- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
527-528

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Katolinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

527

Katona—Katovuodet

pungissaun KecskemétUsä 1S20 sai
kaupungin-asianajajan viran, jossa pysyi ennenaikaiseen
kuolemaansa asti. Vasta 1834 „B(lnk bän", jota
syystä pidetään parhaana unkarilaisena
murhenäytelmänä. ensi kerta esitettiin Kolozsvärin
teatterissa, näyttelijä G. Egressyn (ks. t.)
resettikap-paleeua, mistä lähtien yleisö ja arvostelu,
kuitenkin vain vähitellen, alkoi ymmärtää teoksen
arvoa. „B4uk bän"issa, jonka aihe on otettu
kuningas Andreas II :n (ks. t.) hallitusajasta,
päähenkilön. Bänkin traagillisuus esiintyy kirkkaasti
ja todellisuuden syvällä voimalla.
Shakespeareläi-sellä teholla K. osaa kuvata hurjia intohimoja,
ja hänen luonteenkuvauksensakin ovat yleensä
tosia ja runollisella voimalla piirrettyjä.
Kielelliset epätasaisuudet ja ilmaisumuodon
raskasluon-toisuus eivät paljoakaan häiritse kappaleen
niiyttäniökelpoisuutta ja suurta draamallista
vaikuttavuutta. K:n muista julkaisuista
ansaitsee huomiota v. 1821 ilmestynyt kirjoitus: ..Mikä
on syynä siihen, ettei näytelmärunous Unkarissa
pääse kohoamaan?" — ..Bänk bän" ilmestyi
saksaksi 1858 A. Duxin kääntämällä. K:n kootut
teokset julkaisi L. Abafi 1879-80. [P. Gyulai,
,.K. J. és Bänkbånja" (1883) : Schwicker."
„Ge-schichte der ung. Litteratur", siv. 424-444.]

y. w.

Katona, La jos (1862-1910), unk.
kansanrunouden- ja kirjallisuudentutkija. v:sta 1889
normaalilyseon opettajana Budapestissä, v:sta 1900
vertailevan kirjallisuudenhistorian dosentti ja
v:sta 1908 vanhemman unk.
kirjallisuudenhistorian professori Budapestin yliopistossa. Hänen
lukuisista julkaisuistaan mainittakoon: „Völund
kovåcs és rokonai az (Irja regevilägban" („V.
seppä ja sen sukulaiset aarialaisessa
tarumaail-massa", 1884), ..Zur Litteratur und
Charakteris-tik des magyarischen Folklore" (1887), „Ein
alt-deutseher Schwank in Ungarn" (1888), „A
nép-mesékröl" („Kansansdduista". 1889), ..Moliére
ottlion és a tärsasågban" (..M. kotona ja seurassa",
1889), ..Pervigilium Veneris" (1893),
„Mytholo-giai irånyok és mfidszerek" («Mytologisia
suuntia ja menetelmiä", 1896), „A magyar mythologia
irodalma" («Unkarilaista mytologiaa koskeva
kirjallisuus". 1898), „A Gesta Romanorum
Sztä-rai-codexe" (1898). Otti osaa ..Ethnographia",
..Ethnologische Mitteilungen aus Ungarn" ja
.Egyetemes philologiai közlöny" aikakauskirjojen
toimittamiseen ja julkaisi niissä useita tärkeitä
folkloristisia ja kirjallisuushistoriallisia
tutkielmia (m. m. ..Magyar népmese-typusok", Ethn.
XIV-XV). Viime vuosinaan K. pääasiallisesti
kohdisti huomionsa vanhaa unk. codex-kirjallisuutta
koskeviin lähdetutkimuksiin (useita julkaisuja).

Y. W.

Katoptriikka (kreik. katoptri’zein = heijastaa),
oppi valon säännöllisestä heijastumisesta. —
Adjektiivi : katoptrineu.

Katovuodet vaikuttivat enuenaikaan, jolloin
taloudelliset olot olivat kehittymättömiä,
kulkuneuvot kehnoja ja terveydenhoitoa tuskin
olemassa, vielä paljoa syvemmin kansojen elämään
kuin nykyisin. Nälänhätä ja sen johdosta
käytetty sopimaton ruoka aikaansai sen, että
säännöllisesti kadon yhteydessä ilmestyi ruttotauteja,
huonot kulkuneuvot vaikuttivat, ettei voitu
siementä saada uutiskylvöön, ja näin kesti syntynyt
hätätila useampia vuosia peräkkäin, tehden k.

ihmiskunnan pahimmaksi vitsaukseksi.
Seutäh-den huomataan nykyaikoinakin, että k. niissä
maissa, missä kulkuneuvot ja terveydenhoito ovat
takapajulla, enimmin järkyttävät kansan
säännöllisiä elinoloja, kuten viime aikoina esim.
Intiassa, Euroopassa Venäjällä j. n. e. sattuneet
nälänhädät osoittavat.

Semmoisessa maassa kuin Suomessa, missä
kansan historia liipi vuosisatojen on ollut
sitkeätä työtä ja taistelua aineellisen toimeentulon
puolesta hallaa ja katoa vastaan, on tietysti
k:n vaikutus ennen, mutta vielä meidän
päiviimme asti, ollut erittäin suuri. Vanhoilta
ajoilta ovat tietomme näistä asioista kovin
niukat. Jo tunnetun isonruton (ks. t.), joka vv.
1347-52 kulki kaikkien Euroopan maiden liipi,
mainitaan olleen yhdistettynä katoon ja
uälän-hätään. V. 1391 oli Ruotsissa semmoinen kato
,.ettei mitään kasvanut maassa"; 1421 oli
katovuosi ja Turussa kuoli kansaa joukoittain
nälkään. Kuningas Kristofer Baierilaisen hallitessa
1440-luvulla oli kato ja kallis aika Ruotsin
valtakunnassa, josta syystä talonpojat nimittivät
häntä „pettukuninkaaksi".

Uuden ajan alusta käyvät meille säilyneet
tiedot k:sta runsaammiksi, ja me näemme, että
ne entisinä aikoina ovat uudistuneet hyvin
tiheästi aina muutaman vuoden perästä. Keski
määrin tulee yksi .yleinen, vaikea katoaika joka
vuosikymmenen ajalle. Vv. 1527-28, 1542 ja seur.,
1551 oli katoja, aina ruttoon yhdistyneinä, 1580
n. s. suuri yskävuosi, 1601-02 suuri hallavuosi
1. olkivuosi. 1631-35 useampia k:ia peräkkäin
(1635: Perttulin hallavuosi), 1649-50 kato, 1669
(Laurin hallavuosi) j. n. e. Kauheimmat k.
Suomessa viimeisten vuosisatojen kuluessa ovat
kuitenkin olleet ne, jotka sattuivat vv. 1601-02,
1695-97 ja 1867-68. Jo vuosi 1600 oli ollut
huono vuosi, mutta vasta seur. v. tuli
täydellinen kato. ..Jona wotena eij yhtäkän jyvän
muodoista caikelle Pohjan maalle easonnut, mutta
kesähallalta eaikenni turmelthin, etei sen
cal-taista nälkä ole ikänäns yhdenkän inhimisen
muistohon ennen ollut, ja älkiin Jumala
was-takan tulla jongun inhimisen eläis andako",
sanoo siitä tunnettu kirkkoherra Ljungi
Tuomaanpoika lainsuomennoksensa esipuheessa. Ja
silloinkin rutto seurasi nälän jäljissä,
niinkuin suomalainen riimikronikka kertoo: „sill’
ajalla rutto Suomes lijekui melkein joea huones".
Ihmisiä kuoli tuhansittain nälkään ja tapojen
villiytymistä todistaa m. m. kertomus, kuinka
muutamat vanhemmat Iin pitäjästä olivat
myyneet lapsensa Venäjälle. Köyliössä oli kansa
niin lopen kuollut, ettei väen puutteessa voitu
kylvöä tehdä eikä satoa korjata.

Samankaltaisia olivat vuosisadan lopussa
1695-97 n. s. „isot kuolovuodet" (ks. t.). On
laskettu, että niiden kuluessa noin neljäsosa
Suomen silloisesta väkiluvusta, joka kaikkiansa
oli puolen miljoonan paikoilla, kuoli nälkään.
Vuodet 1708 ja 1709 olivat niin ikään k:ia useim
missä paikoissa Ruotsin valtakunnassa, niin
Suomessakin, ja seuraava vuosi 1710 on tunnettu
,,ruttosyksyn" nimellä. Myöhemmin 1700-luvulla
mainitaan kadon kohdanneen maata erittäin
1726, 1740-41, 1756, 1763 (kuivuudesta), 1769.
1776 ja 1783-85.

Viime vuosisadan kuluessa oli ankara kato ’.833.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0288.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free