
muodostavat kirkkoisien lausunnot,
kirkolliskokouksien päätökset ja paavien määräykset. 2. N
o-m ismi 1. lakisuuntaisuus. Ihmisen suhde
Jumalaan ajatellaan oikeudellisesti määrätyksi ja
evankeliumi käsitetään uudeksi laiksi, jonka
ihminen voi täyttää, voipa hän tehdä ylikin sen.
mitä laki vaatii, ja siten saavuttaa ylimääräisiä
ansioita, joita sitten kirkko voipi siirtää muille.
3. Hierarkia. Yksityisen ihmisen suhde
Jumalaan on kirkon välittämä, jonka edustavia
jäseniä ovat yksin piispat. Maallikot ovat
papistoon nähden kokonaan holhouksen alaisia ja
heistä riippuvia. 4. Sakramentalismi.
Jumalan armon käsittää katolilaisuus
yliluonnolliseksi oloaineeksi, joka sakramenttien avulla vuo
datetaan ihmiseen. Sakramentit vaikuttavat
sen-tähden sinänsä (ex oyere opcrato), kunhan
ihminen ei tietoisesti niiden vaikutusta vastusta. —
Näiden katolilaisuuden tunnusmerkkien
keskeisenä lähtökohtana on katolinen k i r k k o k
ä-s i t e. Ulkonainen kirkkokunta, joka semmoise-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0286.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free