- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
525-526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katolinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Katolinen—Katona

526

naan käsitetään Jumalan valtakunnaksi, on
jumalallisen totuuden täydellinen omistaja ja
ratkaisee paavin ja kirkolliskokouksen kautta, mikä
on totuutena pidettävä. Uskonnollinen varmuus
perustetaan siis ulkonaiseen kirkolliseen
auktoriteettiin. Kirkko myös yksin omistaa
sakramentteihin sidotut jumalalliset armonvoimat, ja ou
yksin oikeutettu niitä välittäjiensä (papiston)
kautta ihmisille jakamaan, vrt.
Roomalaiskatolinen kirkko ja
Protestanttisuus. [Katoliselta kannalta: J. A. Mollier,
.Symbolik" (1832) (vieläkin arvokas),
protestanttiselta kannalta: Karl Sell. „Katholizismus
nnd Protestantismus in Geschichte, Religion.
Po-litik, Kultur" (1908).] E. K-a.

Katolinen (ks. Katolilaisuus),
apostolisessa uskontunnustuksessa mainittu, kristillisen
kirkon ominaisuus, jolla tahdotaan ilmaista, että
se on avonainen kaikille ihmisille. Nykyään
käytetään tätä nimitystä tavallisesti
roomalaiskatolisesta kirkosta (ks. t.), joka myös
pitää sen omana yksinoikeutenaan. Myöskin
itämainen kirkko (ks. t.) ja anglikaaninen kirkko
(ks. t.) omistavat itselleen tämän nimityksen. —
vrt. Katolinenkirkko. E. K-a.

Katolinen kirkko (ks. Katolilaisuus).
Katolisen kirkon synty alkukristillisestä
seurakunnasta on vielä monessa suhteessa hämärään
verhottu. Selvää kuitenkin on, että tämä kehitys
on saanut alkunsa taistelussa gnostilaisuutta ja
montanilaisuutta vastaan. Vastoin gnostilaisten
luuloteltua salatraditsionia ruvettiin kirkon
puolelta panemaan painoa siihen perintiitietoon, jonka
oikeina omistajina pidettiin piispoja, jotenka
piispain valta kirkossa kasvoi, ja samaan
suuntaan vaikuttivat synodit (kokoukset), joissa
piispat tekivät sitovia päätöksiä uskoa ja elämää
koskevista asioista. Toisella ja kolmannella
vuosisadalla alkoi myöskin lakisuuntainen
katsantotapa ihmisen suhteesta Jumalaan ja hyvien töiden
arvosta päästä valtaan, osaksi V:n T:n, osaksi
stoalaisen filosofian vaikutuksesta. Samassa
määrässä kuin välitön innostus ja hengenlahjat
seurakunnassa laimenivat, joutui vaikutus- ja
toimivalta papiston käsiin, jota vanhatestamentillisten
esikuvien mukaan ruvettiin pitämään erikoisena
säätynä (kleerus) ja välittäjänä Jumalan ja
ihmisten välillä. Ennen pitkää ruvettiin myöskin
sovittamaan kreikkalais-itämaisiin
salapalveluk-siin liittyviä katsantotapoja kristillisen kirkon
sakramentteihin, joten nämä saivat omituisen,
taikavoimaisen tehon. Niin muodostuivat
vähitellen katolilaisuudelle olennaiset ominaisuudet
kirkossa osaksi taistelussa harhaoppeja vastaan,
osaksi menneisyyden (V:n T:n) ja ympäristön
vaikutuksesta. Katolisen kirkon synty ja kehitys
on niinmuodoin suurenmoinen historiallinen
mu-kautumisprosessi. Roomalaisen ja
kreikkalais-itämaisen sivistyksen erilaisuus johti vähitellen
välttämättömyydellä katolisen kirkon kahtia
jakautumiseen. [A. Ritsehl, „Die Entstehung der
altkatholisclien Kirche" (1857) : A. Harnack,
..Lehrbuch der Dogmengeschichte" I-IV (1910).]

E. K-a.

Katolinen liiga, valtiollinen liitto, joka
syntyi Miinchenissä 10 p. heinäk. 1009; sen tarkoi
tuksena oli puolustaa katolisuuden etuja _Sak
sassa ja olla vastapainona 1608 muodostetulle
evankeliselle unionille (ks. Unioni); sen teki

viit Wilrzburgin, Konstanzin, Augsburgin,
Pas-saun ja Regensburgin piispat Baierin herttuan
Maksimilianin johdolla; mutta siilien liittyivät
muutkin Baierin ja Sclnvabenin piirien katoliset
säädyt sekä Mainzin, Trierin ja Kölnin
arkkipiispat sekä 1613 keisari Matiaskin. 30-vuotiseu
sodan alkaessa liigan joukot taistelivat
Maksimilianin ja Tillyn johdossa keisari Ferdinandin
puolella, voittivat böömiliiiset Valkeallavuorella
(1020) ja saivat haltuunsa koko Pohjois-Saksan;
mutta kun Wallenstein tuli keisarin joukkojen
sotapäälliköksi, väheni sen merkitys; Kustaa II
Aadolf tuhosi sen voimat perinpohjin, niin että
se jo 1631 hajosi, (ks.
Kolmikymmenvuotinen s o t a.) K. O. L.

Katolinen majesteetti. Espanjan kuninkaiden
arvonimi, jonka paavi Aleksanteri VI antoi
Ferdinand V:nnelle ,.katoliselle" ja hänen puolisolleen
Isabellalle sekä heidän jälkeläisilleen sen johdosta,
että he karkoittivat maurit ja juutalaiset sekä
panivat toimeen inkvisitsiouin; mutta jo Toledon
kirkolliskokouksesta alkaen (589) useat Espanjan
hallitsijat olivat käyttäneet tätä nimeä.

K. O. L.

Katolinen reaktsioni ks. Vastakkai s-u
s-konpuhdistus.

Katolisapostoliset seurakunnat ks. Irvin-

g i 1 ä i s e t.

Katoliset kirjeet (ks. Katolilaisuus).
Vastakohtana Paavalin 13 kirjeelle ja
Heprealais-epistolalle sanotaan 7:ää jäljelläolevaa U:n T:n
(..osoitteetonta") kirjettä niiden yleisen laadun
vuoksi katolisiksi 1. yleisiksi. Ne ovat 2 Pietarin
kirjettä. 3 Johanneksen kirjettä. Jaakobin ja
Juudaan kirjeet. 1 Pietarin ja 1 Johanneksen kirje
yleisesti jo varhaisimpina aikoina tunnustettiin
näiden apostolien kirjoittamiksi. Muista sitä
vastoin olivat mielipiteet hyvin eroavia ja vasta
4:nnellä vuosis. ne kaikki liitettiin kanonisina
Uuteen testamenttiin, vrt. A n t i 1 e g o m e n a.

A. F. P.

Katona, Istvän (1732-1811), unk.
historioitsija; rupesi jesuiittain munkkikunnan jäseneksi
ja toimi opettajana useissa jesuiittain kouluissa.
Nimitettiin 1790 tuomiokapitulin
kirjastonhoitajaksi Kalocsaan. Julkaisi useita historiallisia
teoksia, joista tärkein on ..Historia critica regum
Iluugariæ" (42 osaa, 1779-1817), jolla vieläkin on
suuri merkitys siinä julkaistun laajan aineiston
vuoksi. E. Sl-a.

Katona, Jözsef (1792-1830), unk. kirjailija,
otti, toimittuaan Budapestissä asianajajana
1S16-20, vv. 1S10-15 innokkaasti osaa
näyttämö-elämään osaksi amatöörinäyttelijänä, osaksi
näy-telmäkappaleiden kääntäjänä ja kirjoittajana.
Kun K. 1817 suurteoksellaan, historiallisella
..Bank bän" murhenäytelmällään kilpaili
Kolozs-värin teatterin palkinnosta, eivät
palkintotuo-marit (m. m. G. Döbrentey, ks. t.) lausunnossaan
katsoneet K:n kappaletta edes mainitsemisenkaan
arvoiseksi. K., joka, ehkä onneksi, ei saanut
lausunnosta tietoa, luuli koko kilpailun menneen
myttyyn ja tarjosi näytelmänsä, korjaeltuaan
sitä, Székesfehérvärin näyttämöseuralle; sensuuri
kuitenkin kielsi esittämisen. Silloin K.
painatti teoksensa, joka kuitenkin ilmestyessään
sentimentaaliseen kaunopuheisuuteen tottuneessa
yltiöisänmaallisessa yleisössä ei herättänyt
minkäänlaista huomiota. Sillä välin K. syntymäkau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0287.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free