Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kattamisaine ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
53.-1
Kattilakivi—Katto
536
mikäli mahdollista konehuoneen välittömään
läheisyyteen, jotta valvonta olisi mukavampi ja
höyryputket tulisivat mahdollisimman lyhyet.
Suomen uusissa höyrykatt ilasiiännöissä sanotaan,
että höyrykattila mikäli mahdollista on
sijoitettava ..ulkopuolelle tvöhuoneistoa ja mieluimmin
erityiseen rakennukseen" sekä että asuntojen ja
muiden sellaisten huoneitten alla, joissa ihmisiä
tavallisesti oleskelee, saa käyttää ainoastaan
senkaltaisia höyrykattiloita, että. kertomalla
kattilan neliömetrin lausuttu tiilipinta (ks.
Höyrykattila) ilmakehäpainein lausutulla
työpaineella, saadaan tulos, joka ei nouse yli luvun 50.
— Uudemmissa ja suuremmissa
kattilalaitoksissa, sekä varsinkin kun kivihiiliä käytetään
lämmittämiseen, pannaan paljon painoa
mukaviin polttoaineen kuljettamislaitteisiin. Hiilet
kuljetetaan pienissä rautavaunuissa k:n
yläkertaan, josta ne saavat suorastaan painua väljiä
levy putkia myöten kattilan tulipesään. E. S-a.
Kattilakivi, höyrykattiloiden syöttöveden
vieraista aineista muodostunut ja kattilan
sisäpinnalle kovaksi kuoreksi muuttunut saostus. K. on
huono lämmönjohtaja ja vaikuttaa lähinnä sen,
että kattilaa täytyy lämmittää enemmän, jotta
höyrvpaine saataisiin pysymään määräarvossaan,
siis polttoaineen hukan. Mutta k. voi tulla
vaaralliseksikin, jos sitä muodostuu niin paljon, että
levy kiihottuneesta lämmittämisestä ja kun vesi
ei pääse levyä jäähdyttämään, tulistuu, samalla
pehmeten, niin että se pullistuu ja vihdoin
halkeaa. siten aikaansaaden kattilaräjähdyksen. Sitä
vastoin ei se seikka, että k. kiihdytetyn
lämmittämisen aiheuttamasta levyn laajentumisesta
irtaantuu ja vesi äkkiä pääsee tulistuneen levyn
yhteyteen, ole niin vaarallinen kuin ennen luultiin. —
N"e aineet, jotka varsinkin ovat omiaan
muodostamaan k:eä, ovat kalkki- ja magnesiumisuolat.
Paras keino estää k:n muodostumista on
syöttö-veden mekaaninen ja kemiallinen puhdistaminen
erityisessä puhdistuslaitteessa, ennenkuin se
syötetään kattilaan, sekä kattilaveden osittainen
„ulospuhaltaminen" aika ajoin. Muut käytetyt
keinot (kattilan sisälle ripustetut sinkkilevvt
y. m.) eivät ole osoittautuneet tarkoitustaan
vastaaviksi. E. S-a.
Kattilakoski Tornionjoessa, 93 km joen suusta
ylöspäin, napapiirin kohdalla; 18 km pohjoisp.
Aavasaksaa. Putouskorkeus 8 m; hevosvoim.
67.500. L. H-nen.
Kattilalevy, takomarautalevy (keittorautaa
lähi — mieluimmin — valantarautaa), jota
käytetään höyrykattiloihin. Kuparilevyä käytetään
ainoastaan joskus höyryveturien tulipesiin. K:n
paksuus riippuu etupäässä kattilan läpimitasta
>ekä höyryn pontevuudesta. Pienin paksuus,
mitä käytetään, on 7 mm, suurin (suurissa
laiva-kattiloissa) 40 mm. Valantarautaiselta k:lta
vaaditaan vetokestävyys 34-42 kg/mm* sekä
veny-väisyys 18-22%; vielä täytyy k:n kylmänä kestää
taivuttaa kangen ympäri (180°), jonka läpimitta
on 2 kertaa k:n paksuus, sekä tummanhehkuvaksi
lämmitettynä, n. 50 mm leveänä kaistaleena,
takoa vähintään l,s kertaiseen leveyteensä ilman
että reunoissa ilmestyy halkeamia. Kattilan
tuli-torvet (ks. Höyrykattila) tehdään
mieluimmin n. s. aaltolevystä, jolloin torvi on sekä
kestävä että pituussuunnassa joustava. E. S-a.
Kattilapaja, se rakennus tahi tehtaan osa.
jossa valmistetaan höyrykattiloita. K. voi olla
joko itsenäinen tahi yhdistetty takomoon. Siinä
tarvitaan ahjoja niittien kuumentamista varten,
(yksi tahi useampi) levyntaivutuskone,
leikkuu-kone, lävistyskone, porakoneita, viimemainitut
usein pieniä, siirrettäviä, sähkövoimalla käyviä;
uudenaikaisessa k:ssa vielä on pneumaattisia ti 1
kitsemiskoneita sekä niittauskoneita. Jos
työkoneet saavat liikkeensä siirtoakselista,
johdetaan liike tähän tehtaan piiäakselista
rauta-lankaköydellä; uusimmissa k:ssa eri työkoneet
saavat liikkeensä omasta sähkömoottorista, joten
ei mitään siirtoakselia tarvita. E. S-a.
Kattilarajälidys, höyrykattilan tahi jonkun
sen osan niin äkillinen halkeaminen tai muu
särkyminen, että kattilassa vallinnut höyrynpaine
sinkauttaa kattilan palasia, höyryä ja kiehuvaa
vettä ympäristöön. K. tulee niin tuhoisaksi sen
vuoksi, että suuri osa höyrykattilan vedestä äkkiä
muuttuu höyryksi. Jos esim. höyrykattila, jonka
vesitila on 7 m3 ja hövryponne 8 ilmakehää,
räjähtää, niin muuttuu n. 1 m3 vettä 1 ilmakehän
paineiseksi höyryksi, jonka tilavuus on 1,700 m3;
kuta isompi kattilan vesitila on, sitä
tuhoisammaksi k. käy. K:n syyt voivat olla: 1) kattilan
virheellinen rakenne, 2) virheellinen aine, 3)
pitkällisen käytön aiheuttama heikontuminen, 4)
kattilakivi (ks. t.), 5) paikoittain tapahtuva syöpyminen
sekä virheellinen hoito. Viimeksi mainittu seikka
voi aiheuttaa k:n esim. siten, että
varmuuslait-teita ei pidetä kunnossa, että kattila pääsee
kuiville kiehumaan, jolloin levy kuumenee liiaksi ja
voi pehmetä niin että se ei enää kestä
höyrynpainetta, tahi että äkkiä johdetaan paljon höyryä
kattilasta, jolloin uutta höyryä voi hyvin rajusti
muodostua siinä määrin, että se ei ehdi poistua
varaventtiilin kautta, vaan aiheuttaa k:n.
K.-vaaran ehkäisemiseksi ovat kaikki uudet kattilat
sekä käytetyt kattilat aika ajoin koeteltavat
vesi-paineella, jonka arvo Suomen uusien
kattilasään-töjen mukaan on 1,5 kertaa työpaine -f- 1
ilmakehä, paitsi kun työpaine on vähintään 10
ilmakehää. jolloin koepaine on tasan 1,» kertaa
työpaine. E. S-a.
Katto, huoneen rajoitus ylöspäin, suojaksi
ilman vaurioilta. Katon tärkeyttä huoneen
muihin rajoituksiin, lattiaan ja seiniin verraten
kuvailee sattuvasti arkipäiväinen lausetapa:
»hänellä ei ole kattoa päänsä päällä". Villien teltta,
lappalaisen kota, alkuperäisimmät rakennukset
ovatkin vain paljasta kattoa, sisä- ja
ulkokaton välillä eroa tekemättä, mutta vasta
sittenkuin molemmat ovat rakennuksessa
olemassa, kulkee kehitys kummassakin omia
teitään. Vesi- 1. ulkokatosta rakennuksen
ulkomuotoon nähden tulee tärkeä tekijä, ja fisäkatto
rakennustaiteessa muodostuu sattuvaksi
tyylin-määrääjäksi. Ilmastosta ja käytetyistä aineista
riippuen katon muoto vaihtelee. Niinpä esim.
kuivassa Egyptissä ja yleensä muuallakin
Itämailla ja etelässä sekä aikaisemmin
Kreikassakin joko kivilaatoista tahi vierekkäin yli
huoneen ladotuista, ruoko- ja savikerroksella
peitetyistä parruista rakennettu laakakatto on
vallitseva. Illan tullen tällainen katto oli
mieluisa, viileyttä tarjoava olopaikka, jonka
vsii-han ajan rikkaat ymmärsivät muodostaa
komeaksi, pylväillä, teltoilla, kuvapatsailla y. m.
koristelluksi tasanteeksi. Semiramiin »riippuvat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
