- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
539-540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kattohaikara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

539

Kattoniska— Kattotuoli

540

laatoiksi, joille joko käsin hakkaamalla tahi
koneellisesti leikkaamalla annetaan säännöllinen
muoto. Pisimmälle ou k.-teollisuus Euroopassa
kohonnut Walesissa, jossa liuske saadaan
kaivoksista. Kattoliuskoja valmistetaan sitäpaitsi
suurissa määrin Ameriikassa, monissa louhimoissa
Keski-Euroopassa ja Italiassa. Ruotsissa ja
Norjassa. Suomessa ovat liuskakatot harvinaisia,
Kemijoen varrelta on alettu louhia
kattoliuske-kiviä, mutta meillä käytetty k. on vielä
etupäässä Norjan louhimoista. T. S.

Kattoniska, kattotuolien päällä poikittain
oleva puinen taikka rautainen palkki, johon
katto-laudoitus peitteineen, taikka muu katonkate
kiinnitetään. vrt. Kattotuoli. J. C-én.

Katto-orsi, vaakasuora hirsi, joka kannattaa
kattoa : vesikaton orret = v u o 1 e t,
vuo-1 i a i s e t, r a a v i I o t, vierteet;
välikaton (laipion, laen, vuorikaton) orret =
kurkihirret, kurkiaiset (ylimmät), n i
s-k a t. syömärit, 1 a i p i o n a 1 a i s e t, r y ö
p-p iäiset alimmat sivuseinäin vieressä).

U. T. S.

Kattopaanu on ohut. n. 40-50 cm pitkä
lauta-mainen. toiseen päähänsä oheneva sahantuote, jota
käytetään kattamiseen. Se on joko molemmista
päistään suorakulmaisesti poikki sahattu, tahi
vahvemmasta päästään, joka katossa jää
näkyviin, sahattu suipoksi. T. S.

Kattopäre, aivan ohut, n. 40 cm pitkästä
mäntypölkystä joko käsin kiskottu tahi
koneellisesti pärehöylässä valmistettu tasapintainen levy,
jota käytetään kattamiseen. Käsin kiskotut ovat
parempia, koska leikkauspinta niissä aina seuraa
puun syitä, eikä poikkipuuta niinollen jää veden
ja ilman vaikutuksille alttiina olevalle pinnalle.
Kiskominen on kuitenkin hidasta, jonka vuoksi
pärehöylässä valmistetut ovat paljoa yleisemmät.
Pärehöyliä on sahojen ja vesimyllyjen yhteydessä;
varakkailla taloilla, jotka tarvitsevat paljon
kattopäreitä, on sitäpaitsi usein oma hövlä.

’ T. S.

Kattoratsastaja, katon harjalta kohoava
torni-huippu; tavataan goottilaisissa kirkoissa
keski-ja poikkilaivan risteyksessä, joskus harjamaisella
katolla varustetun tornin päätteenä, sekä ainoana
tornina esim. Norjan sauvakirkoissa (kuva ks.
Borgundin sauvakirkko). Suomen
vanhoista kirkoista on ainoastaan Rymättylän
kirkolla k. Nauvon kirkolla on ollut, mahdollisesti
muutamilla muillakin, vaikka myöhempi aika on
ne poistanut. T. S.

Kattoruode, varsinaisen kattamisaineen alla
oleva harvempi tahi tiheämpi laudoitus.

Kattosimssi ks. Simssi.

Kattotiili. Savesta poltettuja ohuita
tasapintaisia tahi kiiyristettyjä levyjä, joita käytetään
kattamiseen. Niillä on muotonsa perusteella eri
nimiä: laattatiili, kourutiili ja
falssi-tiili. Laattatiilistä mainittakoon
paanu-tiili (D) ja kourutiilistä varsinaiset
kourut (E), jotka erilaisen asentonsa perusteella
ovat saaneet o nimen „nunna" ja b „munkki",
sekä hollantilaiset pannut (F).
Falssi-tiilet (A) ovat erityisillä koukkumaisilla
ulokkeilla ja niitä vastaavilla syvennyksillä
varustettuja, niin että ne paikoilleen asetettuina tiiviisti
liittyvät toisiinsa. Paikkansa perusteella nimensä
saaneita on päätetiili (B) ja harjatiili

(C). Kattotiileen
käytetyn saven erilainen
laatu antaa sille
erilaisia värivivahduksia.
Kun k. lasitetaan, voi
se lasituksen mukana saada melkein minkä värin
hyvänsä. Meillä ovat lasittamattomat falssitiilet
enin käytetyt ja ilmanalaamme sopivimmat. Ne
ovat tähän asti olleet ulkolaista, pääasiallisesti
saksalaista ja ruotsalaista tuotetta. T. S.

Kattotuoli on kattoa kantava rakenne.
Tavallisessa rakennuksessa kattotuolit ovat
toisistaan riippumattomia tasapintaisia sauva-, taikka
ristikkorakenteita, jotka siirtävät katon
painon kantaville (tavallisesti uiko-) seinille.
Poikittain kattotuolien yli käy kattolaudoitus, jos
k:t ovat lähellä toisiaan (n. 1 m), muutoin
katto-niskat, joiden päälle sitten laudoitus naulataan
Laudoituksen asemesta saattaa olla rautoja. Tor
ninliuipuissa ja kupukatöissa katon kannattiinet
muodostavat yhden avaruusrakenteen. Puisia
kattotuolirakenteita ovat kuvissa 1-5 esitetyt.
Tavallisesti ne ovat lähellä toisiaan (n. 1 m) ja kaikki
samanlaiset, mutta toisinaan tehdään muutamat
vahvempia, pääkattotuolit, ja välillä ole
vat yksinkertaisempia ja heikompia, väli
kattotuolit. Kaarikattotuolit puusta ovat
nykyään harvinaisia ja ne tehdään joko
liittämällä syrjälleen asetettuja leveämpiä lankun
paloja vuoroliitoksin kaareksi taikka (kuva 5)
yhdistämällä useampia lappeeltaan taivutettuja
lankkuja rautapulteilla päällekkäin jykeväksi
kaareksi.

Rautaiset kattotuolit (kuva 6 a, b, c, d) ovat
useimmiten ristikkopalkkeja, jotka tehdään |_
(kulma)- taikka £ (u)-rautasauvoista
kiinnittämällä (kuva 7 a, b, c, d) ne päistään
niiteillä — harvemmin ruuvipulteilla — ristikon
nurkkakohtaan sovitettuun nurkkalevyyn. Rauta
k ien väli on suurempi kuin puisten (2-4 m),
kattoniskat ovat puu- taikka rautapalkkeja ja
usein on niiden välissä vielä ristiinkäyvät
tuuli-siteet.

Kaarenmuotoiset rauta-k:t ovat joko täysiä
taikka ristikonmuotoisia kaaria, joissa on
nivelet joko sekä laessa että kannoissa
(kolminivelkaaret) taikka ainoastaan kannoissa
(kaksinivel-kaaret). Kun kaari aina kannallaan työntää
ulospäin, jatketaan suurten kauppa-, näyttely- ja
asemahallien y. m. s. rakennusten kattokaaret
usein lattiaan saakka ja kantanivelet
sovitetaan vakavien perusmuurien varaan, taikka kaa
ren kannat yhdistetään vetokangella, joka
jännityksellään hävittää kaaren työnnön, jolloin kaari
voidaan asettaa korkeampienkin muurien varaan.
Isot kaari-k:t tehdään tavallisesti kahdesta
rinnan (väli n. l,o-l,i m) asetetusta kaaresta, jotka
väliristikoilla sidotaan yhteen kaksoiskaariksi
Kaksoiskaarien väli on 6-10 m, niskat siis van

Katto tiilejB.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0294.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free