- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
533-534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kattamisaine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Kattamisaine—Kattilahuone

534

laamalla ne ruodelautoihin. jotka saavat olla ver
rattain harvassa. Seuraava rivi naulataan katon
vastakkaisesta päästä, alkaen niin, että se
peittää noin ’/< edellisestä rivistä. Harjasauma
peitetään harjalaudoilla, niinkuin paanukaton
kuvassa 3. Koneellisesti valmistettuja päreitä
käytettäessä ovat päreet lahomisen hidastuttamiseksi
asetettavat niin. etteivät puun syyt tule veden
juoksusuuntaa vastaan. Tulenarkuutta
vähennetään melkoisesti sekottamalla kattoväriin
»vesilasia" (ks. t.), tahi sivelemällä päreet
kloori-kalkin ja sammuttamattoman kalkin seoksen
vesiliuoksella. Katon tulee olla verrattain jyrkän,
vähintään 4.1°. ks. Kattopäre. —
Rakenteeltaan ja luonteeltaan edellisen kaltainen on
paanukatto (kuva 3). Se on suosittu
puisien huviloiden ja kirkkojen katteena. Paanujen
asettamisesta, tulenarkuuden vähentämisestä ja
katon kaltevuudesta ks. edellä. — Hyvin
vanha, vaikka meillä vasta viime aikoina
yleisesti käytetty on tiilikatto. Se on kestävä,
kaunis ja verrattain halpa. Kattaminen aletaan
alhaalta, jolloin laattatiiliä käytettäessä tiilet
lasketaan ruoteiden varaan ja kiinnitetään
naulaamalla (kuva 4), falssitiilet asetetaan niiden
muodon määräämällä tavalla myöskin ruoteiden
varaan, ja kiinnitetään sitäpaitsi usein niihin
galvanoidulla rautalangalla (kuva 5). Ruoteet
saavat olla harvassa; joka riviä vastaa ruode.
Ilarjapaikat katetaan harjatiilillä ja räystään
ulkokulmaus kaunistetaan usein päätetiilellä.
Meillä vaativat palovakuutusyhtiöt kattotiilien
alle asfalttihuopa- tahi levykatteen, jolloin sitä
kannattavan ruodelaudoituksen tulee olla
tiiviimmän; tälle varakatteelle kiinnitetään puulistat,
joiden varaan tiilikattaminen toimitetaan.
Vara-kate estää myöskin lumen tunkeutumisen
ullakolle. Varsinaisilla kouruilla katetaan nykyjään
vähän, hollantilaisilla pannuilla ei juuri
ensinkään. Pienin kaltevuus on 33°. ks. Kattotiili.
Samalla tavalla kuin falssitiilillä tapahtuu
kattaminen »lasisilla kattotiilillä" (ks. Kattovalo).
Xiiden tarkoituksena on valon välittäminen
ullakolle eikä varsinaisesti rakennuksen
suojaaminen. Sitäpaitsi käytetään kattamisaineena erilai
sia keinotekoisesti valmistettuja kattoja, joiden
kattamistapa on samanlainen kuin kattotiilen
tahi kattoliuskojeu. — Liuska katto on
kestävä, yleensä paljon käytettj-, vaikka Suomessa
harvinainen. Kattamistapoja erotetaan: a.
englantilainen (kuva 6), b. ranskalainen (kuva 7),
o. saksalainen (kuva 8). a: Harva ruodelaudoitus;
liuskat kiinnitetään naulaamalla, ja ne peittävät
toisiaan yli puolen pituuttaan. Katto jyrkempi
kuin 27°. b: Harva ruodelaudoitus; liuskat
kiinnitetään koukuilla tahi rautalangalla;
peittävät toisiaan yli puolen pituuttaan. Kaltevuus
kuin a. c: Melkein tiivis ruodelaudoitus; liuskat
kiinnitetään naulaamalla; peittävät toisiaan niin
vähän, että 5/„ tahi */5 on yksinkertaisena katon
olematta kuitenkaan edellistä huonompi.
Kaltevuus noin 45°. — Harjapaikat suojataan
levyillä. Kotimaisten palovakuutusyhtiöiden vaati
mukset ovat liuskakattoon nähden samat kuin
tiilikattoon. — Levy katto on kestävä ja
tulen-varma. Katteena käytetään etupäässä
kuparilevyä, galvanoitua rautalevyä, tavallista
rautalevyä 1. ..mustaa levyä" ja vakolevyä,
viimemainittua meillä varsin vähän. Vakolevy lasketan)

suorastaan orsille, muut vaativat melkein tiiviin
ruodelaudoituksen. Kattaessa on huolehdittava
siitä, että liitokset (kuva 9) tulevat tiviit. Musta
levy sivellään ennen kattamista päältä
vernissalla, alta mönjällä; kun kattaminen on suoritettu,
maalataan katto mönjävärillil tahi tervataan.
Kaltevuus voi olla hyvinkin pieni, 5°. — Meillä
paljou mutta usein aivan sopimattomasti käytetty
on a s f a 111 i k a t fc o. Se on halpa, tulenvarma
ja varsin kestävä, kuu vain rakennus, jota se
kattaa, ei liiku, ruodelaudoitus on huolellisesti tehty
puntatuista laudoista, kaltevuus ei ole suuri,
10°-15°, ja kun katto tarpeeksi usein sivellään
kivi-hiilitervalla ja hiekoitetaan. Liitoksia kuvassa
10. Asfalttipahvin tapaisia kattamisaineita on
paljon; verrattain laajan käytännön on
saavuttanut »ruberoidi". — Laaka katto
päällystetään asfaltilla tahi eristyshuovalle valetulla
sementillä. ’f. 8.

Kattamisaine, katon peitteeksi käytetty
rakennusaine, joka estää sadeveden tunkeutumasta
katon läpi. Yleisimmät kattamisaineet ovat olki
(ruoko), päre, paanu, asfalttihuopa
(ruberoidi), tiili, kattoliuska sekä
kupari- ja rautalevy, viimeksi mainittu joko
maalattuna n. s. »mustana levynä" tahi
galvanoituna (ks. Kattaminen). T. S.

Kattara (Bromus), lieinilkasvisuku, n. 40 lajia
pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Tiihkylät
isoja (15-30 mm
pituisia), suikeita tai
pui-keita, 5-8 kukkaisia,
ulko-lielve liuskainen tai
2-hampainen. Suomessa 4
lajia, joista p e 11 o-k. 1.
h i i r e n r u i s on
vahingollinen rikkaruoho
varsinkin ruispelloissa.

J. A. IV.

Kattava, k a 1 h u, p
o-t a s m a, oikean jalan
lyhempi suksi (ks.
Hiihto).

Katte, Hans
Hermann von (1704-30),
preussil. luutnantti,
Fredrik Suuren
nuoruuden-ystävä, avusti tätä hänen
1730 yrittäessään paeta
Ranskaan, vangittiin sen
johdosta ja mestattiin
kuninkaan käskystä
Fredrik prinssin nähden.

-Iskin-,

Kattegat, meren osa Ruotsin ja Tanskan
välissä, 30,000 km3. Pohjoisessa se on yhteydessä
Skagerrakin kanssa; etelässä sen yhdistävät
Itämereen Juutinrauma, Iso- ja Vähä-Beltti. K:n
syvyys ei ole suurempi kuin 40 m; matalikkoja
on varsinkin Læson ja Anholtin saarten välissä.
Veden lämpö ja suolanpitoisuus ovat hyvin
vaihtelevat. ’ E. T.

Kattila, seurakunta Länsi-Inkerissä, n. 4
pe-nink. koilliseen Narvasta. Asukkaat vatjalaisia
(ks. t.). K:n mukaan oli arvattavasti
Retusaa-rella entinen, jo 1200-luvulla mainittu nimensä
Kotiin = Kattilansaari. K. G.

Kattilahuone, huone tahi rakennus, joka
sisältää höyrykattilan (höyrykattilat). K. tehdään

Peltokattara.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0291.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free